Erja Tulasalo: Oranssi puutarha

 

 

 

 

 

Erja Tulasalo - Oranssi puutarha 

 

Atena 2023 

 

ISBN: 9789511466352

Äänikirjan lukija 

Saara Lehtonen

Kansikuva 

Tuuli Juusela
 

 

Väkevä esikoisromaani uskonnollisen yhteisön muotteihin kelpaamattomasta nuoresta naisesta.
Maaru on lestadiolaisperheen aikuistuva tytär, joka ei halua naimisiin. Sen sijaan hänellä on "syjänystävä" Eliisa, ihana ja hehkuva kesärakkaus. 1990-luvun Pohjanmaalla heidän suhteensa on kuitenkin mahdottomuus. Eliisa päätyy naimisiin ja liukuu raskaus raskaudelta kauemmaksi Maarusta.
Koskettava esikoisromaani kertoo, mitä suuresta pettymyksestä seuraa ja miten elinvoimaisinkin kukka sulkee pimeässä terälehtensä. Puutarhoista avun löytävä Maaru ihmettelee työssään, miten meissä on alusta alkaen kaikki valmiina, ja kullekin siemenelle kuuluu vapaan kasvun mahdollisuus.

Kirja kuunneltu omakustanteisesti Storytelistä.

Tässä teoksessa elää ja hengittää koko luomakunta; niin ihmiset, kasvit kuin muutkin eläväiset olennot ja otukset. Elämä itsessään on läsnä milloin nuoren naisen voimakkaina tuntoina, milloin mullasta maan ja milloin turkistarhoillakin. 

Kirjan sivuilla Pohjanmaa myös hengittää omalla laillaan; milloin rakkaudesta ja milloin ahdistuksesta. Eikä saa unohtaa tyttöjen välistä ystävyyttä. 

Kirjan päähenkilö Maaru kokee rakkauden, joka on pidettävä salassa kaikilta. Toinen osapuoli Eliisa valitsee avioliiton ja raskaudet ja lipuu pois Maarun elämänpiiristä, vai lipuuko sittenkään? 

Kirja herätti minussa päällimmäisenä pohdinnan jälleen kerran siitä miksi niin patriarkaaliset säännöt ja etenkin kirja, joka on paimentolaismiesten kirjoittama määrää elon, olon ja tahdin. Mikä siinä on, että naiset alistuu tähän tällaiseen? 

Hesarissa oli haastattelu kirjailijasta ja kommentit myös eräältä taholta liittyen asioiden kieltämisiin ja minua ärrsytti, kun siinä luki, että kiellot on voineet olla yksittäisen ihmisen sanelemia. 

Kirjan maailma on Rauhansanalaisuudessa, joten oli mielenkiintoista lukea tästä näkökulmasta. 

Olisin viihtynyt kirjan parissa pidempäänkin. 

 

Toisaalta minua ärsytti kirjassa esiintyneet vihaamani sanat eli "ko" ja "niinkö". Muutenkin kirja oli kirjoitettu murteella ja sitä oli raskasta kuunnella. 

Mietin, että äänikirjoja käsittelevissä fb ryhmissä varmaan tulloo tästäkin aivan valtavasti polemiikkia, koska kyllähän se nyt kansa tietää mitenkä ne äänikirjat pittää lukkee! 

 

Annan kirjalle kolme tähteä ja suosittelen tätä Sinulle, joka haluat lukea muusta kuin heteronormatiivisesta rakkaudesta.

Anastacia: Supergirl

 

 

 

 

Anastacia - Supergirl

 

℗ 2023 Stars by Edel; a label of Edel Music & Entertainment GmbH

 

Spotify 

 

 

Kuukausi sitten julkaistiin Anastacian Supergirl, josta tuli ehdottomasti loppu kesän voimabiisini. Sellaisia biisejä tarvitaan! 

 

Tää on vaan niin puhutteleva Sanat menee näin: 

 

"She walks that she's my girl
You can tell by the way
She talks she rules the world
You can see in her eyes
That no one is her chain
She's my girl
My supergirl
And then she'd say "It's okay
I got lost on the way
But I'm a supergirl
And supergirls don't cry"
And then she'd say "It's alright
I got home late last night
But I'm a supergirl
And supergirls just fly"
And then she'd say
That nothing can go wrong
When you're in love
What can go wrong?
And then she'd laugh
The night time into day
Pushing her fear further away
And then she'd say "It's okay
I got lost on the way
But I'm a supergirl
And supergirls don't cry"
And then she'd say "It's alright
I got home late last night
But I'm a supergirl
And supergirls just fly"
And when she'd shout down the line
Tell me she's got no more time
'Cause she's a supergirl
And supergirls don't cry
And then she'd scream in my face
Tell me to leave leave this place
'Cause she's a supergirl
And supergirls just fly
Yes she's a supergirl
A supergirl
She's sowing seeds she's burning trees
She's sowing seeds she's burning streams
Yes she's a supergirl
A supergirl
A supergirl
My supergirl"
 

Sanat tarjoaa Musixmatch

Minua puhuttelee erityisesti tämä: 

"And then she'd say "It's alright
I got home late last night
But I'm a supergirl
And supergirls just fly"
And when she'd shout down the line
Tell me she's got no more time
'Cause she's a supergirl
And supergirls don't cry
And then she'd scream in my face
Tell me to leave leave this place
'Cause she's a supergirl
And supergirls just fly
Yes she's a supergirl
A supergirl
She's sowing seeds she's burning trees
She's sowing seeds she's burning streams
Yes she's a supergirl
A supergirl
A supergirl
My supergirl"

Toinen voimaannuttava kohta on tietenkin tämä:

"But I'm a supergirl
And supergirls don't cry

But I'm a supergirl
And supergirls just fly"

En voi avata sitä miten tää biisi liittyy elämääni nyt. 

Anastacialta tulee uusi levy nyt syksyllä. Odotan sitä mielenkiinnolla. 

En harmikseni löytänyt singlen kansikuvaa, joten kuva artistista saa nyt kelvata. 

Annan tälle viisi tähteä.

Juha-Petteri Kukkonen & Ville Kormilainen: Kaurakuningas

 

 

 

 

Juha-Petteri Kukkonen & Ville Kormilainen - Kaurakuningas

 

WSOY 2023

ISBN
9789510485590

 

E-kirjan sivumäärä 

171 

 

 

Kaikki ja ei mitään
Juha-Petteri Kukkonen johdatti veljiensä kanssa perheyrityksen maailmanmenestykseen päihteiden ja rock’n’roll-elämän turvin.
Kouluja käymätön Juha-Petteri Kukkonen eteni röyhkeästi kansainvälisellä mainos- ja startup-uralla, kunnes hän sai soiton veljiltään: tule kehittämään kanssamme kauramaitotuotteita Kouvolaan. Kolme vuotta myöhemmin Kukkosten Kaslink-yritys myytiin Fazerille ja veljeksistä tuli miljonäärejä.
Mutta kaikki ei mennyt niin kuin yritysoppaissa kerrotaan. Nelikymppinen Juha-Petteri hankki itselleen railakkaalla juhlimisella vakavan päihdeongelman ja lähes tuhosi koko firman, mutta lopulta Kukkosen ennakkoluuloton tyyli siivitti yrityksen taloudelliseen menestykseen. Samalla tosin pitkä liitto kariutui ja välit toiseen veljeen katkesivat. Yrityskaupan jälkeen hänellä ei ollut jäljellä mitään muuta kuin miljoonat pankkitilillä, asunto meren päällä ja kaksi Porschea autotallissa. Sitten onnettoman äkkirikastujan Instagram alkoi täyttyä nuorten naisten härskeistä yksityisviesteistä. Kukkonen kaipasi kuitenkin elämälleen syvempää sisältöä. Mistä ja miten sen löytää?
Kaurakuningas on vauhdikas kuvaus menestysyrityksen päihdehuuruisista kulisseista. Raivorehellinen elämäkerta näyttää, millaista on miljonääri-playboyn elämä Suomessa ja mitä raha tekee ihmisille ja ihmissuhteille.
Ville Kormilainen (s. 1980) on konsultti, perheenisä ja tietokirjailija, joka on julkaissut urallaan 13 kirjaa muun muassa tubettajista, startupeista sekä superjohtajista. Siviilissä Kormilainen työskentelee liiketoiminnan johtajana Kaiku-viestintätoimistossa.
Juha-Petteri Kukkonen (s. 1979) on yrittäjä, enkelisijoittaja ja hallitusammattilainen, joka sijoittaa innovatiivisiin ruoka-, hyvinvointi- sekä juoma-alan yrityksiin. Hänen portfoliossaan on nykyisin muun muassa kannabisjuomiin erikoistunut YSUB, älyruokayhtiö Elo Health sekä Foodin, joka on Suomen yksi nopeiten kasvavista ruoka-alan yhtiöistä.

 

 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta! 

 

Olipa tiivistahtinen teos kaikin puolin. 

 

Luen päivän lehdet aina, mutta tämän kirjan päähenkilöön en ollut törmännyt koskaan. 

 

En tiennyt hänestä mitään aloittaessani kirjaa. 

 

Nyt tiiän enempi vai tiiänkö? 

 

Kirjan lukee nopeasti ja samalla pääsee seikkailemaan Sotkamosta Kajaaniin, sieltä Kouvolan kautta Helsinkiin ja ulkomaille. 

 

Onhan se nyt aivan käsittämätöntä kuinka Kainuun korvesta päädytään miljonääriksi. 

 

Harmi ettei Dreamzone-poikabändi julkaissut ikinä mitään, vaikka kaikki oleellinen materiaali oli hyvin mietitty ja valmiina. 

 

Luulin myös itse seuranneeni dancemusiikin sivustoja 2000-luvun alussa, mutta kirjassa mainittu Scandinavian Dance Online -sivusto ei ole jättänyt minuun minkäänlaisia muistijälkiä. 

 

Kainuussahan on sellainen mentaliteetti tai ajatusmaailma, että täältä kun oot niin eipä täältä kannata lähteä yhtään mihinkään, koska ei susta voi mitään tulla ja täällä se on elämä eleltävä ja oltava. 

 

Tunnistan tuon ajatusmaailman hyvin ja olen tehnyt poikkeaman tilastoihin kuin myös kirjamme päähenkilö. 

 

Kaslink-yrityskuviot eivät olleet itselle tuttuja. 

Olen kyllä huomannut, että kauralla on lyöty rahoiksi viime vuosina. Ainakin kaiken maailman kauratuotteita on saapunut kauppojen hyllyille. 

 

Itse muutes käytän kahvissa aina korvapuustin makuista kauramaitoa. Jätettäköön merkki kuitenkin mainitsematta. 

 

Kirjassa käytetään myös päihteitä, vaikka kukapa Kainuusta kotoisin oleva niitä ei käyttäisi enempi tai vähempi....... 

 

Kirjaa lukiessa mietin tekeekö raha onnelliseksi? Sitähän on oltava, mutta tärkeämpää on terveys ja läheisten terveys. 

 

Tekeekö käteisellä ostetut kaksi Porschea elämästä elämää? 

Tämä tapahtuu kirjassa ja kuulostaa uskomattomalta. 

 

Mietin lukiessani tapahtuuko joku automaatio, että kun ihminen rikastuu niin silloin ostetaan kaikkea mahollista ja mahollisimman kalliilla, koska voidaan toimia niin? 

Jos itse rikastuisin niin tiedän muutaman asian, jotka tekisin välittömästi, mutta ne ei liity luxus asioihin vaan ihan perusjuttuihin. 

Ei nykyinen kahvikoneeni vaihtuisi kaikkein hintavimpaan, koska nykynenkin riittää ja en osaisi syödä esim. kalleinta juustoa mitä kaupasta löytyy. 

 

 

Tämä kirja jättää hämmentyneen olon ja on samalla uskomaton lukukokemus. 

Kielitaidottomana ihmisenä harvemmin saa työpaikan, jossa suoriutuakseen on aivan pakko samalla myös opiskella kieltä iltaisin. 

Tästäkin selvitään kirjassa kuin vettä vaan. 

 

Annan kirjalle kaksi tähteä ja suosittelen teosta sinulle, joka haluat lukea kasvutarinan korvesta rikkauksiin. 

 

Kirja on laajasti arvioitu Kulttuuritoimituksessa. 

 

Tähän loppuun vielä sitaatti kirjasta ja ne jotka tuntee meitsin hyvin tajuaa, että miksi valitsin tämän tähän. 

