Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bookbeat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bookbeat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. maaliskuuta 2025

Jääkansan tarinan kohtalo

 

 


 

 

 

Ootte ehkä miettineet miksei Margit Sandemo - Jääkansan tarina-postaukset päivity Kuplivassa maailmassani. Valitettavasti joudun kertomaan, että sarja näillä näkymin jää tuohon seitsemänteen osaan. Syynä siihen on, että pari viikkoa sitten Jääkansan tarina katosi Storytelistä ja muista vastaavista palveluista. Edes ostaa nuita kirjoja ei voi e-kirjanakaan. Elikä sarjan 40 kirjaa jäi itseltäni ja monelta muulta lukematta. En ole milloinkaan nähnyt millekään toiselle sarjalle käyneen näin! Toki tämä ei voi olla niin ainutkertaista, etteikö näin olisi joskus käynyt ja vaikka useammallekin sarjalle, mutta omalle kohalle ei ole osunut. 

 

Olen laittanut viestiä kustantamolle ja kysynyt miksi Jääkansan tarina, Noitamestari ja Sandemo-sarjat ovat palveluista poistuneet. Viestiini ei ole kuitenkaan vieläkään vastattu, vaikka kirjoitinkin sen selkeyden vuoksi englanniksi. 

Kustantamon sivut löytyy täältä

Nuo sivut ei ole luottamusta herättävät jostain syystä. En tietenkään tiedä miltä ne visuaalisesti näyttää, mutta jotenkin tuli olo, että viestiin ei varmasti vastata. En löytänyt tuolta edes sähköpostia siis osoitetta vaan otin yhteyttä sellaisella lomakkeella. 



Minulla oli muutama vuosi aikaa lukea Jääkansan tarina. Harmittaa, että en tehnyt sitä. Mieleeni ei tullut, että joku sarja tai jonkun kirjailijan tuotanto voitaisiin noin vain poistaa kaupallisista palveluista. Kun sellaista ei ole kohdalleni osunut koskaan. Kirjat on luettu äänikirjoiksi isolla työllä, joten on outoa, että ne tuosta vaan otetaan kuuntelijoilta pois. 



Kerrankin kun iloitsin siitä, että vihdoinkin pääsen tämän sarjan lukemaan, kun nykyaikaiset vekottimet ja tekniikat antaa siihen mahollisuuden, niin sitte käy näin. Se on just niin mun tuuria! 



Palaan Jääkansalaisten pariin HETI jos teokset palaa palveluihin, joten sitä odotellessa!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2025

Margit Sandemo - Aavelinna: Jääkansan tarina 7

 

 


 

 

 

Margit Sandemo - Aavelinna: Jääkansan tarina 7 


© Margit Sandemo, 1982
 

© Jentas ehf., 2019


Alkuperäisteos 

Spökslottet


Suomentanut 

Jentas ehf.


Kansikuva 

Jentas ehf.

 

ISBN 

97-8952-5535-14-3
 

BookBeat

 

Ellibs 


Storytel

 

 

JÄÄKANSAN TARINA kertoo pahan Tengelin jälkeläisistä, joiden esi-isä oli tehnyt sopimuksen paholaisen kanssa ...
Kun nuori Tancred Paladin tapasi metsässä suunniltaan pelästyneen tytön, hän rakastui silmänräpäyksessä. Mutta kun hän myöhemmin etsi tyttöä, hän löysi linnan, jota ei enää ollut olemassakaan, ja naisen, joka oli kuollut jo monta vuotta sitten...
Oliko tämä painajaisunta vai oliko hän tulossa hulluksi? Vai saattoiko kyseessä olla Jääkansan merkillinen perintö, joka teki hänelle kepposen?
Margit Sandemo on monien lukijoiden tuntema ja rakastama kirjailijanimi Skandlnaviassa. Hän syntyi Valdresissa, Norjassa vuonna 1924, mutta varttui aikuiseksi Ruotsissa. Hänen kirjasarjansa JÄÄKANSAN TARINA on muodostunut suureksi menestykseksi kaikissa Skan­dinavian maissa. Nyt jo myyty yli 37 miljoonaa kirjaa! 



Osa 7/47. Vielä enää vain ja ainoastaan 40 jäljellä! 


Meni hieman fiilikset koko hommasta kun kirjat näytti poistuneen Adlibriksen valikoimasta ja on näemmä ostettavissa vaan Ellibsistä, mutta kuinka kauan? Toki ne on kuunneltavissa BookBeatissa ja StoryTelissä, mutta kuinka kauan sielläkään? 

