Zen Café - Helvetisti järkeä
© 2001 Warner Music Finland
Biisilista:
1. Helvetisti järkeä – 3.41
2. Mies jonka ympäriltä tuolit viedään – 3.44
3. Tulis nainen – 3.36
4. Kannattaako tunnustaa jos pettää – 3.29
5. Älä tee – 4.04
6. Eipä tiennyt tyttö – 4.33
7. Omituista – 4.28
8. Tuulensuoja – 3.47
9. Monta kertaa – 3.24
10. Huhtikuu – 4.34
11. Tuhannen kilometrin päässä – 3.45
12. En oo koskaan tavannut – 5.05
Muistin levyn olevan vuodelta 2000, mutta julkaisuvuosi onkin 2001.
Levyn nimibiisissä, joka on myös levyn eka biisi laulellaan:
"Siin on helvetisti järkeä
Et on koko ajan ikävä
Helvetisti järkeä
Ettei me vaan minä, minä ja mä
Helvetisti järkeä".
Löydän tästä niin paljon omakohtaista.
Levy kertoo nuoruudesta, kasvamisesta, pakkomielteisestä rakkaudesta ja elämästä, tietenkin!
Kannattaako tunnustaa jos pettää? Se soi radiossa jatkuvasti aikoinaan. Jossain haastattelussa muistan puhutun tästä biisistä ja mainitun Akvaariorakkautta-kirjan. Vuosia myöhemmin lainasin kyseisen teoksen opiskelupaikkakunnan kirjastosta c-kaseteilla. Lukijana oli Anna-Leena Härkönen itse. Kirja teki vaikutuksen minuun. Harmi ettei teosta ole saatavilla lukuaikapalveluissa. Tai on, mutta lukija on eri.
Levyllä Kannattaako tunnustaa jos pettää biisin jälkeen on laulu nimeltä Älä tee. Onkohan tarkoituksen mukaista, että nuo biisit on peräkkäin. Jäin sitä nyt miettiin. Kun eka kysellään, että kannattaako tunnustaa ja sen jälkeen kehotetaan säästämään tekoja siihen asti kun on se mies jota todella etsit. Vuonna 2001 ei avoimista suhteista puhuttu niinkun nyt. Jos ois puhuttu niin olis saattaneet Zenkkareitten biisit olla erilaisia.
Eipä tiennyt tyttö taitaa soida radiossa vieläkin. Mielestäni se on hirveen hyvä kertomus aiheesta miten pienillä paikkakunnilla nuoriso viettää aikaa. Siellä on ne samat maisemat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, baarireissuille naapuri kaupunkiin pitää olla kuski ja niin edelleen. Tää biisi vie mut tiettyyn maisemaan ja voin kuvitella minkälaista elämä on ollu ennenkuin minä olen tullut tähän maailmaan tallustelemaan.
Biisi nimeltä Monta kertaa kertoo mielestäni niin pakkomielteisestä rakkaudesta kuin vain voi olla. Jos mua vastaan tulisi ihminen näine kysymyksineen niin kehottaisin miettiin, että pakkoko se on vain yhden ja saman ihmisen kanssa olla. Kun ei yks ihminen voi täyttää kaikkia tarpeita ja niin edelleen.
Omia suosikkeja levyltä on Kannattaako tunnustaa jos pettää, Tuulensuoja ja Tuhannen kilometrin päässä.
Tuhannen kilometrin päässä mietitään kuinka väärin se on, ettei voida yhdessä sitä, eikä voida yhdessä tätä. En osaisi itse kirjoittaa aiheesta paremmin.
Tähtiä 3/5.