 

 

"Everything’s very good at the moment, but there might be some problems later." -Juha-Petteri Kukkonen

 

    

Behm: Ethän tarkoittanut sitä

 

 

 

 

 

 

 

 

Behm - Ethän tarkoittanut sitä 

Warner Music Finland 2022 

Oma ostos/iTunes 

Spotify

 

Virallinen musiikkivideo 

 

 

DEBYYTTIALBUMILLAAN SEITSEMÄN EMMAA VOITTANUT BEHM JULKAISEE KAKKOSALBUMINSA ENSIMMÄISEN SINGLEN 11.2.
Ennennäkemättömään suosioon Draaman kaari viehättää -debyyttialbumillaan noussut BEHM julkaisee odotetun kakkosalbuminsa ensimmäisen singlen Ethän tarkoittanut sitä 11.2. BEHM on itse sanoittanut ja säveltänyt kappaleen, minkä lisäksi hän on myös tuottanut sen debyyttialbuminkin taustalta löytyvän Kashwellin kanssa.
”Ethän tarkoittanut sitä on ensiaskel kohti uutta kokonaisuutta. Se on laulu, joka käsittelee suhdetta – oikeastaan sen riitatilanteita, joissa toinen käyttää fyysistä väkivaltaa ja toinen taitaa henkisen puolen. Kumpikaan ei osaa pyytää anteeksi eikä lähteä. Toivoisin, että tämä pariskunta ymmärtäisi hakeutua pikimmiten terapiaan”, BEHM kertoo uuden kappaleensa tarinasta.
Muun muassa seitsemällä Emmalla, neljällä Iskelmä-palkinnolla ja Musiikkikustantajien Vuoden biisi -palkinnolla palkitun BEHMin debyyttialbumi on Suomen kaikkien aikojen eniten virallisia listaykkösviikkoja kerryttänyt albumi. Syksyllä 2020 julkaistu menestysalbumi on myynyt nelinkertaista platinaa ja sitä on striimattu yhteensä jo uskomattomat 85 miljoonaa kertaa. BEHMin debyyttisingle Hei rakas on striimannut peräti kuusinkertaista platinaa ja loput albumin kappaleet nelinkertaista platinaa, triplaplatinaa, tuplaplatinaa, platinaa ja kultaa. Striimimenestyksen lisäksi albumilta löytyy peräti kolme radioykköstä – Hei rakas, Frida ja Lupaan ovat kaikki nousseet Suomen radioiden soitetuimmaksi kappaleeksi. Sekä Frida että Lupaan olivat molemmat vuoden 2021 kotimaan soitetuimpien radiokappaleiden top10:n joukossa. 

Biisin nimestä päättelin tämän olevan ihmissuhde aiheinen laulu. 

Kappale alkaa kauniisti ja heti ensi sanojen jälkeen halusin kuulla minkälaisen stoorin se kätkee sisäänsä. 

Biisissä kuvattu ihmissuhde vaikuttaa äärimmäisen deskruktiiviselta. Mainitaan vihan hallinta kurssit ja viiltävät sanat, kuin myös fyysinen väkivalta kuvauksena. 

Kappaleen tarina on niin samaistuttava. Olipa kliseinen ilmaisu etenkin Behmin biisille. 

Soundit on niin tunnistettavaa Behmiä kuin vain voi olla. 

Jotenkin niin kepeät pop soundit rakenneltu tälle tarinalle. 

Löydän biisistä omaa ihmissuhde historiaani vaikka kuinka paljon. 

Lyriikoista kunniamaininnan saa: 

"onhan sen järkeily puhtaasti järjetöntä meidät hulluuden oville saattaa. Se kaikki on kai merkityksetöntä, koska hulluus ei kanssasi haittaa vaikka..."

Annan biisille viisi tähteä. 

Promokuvat Tero Ahonen.

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto

 

 

 

Jukka Viikilä - Taivaallinen vastaanotto 

 

Otava 2021 

 

Äänikirja ISBN 

9789511379300

 

 

Taivaallinen vastaanotto
Finlandia-voittajan odotettu toinen romaani on kuriton kertomus yksinäisyydestä, hengenvaarallisesta sairaudesta ja romaanin vastaanotosta.
Kirjailija Jan Holm joutuu pikaiseen leikkaukseen: veri hänen sydämessään on kiertänyt väärään suuntaan ties kuinka kauan. Holm julkaisee sairaalasta päästyään omakohtaisen romaanin, josta ja jonka kirjoittajasta jokaisella on pian mielipide.
Taivaallinen vastaanotto on tuhannen aiheen ja henkilön romaani, jossa on vahva omakohtainen ydin. Se on kommentaari, tutkimus, sanasto, palaute ja google-haku, villi selitysteos sekä moniääninen kertomus lukevista helsinkiläisistä. 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta. 

Tämä teos on Finlandiapalkinto ehdokkaana. Olen ajatellut, että kun joku teos on joskus palkittu niin sehän ei tarkoita sitä, että minä tykkäisin siitä tai että se kuuluisi lukea. On varmaan ihmisiä, jotka ajattelee asian toisinpäin. Eli että kun kirja palkitaan niin totta kait se on hyvä. 

Tätä ei oo palkittu vielä, mutta hänen aikaisempi teoksensa on. En ole lukenut Akvarelleja Engelin kaupungista ja tämän Taivaallisella vastaanotolla käymiseni jälkeen tuskin tulen lukemaankaan. 

Kiitin onneani ja sitä, että arvostelukappale oli äänikirjana. Jos tämä kyseinen Taivaallisuus olisi ollut e-kirjana niin ois voinut vastaanotolla vierailu jäädä lyhyeksi, koska kirjan rakenne olisi saattanut ruudunlukijaa käyttävän ihmisen näkökulmasta katsottuna olla joltiseenkin sekava. 

Aina voi miettiä voiko sokea ihminen puhua näkökulmista. Siinä se on pähkinänkuoressa. 

Pakko sanoa, että tämä kirja on aivan järkyttävä. En tullut sinuiksi tämän kanssa missään vaiheessa. En päässyt sisälle kirjan maailmoihin millään. 

Kirjat avaavat ovia, mutta tässä se ei toteutunut. 

Kuuntelin kirjan loppuun, koska oli pakko, jotta voin kirjoittaa tämän tekstin. 

Kirjan alkaessa minulle tuli mieleen Leena Lehtolaisen Kuusi kohtausta Sadusta-kirja, jota olen aloittanut useampaan kertaan, mutta jossa jämähdän aina alku sivuille. Se on ikäänkuin kirjan sisällä tapahtuva näytelmä ja varmaan paljon muutakin. 

Tässä Taivaallisessa vastaanotossa oli ripoteltu lukemiseen ja kirjoihin liittyviä asioita osaksi kirjaa. Eräs useita kertoja esiintynyt hahmo oli Jemina from Wolt. 

Mietin ensimmäisen kerran hänen nimeensä törmätessäni, että voisko Wolt asiakaspalvelu chat lähettää oikeesti sellasia viestejä kuin häneltä tuossa kirjassa oli. 

En kyennyt erottamaan milloin puhutaan kirjassa olevan kirjailijan elämästä ja milloin ehkä mahdollisesti sen itsensä oikean kirjan kirjoittaneen. 

Kirjan sekavuutta lisäsi se, että välissä oltiin vaikkapa sivulla 74 ja sitten oltiin reilut 100 sivua eteenpäin. 

Minulle ei selvinnyt olivatko nämä sivunumeroidut kohdat varsinaista kirja kirjaa vai olivatko ne tekeillä olleen kirjan sivuja. Aluksi luulin, että kirjan siis sen ns. oikean kirjan sivunumerot luetaan läpi koko kirjan. 

Tämä teos oli erittäin hämmentävän tyhjentävä lukukokemus ja annan vaan yhden tähden.

Minna Maijala: Katri Vala

 

 

 

Minna Maijala - Katri Vala 

 

Otava 2021 

ISBN

9789511382935 

Lukija

Ella Pyhältö 

 

Tarkkanäköisen runoilijan kiihkeä elämä.
Suomalaisen runouden modernismin airut. Eksotiikan papitar. Intohimoinen tulenkantaja. Tulisieluinen sodan ja saksalaismielisyyden vastustaja.
Katri Valasta elää vahvoja mielikuvia, mutta millainen ihminen myytin takaa löytyy?
Vala etsi alati paikkaansa, oli kotonaan kaikkialla eikä missään. Hänen elämänsä miljöö oli lapsuudesta saakka poliittinen. Häneen kytkeytyvät kiehtovalla tavalla sortovuodet, sisällissodan pitkä varjo ja vasemmistolaisen älymystön nousu. Mutta hän oli myös kansakoulunopettaja, äiti ja rakastaja.
Oman elämänsä kulkuri näki mitä Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla tapahtui – ja sanoi sen rohkeasti ääneen. 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta. 

Kiinnostuin tästä teoksesta kun huomasin sen syksyn uutuuksista. 

Runous on taiteen laji, joka on itselle vierasta. Ehkä se edustaa minulle sitä Ns. Korkeakylttyyria. 

Ajattelen itse jostain syystä, että minun tulisi lukea runoja jo ihan sen takia kun ottaa huomioon kuka on kotoisin samasta paikasta kuin minä. Tai siis oli. Jos nimittäin kyseinen kirjoittaja eläisi edelleen niin hän olisi jo ajat sitten päässyt Ennätystenkirjoihin. 

Hän pääsi kyllä elämässään kirjoihin ja kansiin ja taitaa viimeisin elämäkerta olla julkaistu kymmenen vuoden sisään, että kuolemansakin jälkeen hänen arvostuksensa on säilynyt näihin päiviin. 

 Takasin aiheeseen. 

 

Kiinnostuin tästä Katri Vala teoksesta, koska olen lukenut hänestä fiktiivisistä kirjoista. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoissa hän on läsnä 1920-luvulla mielenkiintoisella tavalla. Draamaa näet riittää Tulenkantajien kesken. 

Tiesin Valasta jo jotakin näiden kirjojen ansiosta. Tämä Maijalan teos täydensi tietouttani suuresti. 

Äänikirjan lukija Ella Pyhältö oli myös loistava. 

Kirjassa käsitellään Valan lapsuutta Lapissa, josta tykkään aina lukea. Elämä on ollut niin rankkaa ei vielä niin kauan aikaa sitten. 

Minulle oli uutta tietoa, että Vala oli toiminut kansakoulun opettajana Savon perukoilla. Näistä kuten myös opettaja opinnoista oli mielenkiintoista lukea. 

Kielemme on muuttunut verrattaen paljon. Ennen opettajat opiskeli ja valmistui seminaarista. Nykyään seminaari-sanaa ja erityisesti webinaari-sanaa käytetään muissa yhteyksissä kuin kuvaamaan oppilaitosta. 

Käsittämätön sana oli myös kirjassa käytetty kansankynttilä. En ymmärrä miten tällainen sana on opettajiin liitetty. Tai voihan siinä olla ajatus, että he oppineisuudellaan valaisevat missä ikinä ovatkaan, mutta silti. 

Jos pitää fiktiivinen kansankynttilä hahmo valita niin tulee mieleen Niskavuori näytelmien Ilona. Tosin ymmärtääkseni ainakin osa Niskavuoren hahmoista pohjautuu tosi elämän ihmisiin. 

Lähinnä siksi otin tämän esiin, koska opettajilla on ollut ennen erilainen rooli kuin nykyään. 

Ja jotenkin muutenkin tätä Vala-kirjaa lukiessa tuli mieleen toi Ilona. Valan aikaan ymmärtääkseni ollaan oltu yhä tarkkoja säädyllisyydestä, eikä opettajan luona ole sopinut vierailla milloin kenenkin ja kenen milloinkin. 

Tulenkantajia ei voi ohittaa kun Valasta puhuu. 

Minulle Tulenkantajat on ensisijaisesti 2000-luvun alussa musiikkia julkaissut porukka. Genre oli rap. Siihen aikaan rappia julkaistiin niin paljon, ettei ole jäänyt mieleen mikä niistä kappaleista oli Tulenkantajien. Musiikkia julkaisivat siihen aikaan myös Fintelligens, Flegmaatikot, Kapasiteettiyksikkö, Ritarikunta, Seremoniamestari ja Avain. Ihan vain muutamia nimiä mainitakseni. 

Tulenkantajat sopi oivallisesti nimensä puolesta jatkumoksi tähän listaan. 

En tiennyt silloin, että kyseisellä nimellä on ollut porukka 1920-luvulla. 