Adlibriksesta kirjan siis e-kirjan kappalehinta oli 8 € kappaleelta. Ellibsistä se on yli 21 €/kirja. Eli tulen maksamaan tästä projektista yli 800 €. 

Saattaa olla, että lukutahti hidastuu ja tuleekin vaan arvio joka toinen viikko, koska aistivammaisena-, ja pitkäaikaissairaana minulla on myös muita juoksevia kuluja. 

Vaan mikäpä se ois parempi sijoitus kuin kirjat? Niin, että eiköhän tää projekti jatku jollakin tahdilla. 


Tämän osan lukeminen oli raskasta. En oikein päässyt mukaan tekstiin ja tiennyt oltiinko nyt nykyhetkessä vai vuosia aiemmissa kuvioissa. 


Tässä kuitenkin yksi mieleeni jäänyt kohta kirjasta. 


"— Vammaiseksi olette todella nopealiikkeinen, Teidän Korkeasukuisuutenne, vouti huomautti.

— Vamm ... Oh, jalkani! Se ei haittaa. Pian nyt!

He auttoivat irrottamaan köyden miehen kaulasta. Tancred seurasi kaikkea neuvottomana, hän ei oikein pysynyt tapahtumién tasalla. Hän yllättyi niin kovin kuullesaan rakastettua isäänsä sanottavan vammaiseksi, että melkein näki punaista. Kotona heidän mieleensäkään ei koskaan juolahtanut, että Alexander Paladin ontui tai laahasi hiukan vasenta jalkaansa. He tiesivät, että isä oli haavoittunut hyvin vakavasti 30-vuotisessa sodassa, ja että äiti ja hän olivat työskennelleet ankarasti saadakseen hänet jälleen jaloilleen. Siinä kaikki. Asiasta ei puhuttu enempää."

Oon tällekin teokselle antanut StoryTelissä tähtiä 5/5.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2025

Margit Sandemo - Pahan perintö: Jääkansan tarina 6

 

 


 

 

Margit Sandemo - Pahan perintö: Jääkansan tarina 6 

 

© Margit Sandemo, 1982

 

© Jentas ehf., 2019

Alkuperäisteos 

Det onda arvet

 

Suomentanut 

Jentas ehf.

 

Kansikuva 

Jentas ehf.

 

ISBN

 978-9979-64-427-9

 

Adlibris 

 

BookBeat 


Ellibs

 

StoryTel 

 

 

JÄÄKANSAN TARINA kertoo pahan Tengelin jälkeläisistä, joiden esi-isä oli tehnyt sopimuksen paholaisen kanssa ...
Tarjei Jääkansan Lind on luvannut isoisälleen Tengelille yrittäää löytää Jääkansan salaiselle lääkevarastolle ja reseptille niiden arvoinen perijä. Tarjei päättää antaa koko perinnön Mattiakselle, viekkaan Kolgrimin nuoremmalle velipuolelle. Kun Kolgrim pääsi selville suunnitelmasta, puhkesi pahuus täyteen kukkaan...
Margit Sandemo on monien lukijoiden tuntema ja rakastama kirjailijanimi Skandlnaviassa. Hän syntyi Valdresissa, Norjassa vuonna 1924, mutta varttui aikuiseksi Ruotsissa. Hänen kirjasarjansa JÄÄKANSAN TARINA on muodostunut suureksi menestykseksi kaikissa Skan­dinavian maissa. Nyt jo myyty yli 37 miljoonaa kirjaa! 

 

 

Paha se vaan jatkaa periytymistään Jääkansan parissa. 

Kolgrim houkuttelee Mattiasin mukaansa katsomaan kuinka kalat tanssivat. Todellisuudessa Kolgrim varastaa ruuhen ja soutaa kauas, poistaa airot ja jättää Mattiasin yksin ajelehtimaan. 

Mattias päätyy kaivokseen töihin. En tosin tiedä oliko kaivoksia olemassa jo 1600-luvulla, mutta jos oli niin niissä oli aivan karmivaa ja epäinhimilliset työskentelyyn sopimattomat olosuhteet. 

Tosin en tiedä onko ne olot nykyään sen paremmat ja kun miettii mitä kaivokset tekee luonnolle. Ihminen on luonnon pahin vihollinen! 

