"I say up when I mean down
I say square when I mean round
I say in when I mean out
I say black when I mean white
I say low when I feel high
But I still can't work out why
There's 7 billion souls and you chose mine
You get me like you can read my mind
'Cause 7 billion in the world don't get it
And you're the only one I let in
Out of 7 billion souls, yeah, you chose mine
Finish my sentence before I have a chance to speak
Hearing voices out loud
Share my senses, you know every part of me
It's like I'm talking without a sound
I say stop and you say start
Cause you say what's in my heart
Yeah, you know exactly what I mean
So I say black when you say white
I say low, you say how high
But I still can't work out why, no
There's 7 billion souls and you chose mine
You get me like you can read my mind
'Cause 7 billion in the world don't get it
And you're the only one I let in
Out of 7 billion souls, yeah, you chose mine
(Woah, ohhh)
There's 7 billion souls, and out of all of those
I'm the one you chose
(Woah, woah, woah, ohh)
There's 7 billion souls, and out of all of those
I'm the one you chose
There's 7 billion souls and you chose mine
You get me like you can read my mind
'Cause 7 billion in the world don't get it
You're the only one I let in
Out of 7 billion souls, yeah, you chose mine
'Cause 7 billion in the world don't get it"
Sanat tarjoaa Musixmatch
Erään ensitapaamisen vuosipäivä on tänään. Tuosta arkisesta iltapäivästä ja illasta on nyt neljännes vuosisata. Sen vaikutukset näkyy elämässäni edelleen. Se on parasta mitä mun elämässä on ollut koskaan. Se on elettyä elämää, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois. Toiset päivät muuttavat elämäämme enemmän kuin toiset.
Tuo kohtaaminen ja se mitä siitä alkoi järisytti mun sen aikaista käsitystä maailmasta ja on asioita, joista ajattelen yhä niinkuin opin niistä yhteisenä aikanamme ajattelemaan.
Elämässä joutuu joskus vastailemaan elämää suurempiin kysymyksiin, kuten vaikkapa siihen miks en oo kenenkään kaa.
Se mitä minä vastaan riippuu kysyjästä, kysymyksen asettelusta, sen hetken fiiliksestä ja ajankohdasta.
Yleensä sanon, että kun pettyy ni ei sit halua altistaa itteensä sellasille tunteille montaa kertaa. Toki juurisyyt on syvemmällä.
Ja muutenkin ajattelen, että ihminen on vapaa yksilö, olipa se sit parisuhteessa tai ei. Minä en omista toista osapuolta, eikä se mua. Tämän kun olisin aikanaan tajunnut niin. Mut on paljon ihmisii, jotka stä ei tajua vieläkään ja siitähän vasta ongelmia tulloo.
Tästä syystä meiän välillä ei ole enää edes minkäänlaista yhteyttä. Olen lakannut olemasta ja se koskee, ainakin jos törmää yhteisiin tuttuihin reaalimaailmassa, eikä vaan somessa. Semmosissa kohtaamisissa oon kuin en oliskaan.
Mietin monia biisejä, josta otsikoida tää ja päädyin kuitenkin melko tuoreeseen biisiin.
Jotenkin tää biisi vaan just tänään puhuttelee. Lyriikoissa kuvantunlaista elo oli parhaina aikoina meillä.
Saas nähä minkälainen maailma on vuonna 2048 kun tulee kuluneeksi puoli vuosisataa. Voipi kyllä olla niinkin, että koko Tellus on tuhoutunut jo paljon ennen.