He olivatkin varsin mielenkiintoinen taiteellinen kollektiivi. Mustosen kirjoja lukiessani mietin ketä nää Elsa Enäjärvi, Elina Vaara, Olavi Paavolainen, Lauri Viljanen, Katri Vala ja niin edelleen oikeen onkaan. 

Opettaja opiskelun ja työn lisäksi sain lukea tuberkuloosista. Ilmeisesti kyseinen sairaus aiheutti Katrin lapsen kuoleman vain tunteja syntymän jälkeen. Tai ainakin minulle jäi tästä sellainen kuva, että lääkärit eivät ehkä tienneet, että tubi vaikuttaa raskauden aikana. 

Katri oli pitkään myös tuberkuloosiparantolassa ja oli ahdistavaa lukea siitä etenkin tälleen Koronan varjossa kun yhä ollaan ja kun ottaa huomioon, ettei siitä vielä niin kovin montaa vuosikymmentä ole jolloin tuberkuloosiin kuoli paljon ihmisiä. 

Minulle tulee tuberkuloosista mieleen pari tarinaa. 

Joskus joulun aikaan vuosia sitten kuuntelin radiota. Minulle ei selvinnyt silloin mikä ohjelma oli kyseessä, mutta ilmeisesti jostain arkistopätkästä oli kyse. Samassa ohjelmassa kuulin jonkun vuosikymmenten takaisen pätkän, jossa puhuttiin Tapaninpäivän perinteistä ja sitten oli pätkä joululauluihin liittyen. 

Laulun nimeltä Tuikkikaa, oi jouluntähtöset on kirjoittanut Elsa Koponen, joka muistaakseni oli myös opettaja. 

Laulu oli syntynyt kun hän oli saanut tuberkuloosidiagnoosin ja kihlaus oli sen vuoksi purkautunut. 

Tämä jäi siitä ohjelmasta mieleen. 

Toinen tuberkuloosiin liittyvä stoori on hieman tuoreempi. 1990-luvulla TV esitti sairaalamaailmaan sijoittuvaa Ihmeidentekijät-sarjaa ja siinä Risto Kaskilahden esittämän lääkärin potilaaksi tulee henkilö, jolla häne epäilee tubia ja myös erästä toista sairautta. 

Oli raskasta lukea Valan tuberkuloosista ja lapsen menetyksestä sen vuoksi. 

Elämäkerrat on upeita. Niistä oppii vaikka mitä eri aikakausista. Tässäkin on käsittääkseni ollut taustatyön määrä valtava. 

Annan tälle teokselle 5 tähteä. 

En totisesti ole runouden tuntija, mutta elämäkerroista tykkään.

Saara Aalto: Enkeleitä

 

 

 

Tämän levyn julkaisusta on 10 vuotta ja siksi arvioin tämän. Tätä on tullut kuunneltua. Nykyään vähemmän. 

Saara Aalto - Enkeleitä 

 

Yume Records 2011 

 

Tracklist: 

 

1. Me käymme joulun viettohon – 3.47

 

Tää on itselle jostain syystä tuntemattomampi joululaulu. Piano soi mallikkaasti ja studiossa, jossa tämä luultavammin on ääänitetty on otettu kaikki irti. Tästä saa sellaisen kuulokuvan, että olisi nauhoitettu jossain aivan muualla. 

2. Varpunen jouluaamuna – 4.42

 

En tykkää tästä laulusta. Se on niin riipaisevan surullinen. Tämä versio on kuitenkin taidolla tehty ja aivan omaa luokkaansa. Jos miettii sitä kuinka moneen kertaan tämä lienee levytetty. Sen saisi tietenkin selville Suomalaisten levyjen tietokannasta niin halutessaan.

3. Enkeleitä – 3.48 (feat. Linda Lampenius)

 

Aikoinaan ihmettelin Miten? & Miksi? Linda on mukana tällä albumilla. Levyn julkaisun aikaan muistin hänestä vain ne 90-luvun kohut, valinnan Suomen turhimmaksi julkkikseksi, Linda siiderin ja sen levyn, joka julkaistiin vähän niinkun Vanessa Maen hengessä. 

Lindasta tiedän nyt enemmän kuin tämän joulualbumin julkaisun hetkillä. Luin viime viikolla Kesytön elämäni-kirjan. Tosin siinä ei muistaakseni ollut tästä levystä sanaakaan. 

Linda on itse levyttänyt albumin nimeltä Angels, joka on vuodelta 2010. 

Tämä kappale on yksi suosikkini tältä levyltä. Yleensä olen jouluaattona laittanut linkin tästä omaan henkilökohtaiseen profiiliini. 

4. Walking in the Air – 3.29 (feat. Linda Lampenius)

 

Tämä on vakiokamaa joululevyillä. 

5. O Holy Night – 4.30 (feat. Linda Lampenius)

 

Hieno versio. Harmi ettei tämä levy ole saanut kansainvälistä julkaisua. 

6. Jul, Jul, Strålande Jul – 4.02 (feat. Linda Lampenius)

 

Tämäkään ei ole itselle niitä tutuimpia Christmaspiecejä, mutta tästä kyllä kuulee, että on ammattilaiset asialla.

7. Pie Jesu – 3.13

 

Tätä soitetaan jouluisin. En tiedä miksi. Muistan vaan tästä kuulleeni kun olin kuulemassa Saaraa eräässä kotikaupunkini kirkossa joulukuussa 2012. Hän puhui silloin tästä kappaleesta. On ihme, että muistan tällaisen yksityiskohdan kyseisestä tapahtumasta. Nimittäin kovin paljoa muuta en siitä sitten muistakaan. Muistan vain mitä tapahtui vuorokautta aiemmin, mistä ja kenen kanssa olin herännyt konserttipäivänä ja omat silloiset tunteeni toiseen ihmiseen. 

8. Snowflakes – 4.12

 

Tähän kappaleeseen kiinnitin huomiota ensimmäisen kerran joulukuussa 2011. Minulla ei vielä silloin ollut albumin cd versiota ja kuuntelin tätä Spotifystä samalla kun availin joululahjoja. Olin näet menossa viettämään joulua silloin Ystäväpiiriini kuuluneen ystävätären luo erääseen Suomen merelliseen kaupunkiin. 

Olin siksi saanut lahjoja ennen reissuun lähtöä. Rapistelin lahjapapereita tämän levyn soidessa ja lahjat avattua ja niitä ihasteltuani palasin tämän Snowflakes kappaleen pariin vielä uudelleen. Tää saa minut itkemään monistakin syistä. 

Tässä on niin talvinen tunnelma ja tässä myös ikävöidään. Rakastan lunta, lumihiutaleita, lumisadetta, postikorttimaisemia ja nytkin kaipaan kunnon talveen, enkä tätä räntää tai mitäkä veden muotoista olomuotoa sieltä taivaalta tulookaan.

 

Hommasin levyn cd version ja se odotti kotiini postitettuna kun palasin tuolta jo mainitsemaltani joulumatkalta. Samassa paketissa oli myös Saaran Blessed With Love levy, josta tuli vuoden albumi itselle vuonna 2012. 

En ole jouluihminen. Kuitenkin vuodesta 2011. ja tästä Saaran joululevystä lähtien olen kuunnellut joulumusaa enempi ja vähempi. 

Tuo mainitsemani Joulumatka vuonna 2011 oli monella tavalla viimeinen. Luulin, että olen minusta välittävän ihmisen seurassa. Totuus oli toisenlainen. Seuraavana kesänä näet sama meno jatkui ja oltiin kuin mua ei ois ollut. Tampereella kyllä vierailtiin, mutta mulle siitä ei ilmoiteltu. Jollain nuista vierailuista mua kyllä nähtiin vähän niinkun pakon edessä ja kun seurailin siinä luokseni kylään tulleiden kahden ihmisen eloa niin tuli teinimeininki, suuri esittäminen ja melkoinen kusetetuksi tulemisen fiilis. 

Ei Oikeat Ystävät Toimi niin, että mua nähdään vaan pakon edessä. Oikeat Ystävät pyytävät minua mukaansa istumaan kesäiltaa ja muutenkin osoittavat haluavansa olla mun kanssa. 

Vuosia myöhemmin toinen näistä ihmisistä suuttui siitä, että omasta mielestäni minut nähdään kokonaisuutena, eikä vamman kautta. Tällainen minun vähättely kertoo vain siitä kuinka keskeneräinen ko. ihminen on oman itsen kanssa. 

Huomaan kanssa ihmisten keskeneräisyyden myös ihan viikoittain. Samat asiat on olleet vaikeita vuosikausia. Silti niille ei voida tehdä mitään ja mielestäni mulla on oikeus huomauttaa asioista, jonka johdosta minulle ei tarvitse raivota saati että sanomani asiat otetaan vastaan ns. "vittuiluna". Tuollaisen ilmaisun käyttäminen kertoo ihmisestä todella paljon. Kaikki mikä on erilaista kuin oma ajattelu koetaan noin. Kykenemättömyys kritiikin vastaanottoon. 

Usein kaipaan henkisesti valmiimpaa ja itsensä kanssa tasapainossa olevaa seuraa kuin se, jossa vietän aikaani lähes päivittäin. 

Onneksi mulla on myös kaipaamanlaisiani läheisiä. 

9. Muistan joulun – 4.26 (feat. Tomi Metsäketo)

 

Tämä on niin sydäntäsärkevän kaunis kappale. Jouluisin sitä ihminen aina muistelee menneisyyden jouluja ja jo edesmenneitä. 

10. En etsi valtaa loistoa – 3.20 

Tämän kohdalla ajattelin ensi kuulemalta, että voiko joululevyä enää suomalaisittain päättää. Vuosien saatossa olen tykästynyt tähän versioon. Voisin kuunnella tätä myös ilman lauluosuutta. Kuunneltiin tätä myös eräässä Joulupäivän illassa muutama vuosi sitten lumen keskellä Kainuussa ja ilta päättyi tämän yhteislaulantaan. 

 

Kaikista näistä nostalgiasyistä annan tietenkin täydet 5 tähteä tälle albumille. 

Levy lähtee soimaan tästä.

Aino & Hajonneet: Hullui unelmii

 

 

 

Aino & Hajonneet - Hullui unelmii 

 

Svart Records 2021 

 

 

Aino & Hajonneet julkaisee debyyttialbuminsa lokakuussa!
Aino & Hajonneet on 2020 perustettu voimapop/punkrockia soittava yhtye, jonka musiikilliset juuret ovat jossain melodisen suomipunkin ja indierockin risteyksessä, missä aamun ensimmäistä dösää odotellessa sydänsurut, mustelmat ja unelmat tarjoillaan suoraan pullosta, juuri sellaisenaan. Lokakuussa ilmestyvä debyyttilevyn ensimmäinen single on kuin vuoristorata, joka on valeltu bensalla ja nyt on tullut aika raapaista ensimmäinen tulitikku. Yhtyeen mukaan kappale on kuin tiivistelmä tulevasta albumista, josta välittyy bändin perustamisen perimmäinen syy.
– Tervetuloa mun vuoristorataan on ensimmäisiä, ellei ensimmäinen biisi, joka Ainon kanssa tehtiin. Se on yhtyeen stoorissa tavallaan alku ja lähtölaukaus. Kappaleesta kuuluu hyvin koko bändin perustamisen perimmäinen syy ja idea. Haluttiin vaan soittaa rokkia. Täysin ilman turhia koukeroita ja älytöntä kelailua. Suoraviivaista menoa, jossa energia välittyy samalla tavalla, mihin keikoilla on totuttu. Ensimmäinen single Tervetuloa mun vuoristorataan ilmestyy 28.5.2021. 

Kuva ja teksti on Svart Recordsin sivuilta. 

Singlet ostettu omakustanteisesti ja levy kuunneltu Soundin ennakkokuuntelu mahdollisuuden kautta, sekä virallisen julkaisun jälkeen Spotifystä tätä arviota varten. 

 

Törmäsin tähän bändiin ihan vahingossa, koska seuraan Svart Recordsin Youtube kanavaa. 

Yhdentekevää -biisi ilmestyi sinne loppu kesästä ja olin aivan myyty ja vielä enemmän kun löysin Tervetuloa mun vuoristorataan kappaleen. Se soi repeatilla loppu kesän illoissa. 

Hullui unelmii -sinkku ilmestyi syyskuun alussa samoihin aikoihin ABBAN uusien biisien kanssa ja jäi siinä ABBA kuumeessa jotenkin vähälle huomiolle, mutta kun kuuntelin sen sitten tarkemmin; on siitä tullut viime viikkojen jatkuva repeat biisi. 