 

Mattias pääsee parin ystävän kanssa pakenemaan kaivoksesta kuin ihmeen kaupalla. Toinen ystävistä kuolee pakomatkalla, mutta Mattias pääsee kuin pääseekin takaisin kotiin rakkaiden luo, jossa häntä on pitkään ja hartaasti kaivattu. 

 

Kirjan lopulla mainitaan vuosi 1654. Silloin tapahtuu jotakin kamalaa tai rauhatonta. Se selvinnee seuraavassa osassa. 

 

 

Tähtiä olen antanut Storytelissä 5/5. 

sunnuntai 23. helmikuuta 2025

Margit Sandemo - Kuolemansynti: Jääkansan tarina 5 

 

 


 

 

Margit Sandemo - Kuolemansynti: Jääkansan tarina 5

 

© Margit Sandemo, 1982


  © Jentas ehf., 2019

 

Alkuperäisteos 

Dödssynden

Suomentanut 

Jentas ehf.

 

Kansikuva 

Jentas ehf.


ISBN

 978-9979-64-426-2

Adlibris

BookBeat

 

Ellibs 


Storytel

 

 JÄÄKANSAN TARINA kertoo pahan Tengelin jälkeläisistä, joiden esi-isä oli tehnyt sopimuksen paholaisen kanssa ...30-vuotinen sota riehuu Euroopassa, ja myös Jääkansan nuoret miehet joutuvat sen pyörteisiin. Nuori Cecilie Meiden. Tengelin tyttärentytär, on keskellä elämänsä suurimpia henkilökohtaisia ongelmia. Hän on raskaana - miehelle, joka kaiken kukkuraksi on pappi. Myös Cecilien hyvällä ystävällä. Alexander Paladinilla, on edessään katastrofi. Huhut kertovat, että hän on syyllistynyt anteeksiantamattomaan syntiin, jonka rangaistuksena on kuolema...Margit Sandemo on monien lukijoiden tuntema ja rakastama kirjailijanimi Skandlnaviassa. Hän syntyi Valdresissa, Norjassa vuonna 1924, mutta varttui aikuiseksi Ruotsissa. Hänen kirjasarjansa JÄÄKANSAN TARINA on muodostunut suureksi menestykseksi kaikissa Skan­dinavian maissa. Nyt jo myyty yli 37 miljoonaa kirjaa!

 

 

Osa 5/47. 

 

Sota riehuu Euroopassa. Mihinpä sota olis vuosisadoissa loppunut? Aina vaan hullummaks ja hullummaks menee tää maailman meno näin 2020-luvulla. 

 

Tässä vähän kuvausta 1600-luvun sodasta. 

 

"Saksalaisroomalaisen keisarikunnan sydämessä nuori Tarjei harhaili väsyneenä, uupuneena ja täysin eksyksissä.

Kerran hän varmasti oli ollut Tübingeniin vievällä tiellä — siitä tuntui jo kuluneen aikakausia.

Hän oli joutunut sotatoimialueelle — tai ehkä kyseessä oli vain äkkiä leimahtanut paikallinen taistelu. Tarjei ei tiennyt, eikä ollut ketään, keltä kysyä. Taloissa, joiden oville hän oli kolkuttanut saadakseen tietoja ja ehkä leipäpalankin, oli ovi nopeasti läimäytetty kiinni, kun hänen murteellinen puheensa oli kuultu. He luulivat, että hän kuului pelättyihin ulkomaisiin palkkasotureihin, jotka hävittivät, varastivat ja raiskasivat kaikkialla, missä kulkivat.

Lopen uupuneena hän vajosi puunrunkoa vasten tuntemattomassa metsässä. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, missä päin Saksaa oli, hän vain vetäytyi metsän suojaan kuin eläin, joka tuntee kuoleman lähestyvän.

Nuori Tarjei oli vain kahdeksantoista ikäinen. Hän oli eräs aikansa lääketieteen loistavimmista lahjakkuuksista. Nyt hän pelkäsi, ettei milloinkaan enää saisi tilaisuutta käyttää hyödyksi kaikkea sitä, minkä oli oppinut Tübingenin yliopistossa ja isänsisä Tengeliltä.

Mukanaan lippaassa hänellä oli pieni varasto kallisarvoisia yrttilääkkeitä. Hän painoi lippaan lujasti rintaansa vasten kuin varjellakseen sitä vielä kuolemassakin. Loput varastosta olivat kotona Lehmuskujalla, hyvin salaisessa paikassa, jonka he yhdessä isoisän kanssa olivat keksineet.

