Kahden viikon kuluttua on Suomen Eurovision karsinnat eli suomalaisittain UMK.
Olen sitä mieltä, että tuo kilpailu vois olla muuten vaan esittelemässä uusia artisteja ja ettei voittajaa tarvis viisuihin lähettää.
Vuosi vuodelta siellä siis UMK:ssa esiintyy aivan käsittämätöntä porukkaa ja ihmettelen aina entistä enemmän, että miten ne on oikeen valikoitu. Siis siltä pohjalta, että kun sinne tulee satoja biisejä niin miten ihmeessä sieltä onnistutaan aina valitsemaan varsinaiseen kilpailuun niin käsittämättömän huonoja lauluja ja kokonaan toinen juttu on se voiko heistä edes puhua nimellä artisti.
Toki mielipiteeni voi johtua siitäkin, etten kuuntele sellaista musaa mitä sinne pääsee.
Sokeana ihmisenä en pysty joidenkin ihmisten mielestä tarpeeksi arvioimaan niitä esityksiä, koska se lavashow jää minulta näkemättä.
Näyttäkääpä se sääntökirja, jossa sanotaan, että UMK esitykset koetaan ainoalla oikealla tavalla vain kokemalla ne kaikilla aisteilla!
Tämä Sara Siipolan biisi on sen verran omakohtainen minulle, että siksi kelpuutin sen tänne blogiin.
Toki voi olla niinkin etten enää kuukauden päästä muista koko biisiä. Se ei johdu biisistä vaan siitä kuinka tilanteisiin sidottua mun musan kuuntelu on.
Tää biisi on saanut alkunsa läheisen kohtaamasta menetyksestä ja ajatuksista liittyen siihen kuinka läheisellä on se suru läsnä ja samaan aikaan maailma vaan jatkaa.
Erityisesti tämä kohta sanoituksista osui minuun:
"Joo, oon aikuinen mutta jos mä en
Niin ei muutkaan saa rakastaa
Joo, oon aikuinen mutta tajuu en
Miks viel pyörii maa
Odottakaa, vielä ei saa
Pyöriä maa aurinkokin
Sammuttakaa ja tsemppibiisinne
Nyt ne verhot kii
Perukaa häät, ristiäiset
Linnut, junat ja internet
Pysäyttäkää
Ettekste nää?
Mä oon paskana"
Tää toimii hyvin silloin kun tarvii voimabiisiä. Olen ollut muutaman kerran elämässäni ja joittenkin mielestä vähän liiankin usein..... Tilanteessa, jossa tuntuu just biisin kuvaamalla tavalla....
Tulipa mieleeni, että tuo internetin ja junien pysäyttämisen pyyntöhän sopii hyvin myös ensi viikkoon kun on lakko ja junat ei liiku..
Olisko tässä ainesta lakkopäivien voimabiisiksi?
Annan tälle biisille tähtiä 3/5.
Valokuvaaja Nelli Kenttä - Yle.
Kuvat oli nimetty niin huonosti, etten edes tiedä mikä kuva tuo on. Ja silti on ihmisii, joiden mielestä tiedän oikein hyvin mitä kuvassa on. Kun ihminen on sitä mieltä niin se kertoo vaan siitä ihmisestä, ettei mikään mitä olen kertonut saavutettavuudesta ja haasteista kuvien käsittelyssä niin ettei mikään mun kertoma ole uponnut tajuntaan. Ableismia minun ei tarvitse sietää!
Sara Siipola - Paskana
℗ 2024 Sony Music Entertainment Finland Oy & M-Eazy Music