Löydän näistä biiseistä, etenkin sinkku julkaisuista niin paljon samaistuttavaa. 

Käyn levyn läpi kappale kappaleelta myös muuten kuin musiikin osalta, joten jos et välttämättä halua lukea ihmissuhteistani niin artikkelin luku kannattaa siinä tapauksessa lopettaa tähän ja laitta levy kuitenkin soimaan. 

 

Tracklist & Comments: 

1. Hullui unelmii

Biisi alkaa vauhdikkaalla introlla ja oikeastaan ssamanmoisella menemisen meiningillä mennään läpi koko albumin. 

"Sinä kesänä aurinko poltti kuumemmin ja kirkkaasti roihus makasiinitkin. Ei meistä koskaan tuu niinkuin muut. Puistonpenkillä juotii punaviiniä, sammuttiin. Ei oltu niinkuin muut. 

Muistatko vielä miltä se tuntuu kun et oo missään kii? Kun on vain ilta aikaa rakastuu? Muistatko vielä sen kesän 96? Me ei oltu niinkuin kaikki muut." 

Rakastan vokalistin ääntä ja niin upeat lyriikat. Ne johdatti mut kesään vuonna 2000. Kesäinen Stadi. Kesäilta, kävellään käsi toisessa ja juoma toisessa kädessä pitkin kuumaa kesäkatua ja nautitaan elämästä. Uskoin Ystävyyden, kahden Tytön Ystävyyden olevan Ikuista. Juoma maistui ja saman illan aikana sain lainata puhelinta ja soitettiin yhdessä mun rakastamalleni ihmiselle. Oli niin upeeta olla olemassa, tulla välitetyksi ja kuulluksi. Oli turvallista olla. 

Kaipaan sitä aikaa tai siihen aikaan ja niihin hetkiin. Siihen tunteeseen kun joka päivä tuntee ja tietää olevansa rakastettu ja tärkeä. 

Pari vuotta myöhemmin tuon kesän Ystävä hädin tuskin tervehti kun nähtiin. En tiedä mitä meille tapahtui. Yhteydenpito vain jäi. 

Ehkä en ollut niin tärkeä kuin mitä tää Tyttö oli mulle. 

Takaisin lyriikkaan ja jälleen osuvasti: 

"Viestissä luki vain; Mä en takas enää tuu. P.S. I LOVE YOU."

Sitäpä juuri. On niin tyhjä olo kun viestintävälineet on hiljenneet. 

Niin muistan oikein hyvin sen miltä tuntui ajelehtia elämän virrassa. Ei ollut huolta mistään. Mua odotti loistava tulevaisuus ja kasa hullui unelmii. Ja itsehän en ole koskaan mahtunut mihinkään valmiiseen muottiin.

 

2. Tervetuloa mun vuoristorataan 

Biisin nimestä tulee mieleen kappale nimeltä Life Is A Rollercoaster. En muista esittäjää. Vuoristorata aiheisia biisejä varmaan on aika lailla. 

Tämä vuoristoradan tervetulotoivotus on vaan yksinkertaisesti mun voimabiisi. 

Välillä elämä on kuin kiihtyvällä tahdilla etenevä vuoristorata. 

3. Yhdentekevää

"Ei mun ei tarvii selittää loppunutta näytelmää. Yhdentekevää." "Se mikä alkoi kauniisti suljettiin mielisairaalaan." 

"Mietin mikä teki elämästä musertavan helvetin. Vuodet juoksee nopeaa. Jos sanoisin sen kauniisti. Sä et uskoisi puoliakaan." 

On taas niin omakohtaista sanomaa noissa lyriikoissa. 

Tänäänhän on perjantai 15. päivä ja lokakuu. Muistan vuosituhannen viimeisen lokakuun. Silloinkin oli perjantai 15. päivä. Puhelin soi ilta yhdeksän jälkeen. Onneksi se olin minä joka siihen ehdin vastaamaan. Puhelu kesti ihan vaan pari minuuttia. Minulta kysyttiin miten menee ja kerrottiin sen tyttöystävän lähteneen, jonka vuoksi minut piti jättää. Aloin itkeä. Ehkä jo puhelimessa, mutta välittömästi sen jälkeen. Tunsin niin viiltävää surua ja kaipausta ja olin aivan murskana jälleen kerran. 

Itkin loppu illan ja yön. Oli aivan hirveää. Ajattelin, etten toivu tästä koskaan ja enpä näytä toipuneen kun vielä näin 22 vuotta myöhemmin muistan sen hetken ja tunteen. 

En tiennyt vielä silloin, että aikuisilla ihmisillä on tapana soitella humalassa exilleen. Kun selvänä ei ole rohkeutta soittaa minulle ja että tulisin vuosien vieriessä saamaan useita tämänlaisia soittoja. 

Tuossa vaiheessa minun jättämisestäni oli kulunut kolme kuukautta ja 13 päivää. 

En tiennyt vielä silloin, että muutamaa vuotta myöhemmin tapaisimme joka viikko ja olisimme tekemisissä 24/7. 

Koetin vain jaksaa päivästä seuraavaan. 

 

4. Luulets’ et mua kiinnostaa 

 

Tässä kappaleessa on kyllä asenne kohillaan niinkun on koko levyssä. Tässä on aivan mahtava menemisen meininki ja punk rämistys. Mietin, että onks tää cover biisi, mutta vaikka oon välillisesti lähipiirin kuunteluttamana paljonkin punkkia kuunnellut niin ei tullu mieleen, että jos tää on niin mikä tää ois. 

Punk ihmiset on jees kavereita. 

 

5. Kaikki kääntyy parhain päin 

Tää biisi kannattaa kuunnella. Viihdyn sanoituksissa luoduissa fiiliksissä. 

6. Lähtö

7. Jos en jaksa pidemmälle

Lähtö on instrumentaali, lyhyt biisi, jonka soundeista tulee mieleen avaruus. Lähtö ilmeisemmin pohjustaa Jos en jaksa pidemmälle - biisiä, josta taitaa tulla seuraava mun powersong. 

"me ei nähdä enää koskaan ikinä. Jos en jaksa pidemmälle painan terää syvemmälle." 

Mulle tuli mieleen monenlaisia tilanteita, joissa olen lähtenyt sillä ajatuksella, että kun en nää teitä enää ikinä. Lisäksi tuli mieleen suosikki henkilöni Elsa siinä Katja Kärjen Jumalan huone kirjassa, josta löytyy mun kirjoittama teksti. 

Tää biisi on joka tapauksessa aivan huippu ja tästä löytää ittensä. 

Rakastan vokalistin soundia. Omaa ääntäni oon aina vihannut. Toisaalta olen kyllä opetellut käyttämään sitä ja haluisin opetella lisää. 

Jos ei oo koskaan nähnyt kun lauleskelen, sekä samaan aikaan elän, hengitän ja koen niin vahvasti ne lyriikat, joita lauleskelen, niin sen vierestä seuraaminen ekaa kertaa saattaa olla vahva kokemus. Onneks ei ole enää lähipiirissä ihmisiä, jotka tuomitsis mun soundia siitä näkökulmasta kuinka oikein se menee musiikillisesti. 

Meitsissä kuulee eletyn elämän ja sen hetkisen fiiliksen. Mut ne ei oo yleensä tärkeintä, vaan tärkeintä on musiikillisesti oikeanlainen suoritus. 

Tästä biisistä saattaa tulla seuraava illanistujaisten lauleskelu tai yhteislaulu biisi. 

Siellä missä kuohuviini virtaa niin musaa ja naurua riittää. Jos se on musta kiinni. 

8. Fresitaa & tupakkaa

On upea biisin nimi. Fresita näet oli jossain kohtaa mun suosikki kuplivaa. En oo juonu sitä aikoihin. Halusin kuulla tän biisin heti kun luin nimen, mut tää on toistaiseksi jäänyt jotenkin hieman vieraammaksi. Upea toteutus kuitenkin. 

 

9. Päivänsäde ja menninkäinen 

Luulin tämämän olevan versio siitä vanhasta laulusta, mutta eipäs ollutkaan. Tosin sen kappale mainitaan tässä kyllä. Lyriikasta on pakko sanoa, että hämärillä poluillahan meitsi on kulkenu koko elämän. 

10. Tummaan veteen

Levyn viimeinen raita. Varsin menevä biisi ja tykkään pianosoundeista tai mitkä koskettimet sitte onkaan mahdollisesti. Tykkään myös virtaavasta vedestä ja vesi on muutenkin mun elementti. 

Tää laulu vois hyvin soida radioissa. 

Annan levylle viisi tähteä. Tää on vuoden levy siis kotimaisista levyistä. 

 

Levyn saapi soimaan  tästä

 

 

Katja Kärki: Eeled

 

 

 

 

Katja Kärki - Eeled

 

 

KANSI
Sanna-Reeta Meilahti 

ISBN
9789523763005

SIDOSASU
E-kirja

 

Eeled
Kaamoksesta sikiävät auringon lapset
Katja Kärjen romaanissa Eeled nuori nainen löytää juurensa, jotka kahlitsevat mieltä syvälle pohjoiseen routaan.
Kristiina matkaa tyttärensä Vanessan kanssa entiseen kotiinsa, missä hän nuorena naisena koki vapaan rakkauden hurman. Talon heinittynyt pihamaa näyttää vieraalta, ja Kristiinasta tuntuu kuin hän olisi eksynyt jonkun toisen uneen, johon lipuvat myös lapsuuden Itä-Lappi, äiti, Kainuun pappa ja murjussaan juopotteleva kala-Maija.
Eeled oli metsänpentu, pieni sättärä, joka löytyi hangesta äitinsä vierestä. Eeledin silmät tuikkivat mustina, ja hänellä oli hulmuava, hapsuinen huivi ja poronnahkanutukkaat. Eeled eli kauan sitten, mutta satoja vuosia myöhemmin Kristiina kantaa häntä yhä mukanaan.
Katja Kärki on ammentanut romaaniinsa itäisistä ja pohjoisista mytologioistamme, ja tarinan sydämestä kuuluu pohjoisen luonnon vahva syke. Eeled on kertomus äideistä ja tyttäristä, naisten sukupolvista, jotka ovat eläneet ja rakastaneet ja joiden hiljaisiin huokauksiin on haudattu surua ja häpeää, tekoja, joiden jälkiä on vaikea pestä pois. 

Katja Kärki (s. 1985) unelmoi jo lapsena kirjailijan ammatista. Hän on kotoisin Nurmeksesta ja koulutukseltaan äidinkielen, kirjallisuuden ja suomi toisena kielenä -opettaja sekä sanataideohjaaja. Luomutilasta ja lemmikkilampaista haaveileva kirjailija asuu nykyisin Rovaniemellä perheensä kanssa.
Katja Kärjen esikoisromaani Jumalan huone ilmestyi vuonna 2019 ja sai paljon kiitteleviä arvosteluja erityisesti vahvasta, ilmaisuvoimaisesta kielestään ja vivahteikkaista henkilöhahmoistaan. Hänen toinen romaaninsa Eeled ilmestyi syyskuussa 2021.

Kiitokset kustantajalle e-kirjan arvostelukappaleesta. 

Luin kirjan yhdeltä istumalta. Teos oli vahva ja vaikuttava lukukokemus. 

Huikaisevan kaunista luontokuvausta ja sujuvaa kerrontaa ja kieltä. Sitä ihmettelen aina kuinka joillain on niin suuri taito kuvata asioita. Kun en näe itse niin kiinnitän ehkä sanojen käyttöön huomiota eri tavalla, tai niillä sanoilla on erilainen merkitys. Sanat luovat tai ikäänkuin maalaavat maailmoja, maisemia, tunnetiloja ja niin edelleen. Tämä siis ihan muutenkin kuin kirjallisuudessa. Sitä mitä ei ole koskaan ollut ei osaa kaivata. Siis jos joku nyt miettii, että haluisinko nähdä vaikkapa sitä mainitsemaani luontoa, tai että mistä kaikesta jään paitsi kun en nää. Mun mielestä näkevät ihmiset jää paljosta paitsi kun kaikkia aisteja ei tule samalla tavalla hyödynnettyä. 

Tarkoitukseni on kuunnella kirja myös äänikirjana ja ihan omakustanteisesti Storytelistä. 

Annan kirjalle viisi tähteä. 