Jospa hän ei enää koskaan pääsisikään takaisin kotiin, eikä kukaan koskaan löytäisi ainoalaatuista lääkekokoelmaa.

Hänellä, Tarjeilla, oli vastuu tästä Jääkansan pyhästä aarteesta. Kaikista ikivanhoista ohjeista, oudoista esineistä, kuten liskonnahka, lohikäärmeen veri (mistähän sekin oli saatu?), kissanpää ja imeväisen kallot, kaikista todella nerokkaista resepteistä, jotka perustuivat erikoisiin yrtteihin tai eri ainesten harkittuihin sekoituksiin.

Noita Hanna oli lahjoittanut kokoelmansa parinnöksi Solille, ja Tengelillä oli myös ollut omat perintökalunsa. Kun Sol kuoli, isoisä Tengel otti haltuunsa hänen välineensä, jotka olivat kaikkein arvokkaimmat. Nyt kaikki kuului Tarjeille. Isoisä oli velvoittanut hänet ajan tultua löytämään suvun piiristä kyllin arvokkaan seuraavan perillisen. Onneton Kolgrim ei missään tapauksessa saisi päästä käsiksi yrtteihin eikä taikakaluihin.

Oikea perillinen oli tuskin vielä syntynytkään. Ellei se sitten ollut pieni, pyhimysmäisen kiltti ja rauhallinen Mattias, Kolgrimin velipuoli. Tarjei oli itse auttanut hänet maailmaan.

Varmaan Meidenin ja Jääkansan sukuun kuitenkin syntyisi enemmänkin lapsia. Ehkäpä perillinen olisi joku hänen omista lapsistaan tai lapsenlapsistaan.

Ei.

Loppu oli tullut, Tarjei tunsi sen. Hänellä ei enää ollut lainkaan voimia jäljellä, hän ei edes jaksanut etsiä syötävää metsästä. Mitäpä niin varhaiseen vuodenaikaan olisi metsässä ollutkaan. Viimeksi hän oli syönyt joitakin pähkinöitä pähkinäpuumetsässä — ja siitä oli jo kulunut monta päivää."
 

 

Tätäkin osaa lukiessa tuli mieleen Maan lapset-sarja, vaikka se sijoittuu paljon paljon kauemmas. Toisaalta samoista asioista kait on ollut kyse vuosituhansia - rakkaudesta ja sodasta ja epäilyksistä. 

 

Jos harrastaisin roolipelaamista niin näistä kirjoista sais hyviä juonia peleihin. 

 

 

Tällekin kirjalle Storytelissä tähtiä 5/5.

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

Margit Sandemo - Kaipaus: Jääkansan tarina 4

 


 

 

 

 

Margit Sandemo - Kaipaus  


© Margit Sandemo, 1982
 

© Jentas ehf., 2019
 

Alkuperäisteos

 

Längtan
 

Suomentanut 

 

Jentas ehf.


Kansikuva 

 

Jentas ehf.

 

ISBN 

 

978-9979-64-425-5

 

 

Adlibris

 

BookBeat 

 

Ellibs

 

Storytel 



JÄÄKANSAN TARINA kertoo pahan Tengelin jälkeläisistä, joiden esi-isä oli tehnyt sopimuksen paholaisen kanssa ...
Yrja Mattiaksentytär oli kulmikas, kömpelö ja lapsuudenaikaisen sairauden pahasti merkitsemä. Ihmiset pitivät häntä pilkkanaan ja kutsuivat häntä Ohdakkeeksi. Yrjalla oli suuri salainen suru. Hän oli syvästi ja onnettomasti rakastunut rikkaaseen ja komeaan Taraldiin, jonka vanhemmat olivat paroni Dag Meiden ja Jääkansaan kuuluva Liv.
Tarald oli kuitenkin kiinnostunut vain kauniista serkustaan Sunnivasta. Pahan perinnön vuoksi heidän välisensä suhde olisi kuitenkin kohtalokas...
Margit Sandemo on monien lukijoiden tuntema ja rakastama kirjailijanimi Skandlnaviassa. Hän syntyi Valdresissa, Norjassa vuonna 1924, mutta varttui aikuiseksi Ruotsissa. Hänen kirjasarjansa JÄÄKANSAN TARINA on muodostunut suureksi menestykseksi kaikissa Skan­dinavian maissa. Nyt jo myyty yli 37 miljoonaa kirjaa!

 

 

Osa 4/47. 

Tässä kirjassa päästään jo vuoteen 1625. 

 

Silje ja Tengel kuolee, rutto riehuu ja on sallittua, kiellettyä ja piilotettavaa rakkautta. Mihinkään ei ole tietyt asiat muuttuneet vuosisatojen aikana. 

 

"Liv kulki kirkkomaan poikki vastapystytetyn hautakiven luo. Hänen sylinsä oli täynnä kukkia. Hetkeä myöhemmin hän jäi seisomaan ja luki kivestä:

JÄÄKANSAN TENGEL HYVÄ

x 1548 + 1621

Vaimo SILJE ARNGRIMINTYTÄR

x 1564 + 1621

Rakkaus aateloi heidät

— Olette korvaamattomia, Liv kuiskasi. — Korvaamattomia!

Alimpana kivessä oli:

JÄÄKANSAN SOL ANGELICA

x 1579 + 1602

Muistoksi

Solilla ei ollut hautaa. Pettyneet viranomaiset olivat ottaneet haltuunsa hänen ruumiinsa sinä aamuna, jolloin hänet olisi viety heidän suunnittelemiinsa kidutuksiin. Luultavasti hänet oli poltettu ja heitetty joukkohautaan. He olivat yrittäneet saada hänen ruumiinsa, mutta heidät oli kylmästi torjuttu. 

Siksi Liv, Dag ja Are olivat tehneet kiveen tämän lisäyksen. Sol itse olisi varmaan raivostunut, jos olisi tiennyt nimensä esiintyvän kristityllä hautausmaalla, mutta hänen kasvattisisaruksensa tahtoivat niin. He olivat näin levollisia hänen puolestaan. Hän ei enää ollut yksin."

 

 

Jääkansaan kuuluvat välttävät ruton, tietenkin! 

 

Hyvä ja paha taistelee tässäkin teoksessa. 

 

"— Siis, kysymys on jälleen Tengel Pahasta, joka 400 vuotta sitten lupautui Saatanalle. Kuten tiedätte, minä en usko Saatanaan. Häntä ei ole, synneistämme saamme vastata itse paholaista syyttämättä. Ensimmäinen Tengel oli harvinaisen paha mies, ja hänen noitatemppunsa olivat lukemattomat. Sitä emme voi kieltää. Tiedätte, että pahan piirre kulkee perintönä. Te kaikki olette säästyneet siitä, mikä on minun suurin iloni maan päällä. Tiedätte myös, että hänen ja paholaisen niinkutsutun tapaamisen aikana hän kaivoi maahan kattilan, jossa säilytettiin aineksia siihen keitokseen, jolla Saatana manataan esiin. Niin kauan kuin kattila on maan peitossa, hänen kirouksensa uhkaa hänen jälkeläisiään. Tengel Paha toivoi, että jotkut meistä olisivat kyllin pahoja ryhtyäkseen Saatanan palvelukseen. Emme vapaudu kirouksesta ennen kuin kattila kaivetaan maasta. Voimme uskoa tähän taruun tai emme mutta totuus on tämä: Silloin tällöin saamme sukuumme vastenmielisiä ihmisolentoja.

Tarjei puuttui puheeseen: — Eikö tarussa sanota myös, että sukuumme syntyy yksi, joka osaa useampia yliluonnollisia asioita kuin kukaan muu maailmassa?

— Kyllä, se on totta, mutta sellaista olentoa ei vielä ole syntynyt. Tiedämme myös, että perintö ei ole pelkästään pahaksi. Se on tuonut mukanaan suuren salaisten asioiden tietämyksen ja taidon ja ikivanhojen sekoitusohjeiden paljouden. Ne olen luovuttanut Tarjeille, jolla teistä on parhaat edellytykset hallita aarretta oikein. No niin, ainoat ensimmäisen Jääkansan Tengelin jäljellä olevat perilliset ovat tässä huoneessa. Minä itse, Liv, Are, Sunniva.." 



Olen toistaiseksi kartalla siitä kuka on sukua kenellekin, mutta katsotaan vaikka osassa 20. Muistanko enää niin hyvin. 



Olen tällekin teokselle antanut Storytelissä tähtiä 5/5. 



Viihdyttävää luettavaa!

maanantai 7. marraskuuta 2022

Helsingin kirjamessut 2022

 

 


 

 

 

Kiitos kutsulipusta Helsingin kirjamessut! 