Tuntuu, että kun arvostelukappaleen sain niin täytyisi kirjoittaa pitkä ja polveileva teksti, mutta se ei nyt tässä hetkessä ja elämäntilanteessa ole mahdollista. 

Suosittelen kirjaa jos pohjoinen luonto ja mytologia kiinnostaa ja hyvä kielen käyttö. 

 

Kirjasta on bloganneet ainakin: 

Kirjojen kuisketta

 

ja 

 

Kirsin kirjanurkka . 

Kirjailijan Facebook löytyy 

täältä, 

ja Instagram 

. 

Arvioni ensimmäisestä kirjasta on luettavissa 

täällä 

Katja Kärki: Jumalan huone

 

 

 

 

Katja Kärki - Jumalan huone 

 

Bazar 2019 

 

Äänikirjan ISBN
9789522797070

 

 LUKIJA
Pihla Pohjolainen
KANSI
Sanna-Reeta Meilahti

 

 Kesto
13 t 57 min

 

Elisakirja & Storytel 

 

 

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi
Katja Kärjen Jumalan huone on ravisteleva esikoisromaani suvun vaietuista traumoista.
Hyvästi koko perkeleen suku! Elsa on päättänyt lähteä kodistaan ja omistaa koko elämänsä synnin tekemiselle. On lähdettävä, sillä ahdasmielisen suvun mielestä Elsa on aivan liikaa kaikkea. Pinkkiä siilitukkaa ei saa survottua siihen muottiin, johon nuoren naisen pitäisi mahtua. Hyvästi isä ja äiti, hyvästi pikkusisko ja etuoikeutetut veljet! Elsa maksaa kuskille setelillä ja istuu tyhjälle ikkunapaikalle bussin keskiosaan.
Katja Kärjen Jumalan huone kertoo kolmen naisen kautta pohjoiskarjalaisen Martikaisen suvun tarinan 1930-luvulta nykyaikaan. Suvun kaapeissa piilotellaan rumia luurankoja, tekoja, joita ei voi antaa anteeksi ja joista ei puhuta, mutta jotka koko ajan äänettömästi huutavat olemassaoloaan piinatessaan jokaisen mieltä. Kärjen monisärmäisessä esikoisteoksessa kuuluu vahvan ja vivahteikkaan kertojan ääni, joka herättää pohtimaan naiseutta, menneiden sukupolvien selviytymistä ja anteeksiantoa.

 

 

 

Rakastan tätä kirjaa. Niin kaunista kieltä, sujuvaa ja vetävää kerrontaa. 

Kirjassa on useampi kertoja, joiden elämää ja näkökulmia tapahtumiin tuodaan esiin aina 1930-luvulta vuoteen 2009. 

Henkilöistä itselle läheisimmäksi muodostui Elsa. Rakastin tätä henkilöä valtavasti. On niin paljon samaistumispintaa ja samoja ajatuksia. 

Ensinnäkin ollaan samaa vuosikertaa, tunnistan tunteen siitä, että kun pikku paikkakunnalta lähdet/pääset pois niin päätät, ettet palaa enää koskaan, sekä haluat hyvästellä koko perkeleen suvun. 

Oli aivan valtavan ihanaa seurata Elsan eri vaiheita ja elämän käänteitä. 

Barbie leikeissä puhutaan ja ihaillaan Spice Girlsejä. 90-luvulla kyseistä porukkaa tuli itekin kuunneltua ja silloin sitä luuli, että kaikkihan nyt niin tekee. 

Täysi-ikäisenä festareilla nautitaan elämästä, päädytään lehteen ja vähät siitä, että porukat näkee, eivätkä tykkää. Tämä siis Elsan elämästä, ei omastani. 

Ylioppilasjuhlissaan Elsa tanssii senkin edestä kun lapsena ei saanut ja päätyy sänkyyn opettajan kanssa. 

Jyväskylässä opiskelun ja elämisen vaiheita seuraillessani mietin omaa elämääni samoilta vuosilta kuin kirjassa on. Tosin ite en päätyny bändiin solistiksi, mutta päämäärätön oleilu baareissa, joista jatkoille milloin mihinkin ja sen miettiminen, että tätäkö tää elämä sitten vaan onkin kuulostaa kovin tutulta. 

Elsalla on aivan upea syntilista, josta toteuttaa kohdan kerrallaan. Abortin tehdessä listaan lisätään vielä tappaminenkin ja kivan tytön kämpille päädyttyä vielä homoseksuaalisuuskin. 

Tää kaikki ois voinut tapahtua itselle. Kuvaus kirjassa on niin elävää, että lukiessa ajattelee tämän kaiken voivan olla totta. 

Ite en oo kirjassa mainitunlaisesta taustasta lähtöisin. Niin maailmaan ja aikuiseen elämään sopeutuminen on silti ollut saman tyyppistä hapuilua kuin Elsalla. 

Kirjan toinen mielenkiintoinen henkilö oli Maria, joka myös Elsan kummi. 

Marian vaiheita seurataan 60-luvulta alkaen, jolloin tapahtuu paljon heidän suvussaan ja tapahtumat selviävät vasta kirjan edetessä. On valheita ja salaisuuksia. 

Kirjalle toivoisin jatkoa, mutta sitä tuskin on luvassa. 

Kuulin kirjasta ensimmäisen kerran ystävältä, joka oli löytänyt sen kirjaston uutuuksia selaillessaan. Kun itse koetin etsiä kirjaa samaisesta kirjastosta niin en hakusanoilla löytänyt ja minulle vastattiin, ettei kyseistä kirjaa ole heidän valikoimissaan. Ihmeteltiin miten toinen löytää mut itse en. 

Ostin äänikirjan Elisakirjasta ja kuuntelin talvisena viikonloppuna ja nautin valtavasti. Muutamia viikkoja kuuntelusta kävin myös eräässä paikallisessa kirjakaupassa, jossa itse kirjailija oli vieraana ja signeeraamassa kirjoja. Harmittaa, etten ostanut kirjaa fyysisenä kirjana silloin. 

Itsellä on vaan se ajatus, että artisteja, kirjailijoita tai mitäkä fanitan niin en kykene heitä livenä lähestymään. 

Tänä viikonloppuna vesisateen piiskatessa maata, syksyisen fiiliksen vallatessa mieltä ja ajatuksen otanko ruuan kanssa lasillisen punaviiniä vaiko enkö. Niin kuuntelin kirjan uudestaan Storytelistä. Viihdyin kirjan seurassa yhtä hyvin ellen jopa paremmin kuin silloin ekalla kerralla noin 2.5 vuotta aiemmin. 

Mietin myös kirjoitanko tästä kirjasta vai en. 

Annan kirjalle 5 tähteä. Opin kirjasta myös sen, että Lumikki juo omenasiideriä. 

Elsa tuli mieleeni kun kuulin eilen tämän biisin. 

 

Pyhä Erika 

Teatterikesän taikaa: M & Lumos Telttalab ohjelmisto @ G Livelab / Sinun omasi singlearvio

 

 

 

Juhannuksena julkaistiin tämä M - Sinun omasi sinkku. Kuuntelin sitä Spotifystä repeatilla silloin ja ostin sinkun iTunesista tietenkin. 

Olin jo aiemmalla viikolla kuullut biisin radiosta Pekka Laineen ihmemaassa. Tai tarkemmin sanottuna kuuntelin lähetystä jälkeenpäin areenasta, koska oli näemmä helvetin kuuma kesäpäivä, josta nautin ulkona samalla kuunnellessani. 

Odotin kauhulla ja jännityksellä, että minkäköhänlainen versio tästä on tehty. Pidän siitä alkuperäisestä. M musa on hyvinkin elektronista, joten siksi nämä ajatukset. 

 

Aivan turhaan mietin asiaa. Biisi on mielestäni taidolla ja taiteellisesti tehty ja kannattaa kuunnella kuulokkeilla jotta erottaa kaiken biisissä olevan. 

 

Levy-yhtiön eli Solina Recordsin sivuilla kerrotaan näin. Ainiin ja kuva on sieltä. 

 

M: Sinun omasi
Single
SOL-129
Release: Midsummer´s Eve, June 25th 2021 (25.6.2021)
M julkaisee klassikon 60-luvulta.
Perjantaina 25.6.2021 Solina Records julkaisee kauniista ja omaperäisistä kappaleista tunnetun Minja Kosken eli M-artistin uuden singlen ”Sinun omasi”. Kyseessä on cover Tamara Lundin 1965 tulkitsemasta ja kirjoittamasta, Rami Sarmaston säveltämästä ja Nacke Johanssonin sovittamasta legendaarisesta iskelmästä.
Sinun omasi -kappaleen melodia on erittäin tyylikäs ja muistuttaa myös aikakauden tyypillistä italialaista iskelmää. Tamara Lundin kihlattu, turkulainen näyttelijä Rami Sarmasto sävelsi tunteikkaan laulun ja Tamara Lund itse kirjoitti tekstin. Tosielämässä heidän rakkaustarina päättyi surullisesti. Rami Sarmasto ei ehtinyt nähdä kappaleensa menestystä – hän menehtyi auto-onnettomuudessa pariskunnan häiden alla, mutta tämä laulu jäi elämään. Se puhuttelee kuuntelijoita aitoudellaan ja hienovaraisella herkkyydellään. Sinun omasi on tositarina rakkaudesta.
M on lunastanut viime vuosina paikkansa kotimaisen pop-musiikin kiinnostavimpien artistien joukossa. Kolmen julkaistun albumin myötä on sadellut ylistäviä arvioita, vuoden paras kotimainen albumi, ehdokkuudet Emma- ja Teosto-palkinnoissa sekä keikkoja tärkeimmillä kotimaisilla festivaaleilla.
M – Sinun omasi
Laulu Minja Koski
Koskettimet Aleksi Kaufmann
Kitara Jussi-Pekka Parviainen
Basso Simo Saukkola
Rummut, syntetisaattori Miikka Ahlman
Äänitys Miikka Ahlman, Simo Saukkola
Miksaus, tuotanto, masterointi Miikka Ahlman
Sovitus Miikka Ahlman, Aleksi Kaufmann, Minja Koski, Jussi-Pekka Parviainen, Simo Saukkola
Sävellys: Rami Sarmasto
Sanat: Tamara Lund 

Biisi löytyy Spotifystä. Eli: 

M - Sinun omasi 

 

 

Tää on niin loistava biisi, etttä annan tähtiä viisi. 

 

 

Viikko sitten eli 05.08.2021. olin vuoden ensimmäisellä ja ehkä ainoalla keikalla. Se oli osa Tampereen Teatterikesän Telttalab ohjelmistoa. Esiintymässä oli M & Lumos ja paikkana aina niin ihana ja akustiikaltaan mahtava G Livelab. 

Täytyy kyllä sanoa, että oli joltiseenkin absurdia edes päästä keikalle. Etenkin kun Teatterikesä joutui lyhyellä varoitusajalla lunastamaan lippuja takaisin useisiin esityksiin, koska uudet kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan juuri tapahtuman alla. 

Oli kyllä jotenkin niin ihmeellistä istua yleisössä yhdeksän kuukauden tauon jälkeen. Viimeksi olin ollut keikalla marraskuussa 2020. 

 

Keikan alkamista odotellessa fiilistelin ympäristöä, yleisöä ja paikkaa. Oli hauskaa kuulla kanssa ihmisten puheen pulputusta. Saatiin eturivin paikat hyvällä tuurilla. Oltiin niin lähellä lavaa kuin oli mahdollista olla. 

Join lasillisen kuplivaa. Oli aihetta juhlaan keikan lisäksi myös henkilökohtaisen elämän puitteissa. 

Odotus palkittiin ja keikalla kuultiin tietysti myös Sinun omasi. 

Sillat, Punainen ovi, Kuolleen naisen maalauksia, Kaarina, Tehtaan tyttö ja Puhu mut pyörryksiin toimii aina niin hyvin livenä. Sillat soi aika usein Spotifystä tilanteissa, joissa olen kuunnellut jonkun albumin ja se lähtee toistamaan samanlaista musaa. 

Tykkään jousisoittimista, joten Lumos oli oivallista kuultavaa. Soittamassa oli myös Minjan oma bändi kuten keikoilla muutenkin. Eli artistin lisäksi soittajia oli 8. 

Viikonloppu meni toipuessa keikasta ja ihmisten kohtaamisesta. 

kenpä tietää milloin seuraavan kerran keikkaillaan yleisön osassa olevana.

 

 

Leena Lehtolainen: Ilvesvaara

 

 

 

Leena Lehtolainen - Ilvesvaara 

Tammi 2021 

ISBN
9789520427740 

Lukija:  Krista Putkonen-Örn

Kesto: 10 h 55 min

Räväkkä ja aina toimintaan valmis henkivartija Hilja Ilveskero on jälleen täällä!
Henkivartija Hilja Ilveskero palkataan superrikkaiden salaiseen luontolomakeskukseen Itä-Lappiin. Paikan omistaja pelkää pahimman turvallisuusuhan tulevan talon sisältä.

Saapuessaan Ilvesvaaraan Hilja saa huomata, ettei kyseessä ole aivan tavallinen kylpylähotelli vaan ylellinen teemapuisto, jonne on pääsy vain kahdeksalla vieraalla kerrallaan ja jossa villieläimet vaeltavat vapaana. Pian paikalle ilmestyy myös miljonääri Aku Rautio. Mies on Hiljalle entuudestaan tuttu, sillä tämä on viettänyt hänen kanssaan yhden kiihkeän yön. Kun Aku sitten katoaa salaperäisesti, jokainen lomakeskuksessa olija joutuu epäilyksen alaiseksi, mukaan lukien Hilja. Miksi Akun vaimo ei tahdo ilmoittaa katoamisesta poliisille? Miksi niin moni Ilvesvaarassa tunsi Akun?

Leena Lehtolaisen viides Hilja Ilveskero -romaani on tiheätunnelmainen suljetun paikan mysteeri, joka näyttää, etteivät edes hulppeat puitteet ja uusin teknologia pysty suojelemaan ihmistä arvaamattomalta luonnolta.

 

 

Olipa hauskaa palata Hiljan maailmaan viiden vuoden tauon jälkeen. Huomasin Storytelissä joskus alku kesästä, että heinäkuussa tää kirja tulee. Lisäsin sen hyllyyn ja unohin. Kunnes uutuuksia tänään selatessa tajusin, että sehän julkaistaankin jo.
Kuuntelin kirjan yhdeltä istumalta. Se kertoo jo kirjasta aika paljon. Unohin hetkeks Koronan ja sen, että tänään ehkä tulee tieto miten käy elokuisten tapahtumien järjestämisen.
Pidin valtavasti edeltävästä osasta Tiikerinsilmästä, joka on julkaistu vuonna 2016. Se oli kanssa yhdeltä istumalta kuultava.
Ilvesvaarassa ollaan Lapissa ja heti alku lehdiltä tai pitäskö äänikirjan tapauksessa sanoa minuuteilta tiesin, että tulisin pitämään tästäkin kirjasta valtavasti. Päätin lukea sarjan aiemmat osat uudestaan, koska en paljoa muista niistä.
Kirjan maisema ja luontokuvaukset ovat hengästyttävän hienoja. Hiljan saapuessa majapaikkaansa Lappiin pystyin hyvin kuvittelemaan miljöön ja se sai haaveilemaan hetkistä luonnossa kaukana kaikesta. Kirjan kaltainen maisema ja tuo majoituskompleksi olisi hieno toteutuessaan.
Näkevät käyttävät sanontaa nähdä sielunsilmin. Mietin mikä voisi olla vastaavanlainen ilmaisu kun ei näe.

Kirjan asetelmasta tulee mieleen pari kirjaa, joiden nimiä en saa millään mieleeni. Toisessa kirjassa on nainen, joka tulee lastenhoitajaksi taloon, jossa on hyödynnetty kaikenlaista tekoälyä. Kirjan lopussa käy ilmi, että hän on esiintynyt väärällä nimellä yms.
Toisessa kirjassa päähenkilöllä on valtavasti käytössä tekniikkaa. Olisko kirjan nimi ollut äänet. Nää molemmat kirjat on muutamien viime vuosien aikana ilmestyneet suomeksi.

Tässä Hiljalle neuvotaan talon järjestelmät ja hän löytääkin sieltä pari valvontakameraa, joiden toiminta ei hänelle näy, vaikka pitäisi, koska hän vastaa turvallisuudesta.

Kaikenlaista tapahtuu ennenkuin vyyhti alkaa selvitä. Kuka oli töissä kenellekin ja kenellä oli yhteyksiä mihinkin ja miksi tämä kaikki?

Mukana kirjassa on tietysti myös ilveksiä ja koska kissaeläimet on mielestäni maailman parhaita ystäviä niin tämä näihin kirjoihin ujutettu kissamaisuus tuo niihin oman viehätyksensä.
Eilen oli ymmärtääkseni kansainvälinen tiikeripäivä tai olisko ollut maailman. Kehrääköhän tiikerit ja jos kehräävät niin miltähän se kuulostaa?

Tiikereistä ilveksiin.

Suosittelen kirjaa jos kaipaa vetävää kerrontaa, jännitystä, tykkää luonnosta ja mysteereistä sekä tietenkin kissaelläimistä.
Ihailen kirjailijan tapaa kertoa ja annan kirjalle tähtiä 5/5.

Hieman on taidot ruosteessa ja kirjasta jäi enempi upea kokemus ja fiilis kuin, että osaisin sen kummemmin sitä luonnehtia.

Äänikirjan kuuntelin Storytelistä. Lukija Krista Putkonen-Örn ja kesto reilut 10 h. 

Kirjan julkkareita vietetään ensi viikolla virtuaalisesti. Mukaan pääset tästä .

 

 

Kannattaa seurailla blogia. Ensi viikolla samaan aikaan esittelen tulevan kirjasyksyn tapahtumia.

Keep on touch!

Samuel Jyrinki: Paratiisi vai helvetti

 

 

 

Samuel Jyrinki - Paratiisi vai helvetti

Otava 2021

Lukija:
Mikko Toiviainen
ISBN:
9789511395263

 

Poikkeuksellisen avoin omaelämäkerrallinen teos avaa kurkistusikkunan kahteen vähemmistöön ja auttaa ymmärtämään niiden sisäistä maailmaa.

Häpeä ja syyllisyys omasta miehuudesta ja seksuaalisuudesta kietovat lonkeronsa Samuel Jyringin elämän jokaiselle osa-alueelle. Hän yrittää olla oikeanlainen mies ja hyvä uskovainen, ja täyttää miehuuden vaatimukset ja uskonyhteisön ihanteet. Salaisuus, jota hänen vaimonsakaan ei tiedä, ei kuitenkaan jätä häntä rauhaan, vaan ajaa lopulta romahdukseen. Peloista huolimatta on pakko paljastaa todellinen minuus. Teos haastaa pohtimaan omia asenteita ja käyttäytymistä suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin. Et voi tietää, millainen ihminen vieressäsi istuu. 

Kuuntelin kirjan Storytelistä.

Selailin Storytelin uutuuksia ja sieltä huomasin tämän. Mietin kuuntelevani kunhan olisi sopiva hetki ja kaikki päivälle tarkoituksenani tekemät asiat tehty: Hiukset värjäilty pinkiksi, kuten viime vuosina on värini ollut ja seuraavan viikon ruokakauppatilaus tehty. 

Siinä kävi kuitenkin niin, että hiusten värjäyksen, iltakahvien sekä puhelinsoiton jälkeen aloitin kirjan. Ajattelin, että kerkiää kait ruuat tilailla myöhemminkin. Hyvä kirjallisuus on sellaista, että aika vain vierähtää sen kanssa. Se mikä on kenellekin hyvä kirja on kokonaan toinen stoori. Kirjan pituus reilut 4 h oli tällaiseen teokseen oikein sopiva. En tiedä voiko tätä kirjaa määritellä sanalla hyvä. Sanoisin ennemminkin, että ajatuksia herättävä. Ajatuksia herättävä herätysliike. 

Kirjan nimestä minulle tuli mieleen 80-luvulta kappale nimeltä Heaven And Hell. Siinä sanotaan, että You Make Your Heaven And Hell. Kun aloin kuunnella tätä kirjaa niin ajattelin biisin oikein hyvin sopivan tähän. 

Minun on vaikeaa pohjustaa kirjaa koska olen lukenut ko. yhteisöstä paljon viimeisten 10 vuoden aikana. 

Tuon esille kirjan herättämiä kysymyksiä ehkä ennemminkin. 

Luulen, että kirjailijalta on vaatinut paljon paljon rohkeutta ja vahvuutta tulla julkisuuteen sellaisena kuin hän on. 

Kaikilla ei tätä rohkeutta ja vahvuutta ole. 

Mieleeni tulleita kysymyksiä: 

Mitä Rakkaus tarkoittaa kun se sanotaan? 

Miten kellään on oikeus määritellä minkälainen saat olla, jotta kelpaat? 

Oma ajatukseni on, että uskoa ei saa tuomita, mutta he jotka uskoo tuomitsee meitä muita. Mielestäni se on ristiriitaista. 

Jos Rakkaus tarkoittaa sitä, että sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Niin miksi näin ei käytännössä tapahdu? 

Erilaisuus pelottaa ja koska se on niin oudon erilaista niin sitä ei voi hyväksyä ja se pitää kieltää kaikin tavoin. Tai toki saat olla se kuka oot ja minkälainen oot kunhan et puhu siitä. 

Tätä minä ihmettelen: asiat lakkaavat olemasta kun niistä vaietaan. Todellisuus on toisenlainen. 

Olen omassa elämässäni huomannut sen. En ole aina ymmärtänyt, että ihmisiä saattaa ahdistaa mun suoruus asioiden sanomisessa ja että mun kanssa on ollut vaikeaa sellaisena aikana jolloin en ole ollut henkisesti parhaissa voimissani. Ihmissuhde on vaikkapa voinut loppua, koska olen ollut niin konflikti altis ilman että itse olen tajunnut sellainen olevani. 

Yhteistä matkaa kanssani jatkaa he, jotka ovat ymmärtäneet sen tärkeimmän. 

Jos uskoisin niin tuo lause olisi kuulunut päättää eri tavalla, mutta koska en usko niin on vapaus kirjoittaa se noin. 

Kirjaa kuunnellessa ja kirjailijan kipuilun tekstistä välittyessä mietin kuinka etuoikeutettu olenkaan. 

Olen saanut kasvaa perheessä, jossa on ne tyypilliset suomalaisperheiden ongelmat. Olen saanut harrastaa kaikkea mitä olen halunnut ja olla se joka oon. Mietin myös nuita juuri värjättyjä hiuksia ja sitä kuinka tärkeäksi se on tullut, että kehtaan taas liikkua ihmisten keskuudessa sellaisena värikkäänä. 

Kirjassa puhuttiin paljon kauneudesta. Minulle tuli mieleen kirja nimeltä Ne, jotka ymmärtävät kauneutta. 

Mulla on muutamat glitter koristeiset kengät ja myös muutama teemaan sopiva mekko. Hiuksenikin tykkään glitteröidä. Esim. musiikkikeikalle mennessä on ihanaa kun voi laittaa hiuksiin kimalletta, joka näkyy. Glitteriä ei voi koskaan olla liikaa. 

Eräs kesän 2020 kohokohta oli kun Ystäväni löysi mulle Kajaanin Tokmannilta teemaan sopivat sandaalit. Tampereelle palattuani nuo kyseiset jalkineet sai runsaasti positiivisia kommentteja. 

Minulla on vapaus toteuttaa itseäni. 

Täytin hiljattain 36 ja tiedän missä on paikka jossa mun kuuluu olla. 

Kirjaa kuunnellessa mietin kuinka rikkinäinen ihmismieli voikaan olla silloin kun pitää olla maailmassa, mutta ei maailmasta. 

Kuinka ristiriitaisia tunteita se voikaan herättää ihmisen minuudesta ja siitä mikä on oikein ja mikä on omasta mielestä oikein riippumatta siitä mitä yhteisössä ajatellaan. 

Ymmärsin kirjasta päähenkilön saaneen juuri oikeanlaista apua ja oli hienoa lukea hänen terapiastaan. Terapiassa käyminen on raskasta ja samalla antoisaa. 

Ymmärsin, että hänet oli kohdattu hänenä, eikä siten että tietystä taustasta tulevana. 

Itsehän haluan aina, että minut kohdataan minuna: ei niin että asioita katsotaan mun vammaisuuden läpi. 

Murran jatkuvasti ennakkoluuloja, vaikka itsekin kaikesta huolimatta olen myös ennakkoluuloinen. Se johtuu siitä, että ihminen on aina kesken tavalla tai toisella. 