 

Tällainen streamin seuraaminen kotisohvalta sopii niin paljon paremmin kuin fyysisesti paikalla käyminen. 

Tänä vuonna esiintyjiä oli yli 900, lavoja 15, joten jo pelkän messuohjelman lukemiseen olisi mennyt useampi tunti ja sieltä haluamaansa valikointi toisen mokoman. 

 

Olin pettynyt siihen, että lava, jolla olisi ollut äänikirjakeskustelua niin sitä ei lainkaan streamattu. 

Siinä taas nähdään lukijoiden arvostus. 

Ilmeisesti Storyteliin tulee heidän nauhoittamiaan haastatteluja 60 kappaletta, mutta en ainakaan vielä ole onnistunut niitä sieltä löytämään. 

Se vähä mitä äänikirjoista kuulin keskusteltavan oli taas sitä, että ikäänkuin ne olisivat kulutushyödyke eivätkä lukemista. 

Se on niin raivostuttavaa! 

 

Tässä minun messufiilistelyä. Pahoittelut, etten saa tehdyksi edelleenkään haluamanlaistani tekstin asettelua. 

 

 

 

 


 

 

27.10.2022 10:30 - 11:00
Kaikki lokakuun taivaat

Mitä kaikkea pahaa voi saada aikaan olemalla erityisen hyvä? Elina Annolan Kaikki lokakuun taivaat -romaanissa alakoulun opettaja on valmis tekemään oppilaiden eteen kaikkensa, vaikka väkisin. Ja silti kaikki voi mennä toisin kuin oli tarkoitus.
Aika: 27.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Annola Elina 



Tätä odotin erityisesti ja oli kyllä voimaannuttava haastattelu. Kaksi kirjaa vuodessa on hieno saavutus. Tuli sellanen olo, että täytyisi heti alkaa lukea Kaikkia lokakuun taivaita. 

Ihmisotus on ehtiväinen kun kirjailee opettajan työn ohella.

 

Kirjailijan kotisivut. 

 

Kupliva maailmani arvio Kunnes kukkivat puut. 

 

 

Esikoiskirja käsittelyssä tässä podcast jaksossa

 

 206. Afterworkin lukupiiri: Fomosta, onnellisuuden tavoittelusta ja ystävien välisestä kateudesta. 

 

 

Kirjailija vieraana näissä parissa jaksossa 

 

#96: Elina Annola: Miten kirjoittaja saa ajan riittämään? 

 

ja 

 

Elina Annola - Moniääninen kerronta ja yksityiskohtien merkitys.   

 

 

 

 27.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Muu
Valtajulkisuuden katvealueet ja median monimuotoisuuden tärkeys
Koronaepidemiaan, Ukrainan sotaan, ilmastomuutokseen ja esimerkiksi sukupuoli-identiteetteihin iittyvät kysymykset ovat asioita, jotka julkisessa debatissa näyttävät tiivistyvän yhä jyrkempiin mustavalkoisempiin vastakkainasetteluihin. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n paneelissa keskustellaan siitä, mitä olennaisia kulttuurisia ja yhteiskunnalllisia tai tieteen alaan liittyviä näkökulmia on jäänyt tai uhkaa jäädä valtajulkisuudessa katveeseen, ja miten aidoista arvoeroista käytävää debattia voitaisi jalostaa vakiintuneita juoksuhautoja ylittävillä näkökulmilla. Samalla esiin nousee kysymys siitä, mikä rooli median moniäänisyydellä on.

Paneelissa mukana Mika Rönkkö (Diplo), Martti-Tapio Kuuskoski (Kritiikin uutiset), Minna Tawast (Teatteri&Tanssi+Sirkus) ja Petra Packalen (Tiedonantaja). Debattia moderoi Voima-lehden kustantaja ja Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Aika: 27.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rönkkö Mika, Kuuskoski Martti-Tapio, Tawast Minna, Packalén Petra


Tää olikin mielenkiintoinen keskustelu. Tässä mainittiin Maria Petterssonin uusin teos ja lisäksi sellaisia lehtiä, joista en ole koskaan kuullutkaan. 

Tuli sellainen olo, että tahtoisin heti selailemaan Kultin sivuja ja tilata itelleni vaikka kuinka paljon lehtisiä. 