Missä sanotaan, ettei sokea nainen voi käyttää korkokenkiä tai olla kiinnostunut sisustamisesta ja kauneudenhoidosta? Nämä ovat asioita joihin törmään. Kodissanihan en voisi pitää julisteita seinillä koska en näe niitä. Voiko kenenkään kodissa vieraana ollessa esittää tuollaista mielipidettä? Noh. Kodissani on kerran sellainen esitetty. 

Kirjasta vielä se, että miten voi olla niin että Suomessa yhä vuonna 2021 on ihmisiä, jotka uskoo, että on vain taivas ja helvetti ja että kaikki muut joutuu helvettiin paitsi he jotka uskovat oikealla tavalla? 

Mitä väliä sillä on tykkääkö samaa sukupuolta olevasta henkilöstä, vai vastakkaista sukupuolta olevasta? Miksi uskovien ihmisten pitää jaotella tuokin asia? 

Minun on tietysti helppo kysyä tällaisia, koska minua ei kiinnosta mitä ihmisellä on jalkojen välissä. Eikä minua kiinnosta ketä kukakin rakastaa. 

Jokainen saa mun elämässä olla sitä sukupuolta kuin on tai kokee olevansa tai jos ei koe. 

En arvota ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan. En ymmärrä ketään joka arvottaa. 

Annan kirjalle tähtiä 5/5. 

Suosittelen kirjaa jos kaipaa ajattelun aiheita. 

Tässä vielä biisi, joka aikoinaan kohahdutti ja joka tuli kirjan aikana mieleen. 

 

 

Madonna - Like A Prayer [Official Music Video] 

Podcastperjantai: Tuotannollisista syistä

 Tänään vuorossa podcast, jonka löydettyäni kerroin Ystävälle, että nyt löytyi podcasti, jossa voisin itsekin vierailla ja että kirjoitan jossain vaiheessa blogiin tästä ja jätin hänelle yllätykseksi mikä podi kyseessä. Oiskohan sanalle podcast olemassa mitään suomenkielistä vastinetta? Täytyisi ehkä tarkistaa Googlella tai kysyä Kotuksesta. 

Tuotannollisista syistä on kahden tapahtuma-alan ammattilaisen, Sussen ja Anun, tapahtumateollisuuteen keskittyvä podcast.
Jaksoja voit kuunnella Spotifysta ja Soundcloudista.

Tämä esittely on heidän fb-sivuiltaan. 

Tuo kuva on heiltä ystävällisesti tätä tekstiä varten saatu. Kuvaaja Maria Mihhailova. Kiitokset vielä kerran avusta, sekä upeasta podcastista.

1. ALOITUSJAKSO
Tuotannollisista Syistä -podcastin avausjaksossa Susse ja Anu esittäytyvät ja käyvät läpi tulevaa kautta.

 

 

Oli mielenkiintoista kuulla enemmän tekijöistä ja heidän taustastaan kulttuurituotannon opiskelujen ja työpaikkojen suhteen. Monipuolisia työtehtäviä on tällä alalla aina tapahtuman järjestämisestä itse lipunmyynnissä työskentelyyn, järjestyksenvalvojana oloon ja kaikkeen mitä kuvitella saattaa. 

 

Tässähän on tällainen asia, että kulttuurituotanto tai kulttuurituottaja olisi sellainen työ, jota itse haluaisin tehdä. Olen viime vuosina lukenut aiheesta missä sitä voi opiskella, mutta mutta. Ainuttakaan sokeaa kulttuurituottajaa en tunne saati edes tiedä. Se voipi olla että itsenäisesti en voisi kaikkia työtehtäviä tehdä, koska en tosiaan näe. Vois olla nimittäin meleko tärkeetä keikkaa järjestäessä hahmottaa monia asioita esim. lavan osalta, katsomon suhteen yms. 

Mikäänhän ei estä minua hakemasta alalle opiskeleen, mutta työtehtävät voisivat olla hieman rajatummat kuin näkevällä. Voin tietysti töissäni käyttää avustajaa, mutta ei se oikein käy, että hän toimisi puolestani, koska vastuuhan olisi minulla. 

Minua myös kiinnostaisi perehdytäänkö kulttuurituottaja koulutuksessa mitenkään esim. Erityisryhmiin. 

Yksi iso ongelma, jonka näin keikoilla paljon käyvänä ihmisenä olen vuosien aikana usein todennut on se, että joudun aina erikseen kysymään keikkapaikasta tai festarijärjestäjältä, että mikä heidän lippukäytäntönsä on avustajan suhteen, että joudunko ostaa kaksi lippua, vai riittääkö, että ostan yhden lipun ja avustajalle on ilmaislippu, tai että pystyn todentamaan avustajan tarpeeni esim. Näkövammais-, tai EU Vammaiskortilla. 

Käytännöt vaihtelee paljon ja yksi asia, joka minua ihmetyttää on se, että pyörätuolin tarvitsijan avustajan lipun voi kyllä ostaa esim. lippu.fi:stä tai Ticketmasterista, mutta muiden erityisryhmien lippuja tai siis erityisryhmään kuuluvan henkilön avustajalippuja voi varata vain puhelinpalvelusta tai paikan päältä. 

Tätä on perusteltu väärinkäytösten estämisellä, mutta missä se on sanottu, ettei pyörätuolin tarvitsijan avustajalippua mukamas väärinkäytetä? 

Miltä itsestäsi tuntuisi jos joka kerta musiikkikeikalle mennessäsi joutuisit tiedustelemaan, että pääseekö avustajasi veloituksetta? 

Tästä asiasta tulisi metelöidä enemmän. 

 

 

2. HYVÄÄ YÖTÄ
Jaksossa vieraana Helsingin kaupungin yöluotsi Salla Vallius. Keskustelemme mm. Helsingin yöstä ja yöluotsin työstä.

 

 

Luotsista tulee mieleen merenkulku ja yöluotsista että töitä tehdään öiseen aikaan. 

Yöluotsi ei kuitenkaan työskentele öisin vaan mietiskelee ja suunnittelee kaupungin yöllistä toimintaa yms. On kyllä mielenkiintoisessa työssä ja ilmeisesti ensimmäinen ja ainut yöluotsi Suomessa. Millonkahan Tampereelle saataisiin samanlainen?

 

 

3. JOHTAJUUTTA JA KOKEMUKSIA
Jakson vieraana Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio. Keskustelemme mm. kehittymisestä sekä johtajuudesta ja sen haasteista.

Flow kuuluu festareihin, joissa haluaisin vierailla. Samaan sarjaan kuuluu myös Tanskan Roskilde. Olen kyllä sen verran vieraillut Roskildessa, että juna on siellä pysähtynyt hetken, mutta se kuuluu eri tarinaan. Tämä oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen jakso. 

4. TYÖHYVINVOINTIA JA HUPI-ASIOITA
Jakson vieraana LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. Keskustellaan mm. työhyvinvoinnista, johon liittyen Jenna on tehnyt viimeisimmän opinnäytetyönsä, sekä tietenkin hupi-asioista!

On valitettavasti pakko tunnustaa, etten ole tätä jaksoa vielä kuunnellut. Taustalla tapahtuu paljon, mutta ne eivät kuulu tähän blogiin. 

Tämäkin on uskoakseni todella kiinnostava jakso tässä nykyisessä tapahtuma-alan ahdingossa. 

5. MONIKULTTUURISUUS JA MAHDOLLISUUDET
Jakson vieraana Monaliiku ry:n hankekoordinaattori Tiia Fehrmann. Jutellaan Monaliikun toiminnasta, Tiian työnkuvasta, mentoroinnista ja mm. siitä millaiset tapahtumat monikulttuurisia ihmisiä kiinnostavat.

Tämä on täysin uusi hanke, josta en ole aiemmin kuullutkaan. Täytynee lukea lisää kunhan jakso on kuunneltu. 

6. KULTTUURIA KAUPUNKILAISILLE
Jakson vieraana Helsingin kaupungin Tiiivistämö -venuen tehotuottaja Tiina Toivonen. Tiinan kanssa päästään kurkistamaan hänen uransa alkuaikoihin, puhutaan paljon myös nykyajasta ja tulevasta sekä siitä, millaista on olla kaupungilla töissä.

Tiivistämö vaikuttaa mielenkiintoiselta keikkapaikalta. En ole siellä vielä itse käynyt ja tämäkin jakso odottaa kuunteluhetkeään. 

Mielestäni on upeaa, että tätä podcastia tehdään näissä nykyisissä vallitsevissa olosuhteissa. Olen myös miettinyt sitä, että minkälaista se kulttuurituottajana olo tulee jatkossa olemaan sitten kun elämme Koronan jälkeistä aikaa. Sikäli mikäli sellainen aika koittaa. 

Tällä hetkellä on niin, että vaikka mielenkiintoisia keikkoja julkaistaan ensi vuodelle niin en uskalla ostaa lippuja, koska epäilyttää toteutuuko ne laisinkaan tai vasta joskus kuukausien päästä alkuperäisistä päivämääristään. 

Oli tarkoitus kirjoittaa tämä teksti kaikista julkaistuista jaksoista, mutta tosiaan elämä ei aina mee niinku. 

Ainakin näkyvyyttä podcastille ja jospa jokunen kuuntelijakin. 

Odotan innolla tulevia jaksoja. Annan podcastille tähtiä 5/5.

Podcastia pääsee kuuntelemaan tästä . 

Podcastin Facebook löytyy tästä. 

 

Instagram on tässä .

Tuire Malmstedt: Enkelimetsä

 

 Tuire Malmstedt - Enkelimetsä 

Myllylahti 2020

ISBN
9789523561328

E-kirjan sivumäärä 275

 

E-kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kiitokset tästä. Kuva on Myllylahden sivuilta. 

 

 

 Enkelimetsä on kihelmöivää jännitystä ja koskettavia ihmiskohtaloita tarjoava psykologinen trilleri kuolleen morsiamen kohtalosta. Teos jatkaa kiitettyä ja palkittua Isa Karos -sarjaa.
Kuu näyttää kauniilta.
Mutta se vain heijastaa auringon valoa.
Todellisuudessa se on kylmä ja pimeä.
Kylmä ja pimeä kuin sydämeni.
”Äiti, voiko enkelit kuolla?” Pienen pojan viaton kysymys johdattaa hänen äitinsä lumiseen metsään, josta löytyy puunoksaan hirtetty morsian. Morsian on 20-vuotias Verna Vesterinen, joka oli juuri eronnut sulhasestaan. Isa Karos tiimeineen pitää tapausta aluksi itsemurhana, mutta vähitellen esiin nousee seikkoja, jotka viittaavat henkirikokseen.
Tutkinta kieputtaa Isan vahvasti mukaansa. Osittain siksi, että hän on itsekin tulevan kesän morsian, osittain siksi, että Verna on hänen entisen opettajansa tytär. Työn ohessa hän rakentaa suhdetta Niileksen tyttäreen Aidaan ja kipuilee riittämättömyyden tunteiden kanssa.
Mitä enemmän Isa tutustuu Vernan taustoihin, sitä enemmän hän ihmettelee, mitä on tapahtunut. Verna oli luontoa ja rauhaa rakastava, hiljainen ja kiltti tyttö. Kuka murhasi nuoren viattoman morsiamen? Ja miksi?
Vuonna 1674 Joškar-Olassa Marinmaalla syntyy kahden nuoren rakkaustarina, johon kietoutuvat marilaisten uskomukset ja mystiikka erottamattomalla tavalla.

Tuire Malmstedt (s. 1974) toimii kieltenopettajana ja on aiemmin työskennellyt kääntäjänä ja teknisenä kirjoittajana. Psykologisen trillerin taidonnäyte, Isa Karos -sarjan avausosa Pimeä jää ilmestyi 2018 ja sai Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan. Sitä seurasi vuonna 2019 Mykkä taivas, joka samoin sai erinomaisen vastaanoton.

 

 

Kirjassa kuljetetaan kolmea eri tarinaa. Nykyajassa ollaan vuodessa 2018 Savonlinnassa ja seurataan Isa Karoksen elämänvaiheita ja tutkimuksia. 

Toisessa tarinassa ollaan vuodessa 1674 Marinmaalla kyläyhteisössä. 

Kolmas tarina kertoo lapsuudesta ja perheen ongelmista, sekä sisarusten välisestä suhteesta, jossa tulee esiin mustasukkaisuutta ja tuhoisaa jälkeä. Kohtaus, jossa poika koettaa laittaa sisartaan lähtevän junan kyytiin on aivan järkyttävä. Tämä epäonnistuu, onneksi. 

1600-luvulle sijoittuvaa tarinaa olisin lukenut mielelläni enemmänkin. 

Kirjassa on läsnä luonto, rakkaus ja rakkaus luontoon. Pidän todella paljon luontokuvauksista tässä kirjassa. Hyytävä pakkanen, lumi ja metsä on kaunis yhdistelmä, tosin tässä tapauksessa karmiva. 

Kirja oli luettava yhdeltä istumalta sillä niin hyvin se piti otteessaan. Vetävää kerrontaa, sujuvaa ja upeaa tekstiä. Jännitys pysyi aina viimeisiin lauseisiin saakka. 

Kirjan lopussa selviää aiemmissakin osissa mainitun Isan tyttären Edithin kohtalo, jonka arvelin jossain vaiheessa selviävän, mutta olisin voinut odottaa sitä vielä osan tai parin verran. Tätä tapahtumaa ei pystynyt mitenkään arvaamaan ennalta, vaikka olenkin lukenut aiemmat osat. Olin ttästä todella yllättynyt, kuten myös rikoksen loppuratkaisusta. 

Sellaiset dekkarit on parhaita, joiden juonenkulkua ei voi ennalta arvata ja tämän sarjan kaikki osat kuuluvat niihin. 

Uskon, että saamme jatkossa lukea Isan perhe-elämästä ja onnesta vielä lisää. 

Tähtiä annan 5/5. 

Kirjan trailerin voi katsoa tästä .

 

Enya: And Winter Came....

Tämän levyn julkaisusta on 12 vuotta. Albumi on itselleni tärkeä ja kuuntelen tätä aina näihin aikoihin vuodesta olipa lunta tai ei. Laulaja Johanna Kurkela on maininnut tämän levyn yhdeksi suosikikseen ja oon samoilla linjoilla. 

 

Levy löytyy itseltäni ihan cd-muodossa. Spotifystä kuunneltu tätä varten.

Enya - And Winter Came.... ℗ 2008 ℗ Warner Music UK Ltd. A Warner Music Group Company

 

 

1. And Winter Came... 

Levyn avaa instrumentaali kappale, joka on tyypillistä Enyan levyille. 

Pidän tästä rauhallisesta pianokappaleesta ja tätä kuunnellessa mietin putoavia lumihiutaleita ja sellaista jouluista tähtikirkasta yötä, jolloin lumihiutaleita putoilee, maa on valkoinen ja pakkanen paukkuu. 

Talvi on minulle sellainen ja kyseinen maisema niitä harvoja asioita, joita oikeasti haluaisin nähdä. 

Tämä laulu johdattelee hyvin levyn tunnelmaan. 

2. Journey of the Angels

Enkelten matka tai mitenkä tää tulisi suomentaa. Uskonnollissävytteinen biisi. Tästä piti tulla alunperin joululevy, mutta tulikin talvilevy. 

3. White Is in the Winter Night 

Tämän biisin rytmiin pääsee hienosti mukaan. Laulussa mainitaan mistelinoksat, kynttilät ja lumi, sekä hopeatähdet. Tämä luo hyvin tunnelmaa aattoiltaan. 

4. O Come, O Come, Emmanuel 

Tämä ei sen kummemmin esittelyjä kaipaa. Hyvin tyypillinen Enyan versio kappaleesta. 

5. Trains and Winter Rains 

Olen aina ihmetellyt kappaleen nimeä. Junat ja talvi sateet. Tämä on julkaistu singlenä ja on sillä tavalla merkityksellinen, että Facebookin ollessa verrattaen uusi asia syksyllä 2008. Sain sen kautta tietää, että kappaleen ensi esitys on BBC:llä sillon ja sillon ja onnistuin kuuntelemaan tuon suoran lähetyksen netin kautta. Se oli todella upea kokemus. 

Tästä on myös musiikkivideo, jonka voi katsoa tästä

6. Dreams Are More Precious

Kaunis kappale. Tyypillistä Enyaa. 

7. Last Time by Moonlight 

Talvi-iltain tarinoita. Tuli mieleen nyt kun kuuntelin kappaleen tätä varten. Ajattelin, että tämä kertoo pitkästä talvi-illasta, jonka aikana kerrotaan tarinoita takkatulen lämmössä. Laulussa kuitenkin mainitaan kuinka kävellään kuutamossa ja mietiskellään ettei kukaan tiedä mitä tietä tai millä tavalla rakkaus menee. Tykkään biisin nimestä ja sen herättämistä ajatuksista ja tietty biisistä. 

8. One Toy Soldier 

Yksi leikkisotilas. Tai pitäisikö tämä suomentaa tinasotamieheksi. Tulee mieleen H. C. Anderssenin satu tinasotamiehestä. Tässä kappaleessa olen aina tykännyt siinä olevasta marssirytmistä ja taustalta kuuluvista joulukellojen äänistä ja lopun Happy Christmasday to You toivotus on niin hieno. 

9. Stars and Midnight Blue

Tähdet ja keskiyön sinitaivas. Vapaa suomennos. Ajan kulumisesta, lumen leijailusta, katoamisesta unelmiin ja itseni kadottamisesta sinuun, mutta nyt on tää öinen tähtitaivas.. Vaikeaa sanottaa kappaleen hienoa tunnelmaa. 

10. The Spirit of Christmas Past

Tomorrow will be Christmasday. 

11. My! My! Time Flies! 

Tää on vähän reippaampaa Enyaa. Laulussa kuullaan kitaraa, joka on harvinaista Enyan tuotannossa. Oon aina tykännyt tästä laulusta valtavasti. 

 

12. Oíche Chiúin - Chorale  

Tuttu kappale, joka ei esittelyjä kaipaa. 

 

13. Miraculum 

Tätä kappaletta ei ole cd-versiolla ja tämä on versio tuosta One Toy Soldier biisistä. 

 

 

Albumi saa tähtiä 5/5. Suosittelen levyä kaikille, jotka haluaa virittäytyä talvisiin & jouluisiin tunnelmiin. 

 

Kannen kuva on alunperin täältä 

 

Albumin pääsee kuulemaan tästä

Behm @ Olympia Tampere

Behmin albumi julkaistiin syyskuussa. Olen kuunnellut sitä paljon. Ostin keikkalipun välittömästi niiden tultua myyntiin elokuussa, vaikka tiesin artistilta vain ne kolme julkaistua biisiä. Mietin toteutuuko keikka laisinkaan kun Koronatilanne paheni. Toteutuihan se hieman erikoisilla järjestelyillä. Alkuperäinen keikka oli jaettu kahdeksi keikaksi, joille tuli ilmottautua ja näin ollen lunastaa uusi lippu. Ensimmäinen keikka oli klo 17 ja toinen klo 20:30. 

Olin itse tuolla aiemmalla keikalla ja oli kyllä kovin erikoista kun keikka tosiaan alkoi viideltä ja kotona olin jo ennen puolta seiskaa. Normaalistihan tuolloin viiden maissa ruvetaan vasta valmistautumaan keikalle lähtöön. 

Luulin, että yleisöä olisi verrattaen vähän, mutta kyllä siellä porukkaa oli paljon. Istumaan pääsy oli ihanaa, koska aiemmin Olympian keikoilla tämä ei ole ollut mahdollista. 

Show alkoi aikataulun mukaisesti ja biisit kuultiin samassa järjestyksessä kuin ne on levyllä. 

 

Tässä käyn levyn läpi biisi biisiltä ja myös keikan osalta. Levy kuunneltu Spotifystä tätä varten. 

 

 

 

Behm - Draamankaari viehättää Warner Music Finland 2020 

 

 

1. Päästä varpaisiin. 

 

Odotin tämän liveversiota, koska olen kuunnellut tätä valtavasti. Sanoitus on niin upea. 

"Ei auta selitellä vaan koettaa muuttua. Turha eritellä syitä joista suuttua." Se on niin hienosti sanottu. Livenä tämä toimi upeasti bändin kanssa. 

2. Minä vai maailma (feat. Keko Salata)

"Voihan se olla etten nää vikaa itsessäni kun draamankaari viehättää. Tällaisina aamuina kun pää ei pysy mukana mua pelottaa kumpi ensin sekoaa." Pidän tästä sanoituksesta valtavasti. 

Biisissä tosin on se häiritsevä tekijä, että se muistuttaa vuosien takaista hittiä, jota silloin itsekin kuuntelin ja joka oli mielestäni maailman paras biisi. 

Kyseessä on tämä laulu: 

Gotye - Somebody That I Used To Know (feat. Kimbra) - official music video

 

 

3. Yhtä vaille kaksi 

"Ne näkee dekatendin taiteilijan, joka juhliin itsensä hukkaa. Piilotan introvertin vaiheilijan." "on kello kahta vaille yksi taas tää kääntyi selittelyksi ja meitä yhtä vaille kaksi." 

Biisi toimi livenä. Levyversioon en ole oikein päässyt sisälle vieläkään. 

4. Lupaan 

Tämä toimi livenä. Levyltä en ole hirveästi kuunnellut. Sanoitus ei ole niin omakohtainen kuin muutamissa muissa levyn raidoissa. 

5. Unia 

"Pelkäänkö itse pimeää vai sitä etten nää." Tää on hieno lause tällaiselle pimeässä kulkijalle. Sokeana ihmisenä kiinnitän huomiota tuollaisiin näkemisen asioihin ja osaan sarkasmin. 

6. Apokalyptinen häpeä 

Biisin nimi on hieno ja sanoitus on omakohtaisesti katsottuna hieno. Keikalla Behm puhui häpeästä ja häpeämisestä. 

"Onnistumisien määrä näin vuositasolla on muistaakseni pyöreät nolla". 

7. Frida 

Tämä on julkaistu sinkkuna ja ollut radioiden soitetuin. Kappaleen nimestä ensin tuli mieleen tietenkin ABBAN Frida, mutta tässä puhutaankin Frida Kahlon maalauksesta. "kun on pimeä mä meinaan eksyä kun et pidäkään mua kädestä. Nyt joku toinen saa sokeana seuraa sua." 

Tykkään tästä sanotuksesta ja livenä tää oli oikeinkin menevä kipale. 

8. Riipun 

Livevedosta pidin. Sanoitus on hieno ja tämä soi usein päässäni. En voi avata sanoituksen omakohtaisuutta tässä. 

9. Tivolit 

Tämäkin on julkaistu sinkkuna ja keväällä kuuntelin tätä. 

10. Hei rakas 

Tämä julkaistiin vuosi sitten ja on yksi streamatuimpia biisejä koskaan Suomessa. Tää on niin valtavan kaunis. Livenä olisin halunnut kuulla tämän vielä uudestaan. 

Encorena kuultiin kappale nimeltä Solmussa, jota ei levyllä ole, koska se on julkaistu jo aiemmin. 

Levylle annan tähtiä 5/5. 

Levyn voi kuunnella tästä

Kansikuva on Warnerin sivuilta. 

Vaati taas melkoista säätämistä näin ruudunlukijan käyttäjän näkökulmasta tuon kuvan lataus. Jouduin lataa kuvan ensin puhelimeen, josta sähköpostiin, sieltä koneelle ja tähän blogiin. Pääosinhan teen tätä siis yksin. Kuvien kanssa ja ulkoasun muutoksissa mua autetaan. Kuvien kanssa yleensä vain jos otetaan kuvia kotonani esim. jo olemassa olevista omistamistani kirjoista. Keikkakuvia julkaisen Instassa, mutta yleensä omalla tilillä enkä blogin. Mietin pitäiskö sen suhteen tehä muutos, mutta en ole varma tekijänoikeusjutuista. Niin mieluummin keikkakuvia sitten yksityisenä ihmisenä julkaisen kuin blogin nimissä. 

Blogissa oli myös osio tulevista tapahtumista. Olin lisäämässä sinne uutta tapahtumaa, mutta näin Bloggerin muututtua poistin vahingossa koko osion ja se luultavasti vaikutti myös ulkoasuun. 

Tällä hetkellä en pääse Bloggerissa luomaan uusia sivuja blogille. Jos pääsisin niin olisin jo uudestaan luonut tuon tulevien tapahtumien listauksen. 

Yleensä ohjeet ruudunlukuohjelman käyttöön ovat englanniksi ja ohjeiden löytäminen on oma haasteensa. 

Toistaiseksi Blogger toimii jotenkuten ja niin kauan bloggaan kun se ei aiheuta liikaa haasteita ja voin tehä tätä pääosin yksin.