 27.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Digiajan tietosuoja & Pimeyden ytimeen
Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja toimittaja Aarno Malin keskustelevat digiajan tärkeimmistä kansalaistaidoista ja internetin kauniista sekä rumasta puolesta sekä sen mahdollisuuksista että uhkista.
Aika: 27.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Järvinen Petteri, Malin Aarno



Keskustelua seuratessa tuli mieleeni Ylen sarja Pieleen mennyt historia. Tämä Toro verkko sopisi siihen oikein hyvin. Se on alunperin kehitetty laivastolle ja se on laillinen ohjelma, jota käytetään kaiken maailman rikoksiin. 

Toinen kertoi olleensa internetissä viimeiset 29 vuotta ja toinen Toro-verkossa 8 vuotta. 

Täytyy sanoa, ettei oma mieli kestäis tutkistella internetin väärää puolta. 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 27.10.2022 17:00 - 17:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Pidä minua vielä & Elotulet
Hanna Päivärinnan Pidä minua vielä on kiehtova kertomus naisen matkasta äidiksi ja omaksi itsekseen. Kauniin paljaana se kuvaa, kuinka elämänmuutos haastaa minuuden rajat. Miten tulla äidiksi ja säilyttää silti erillisyytensä, oma vapautensa? Hanna Meretojan romaanissa Elotulet omakohtainen kokemus kietoutuu yhteen filosofisten pohdintojen kanssa tavalla, jonka Rachel Cuskin ja Maggie Nelsonin lukijat tunnistavat.
Aika: 27.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Päivärinta Hanna, Meretoja Hanna

 

 

Pakko sanoa, etten ole lukenut Rachel Cuskin ja Maggie Nelsoninkirjoja.   

Cusk taisi olla jonkinlainen iso ilmiö muutama vuosi sitten. 

Elotulet & Pidä minua vielä ovat kesken. Olisin halunnut lukea Elotulet tietenkin elokuun lopulla sillä se sijoittuu kyseiseen ajankohtaan, mutta olin festaroimassa sinä viikonloppuna. 

Elotulet lukee Krista Kosonen, jonka ääntä en voi sietää. Toki nopeutettuna tarpeeksi nopealle mikä tahansa ääni menee. Teksti on pääasia. 

Nyt oli mukavaa saada kasvot näille kirjailijoille ja kuulla heidän ajatuksiaan. 

Kesken olevien, sekä uusien lukemattomien lukemattomien kirjojen pino vaan kasvaa vuodesta toiseen. Lohduttaudun ajatuksella, ettei elämänsä aikana kerkiä lukea kaikkea haluamaansa.


 

 27.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Muu
Jarkko Sipilän merkitys rikoskentällä
Niko Rantsi, Ari-Matti Auvinen, Rami Mäkinen
JARKKO SIPILÄN MERKITYS
RIKOSKENTÄLLÄ
Keskustelu tunnetun rikoskirjailijan ja -toimittajan
vaikutuksista sekä suosiosta
Aika: 27.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rantsi Niko, Auvinen Ari-Matti, Mäkinen Rami

 

 

Tämä oli koskettava, surullinen ja mielenkiintoinen haastis. Sain tästä myös eväitä omaan kirjoittamiseen. 

Viime vuoden Tampereen Kirjafestareilla olis ollut mahdollista kohdata Sipilä, vaan en mennyt siihen tapahtumaan aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi. 

 


 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Lusu – Rikollispomon kaksoiselämä
Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen.

Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Krautsuk, Satu, Mäntysalo, Jesse, Ahlqvist, Sini

 

 

True crime tulee jo korvista ulos. Jatkuvasti kirjatapahtumissa se on edustettuna. 

Olen lukenut tämän(kin) kirjan. 

Haastattelussa totesin, että totuus on tarua ihmeellisempää. 

Onhan se nyt vaan niin käsittämätöntä minkälaista elämää ihminen voi viettää kun ajautuu sivupoluille. 

90-luvulla ei ollut nykyisen kaltaista mobiili ja mediamaailmaa. 

Niin voin hyvin uskoa, että lapset on luulleet vankilaa lelutehtaaksi, koska siihen aikaan vankilat on näyttänyt tehtailta. 

Nykyään ei ehkä onnistuisi kertoa toisenlaista totuutta, koska helpostihan netistä kaiken tiedon löytää. 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 16:30 - 17:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Helsingin Sanomat: Epäpyhä liitto
Politiikan läpikotaisin tuntevat kirjailijat Kari Häkämies ja Rosa Meriläinen yhdistävät voimansa yritysmaailmaan sijoittuvassa vaikuttavassa ekotrillerissä, jossa ympäristöaktivistien mielenosoitus, yhtiön toimitusjohtajan murha ja ulkopolitiikkaan asti leviävät jäljet haastavat rikostutkijaa ja horjuttavat lopulta koko hallitusta.
Aika: 27.10.2022 16:30 - 17:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Häkämies Kari, Meriläinen Rosa

 

 

Huomasin tämän kirjan joku aika sitten ja ajattelin kuinka jännää on, että täysin eri puolueista tulevat henkilöt kirjailee yhdessä. 

Tässä haastattelussa puhuttiin tämän ja työskentelytapojen lisäksi myös seksistä. 

Kirja on saamassa ilmeisesti jatkoa, joten täytyy tääkin lukea. 

Rosa näyttelee Metsolat-sarjassa. Minulla meni vuosia, ennenkuin tajusin että kyse on samasta henkilöstä. Nytkin haastattelua seuratessa ajattelin paljon sitä roolityötä ja oli jotenkin vaikeaa asemoitua tähän hetkeen. 

 

 

 

 

 

 


 

 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Riivattu ja siunattu - Kalle Holmbergin elämä ja teot
Annina Holmbergin isästään kirjoittama elämäkerta Riivattu ja siunattu kulkee Kalle Holmbergin eteläsavolaisista lapsuudenmaisemista Mental Finland -näytelmän spektaakkeliin, näyttelijänä jäähdytelleen ohjaajan viimeiseen erään. Riivattu ja siunattu on intohimoisen totuudenetsijän ja tunteita herättäneen taiteilijan henkilökuva. Tytär kertoo karskisti mutta hellästi niin yksityiselämän ja dramaturgi Ritva Holmbergin kanssa solmitun taiteilijaliiton myrskyistä kuin ammatillisesta kunnianhimosta, huikeasta menestyksestä ja kirvelevistä pettymyksistä. Näkemyksellisen ja rohkeanelämäkerran sivuilla teatteri- ja kulttuurihistoria elävät.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Holmberg Annina, Honkanen Nina

 

 

Aloitin syksyllä kuuntelemaan tätä teosta, mutta se on yhä kesken. Annina itse lukee kirjan, mutta koska assosioin hänet vahvasti lapsuus aikojen suosikki kirjoihini Amorina, kesähevonen, Amor ja uusi kesä, sekä Amor onnen hevonen. 

Niin kuuntelin sitten ne. En edes tiedä monennettako kertaa tässä elämässä. 

Vietin muutaman päivän kavioiden kopseessa ja kaukana arjen väreistä. 

Ikävää, ettei näitä ole kaupallisina äänikirjoina. Oli pakko lainata Celiasta ja sydämeni itkee aina verta kun joudun lainaamaan sieltä, koska kirjailijat eivät saa lainauskorvauksia, paitsi cd-lainoista. Jos olen ymmärtänyt oikein. 

Tämä haastis oli mielenkiintoinen sillä vaikka Holmberg on tuttu nimi niin en hänestä saati perheensä elämästä paljoa tiedä. 

Esiintyjistä kyllä havaitsi, että he tuntevat toisensa. 

Jos haastista olisi tehnyt joku muu niin se olisi ollut varmasti hyvin erillainen. 

 

 

 

 28.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Yhteiskunta
Venäjä, energiavalta
Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen kiinni vallastaan. Venäjästä voisi kuitenkin muodostua uusiutuvan energian jättiläinen. Ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkystä haastattelee toimittaja Janne Hopsu.
Aika: 28.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Tynkkynen Veli-Pekka, Hopsu Janne


Tämä oli informatiivinen lisäys siihen kaikkeen tietoon mitä olen syksyn aikana eri medioista lukenut liittyen sähköön, kaasuun ja meidän riippuvaisuuteemme veli venäläisestä. 

Toivottavasti Sähkö tulee töpselistä-podcastiin tulee lisää jaksoja. Suosittelen kuunteleen!

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 28.10.2022 16:00 - 16:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Tiu tau tilhi
Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.
Aika: 28.10.2022 16:00 - 16:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hurme Juha, Tiihonen Jussi 



Minun ei alunperin edes pitänyt kuunnella tätä haastista, mutta kun se nyt sattui tulemaan suorana, enkä jaksanut vaihtaa virtuaalista lavaa niin kuuntelin tämän ja oli kyllä varmaan paras haastis koko messuilla! 

Mietin miten joku saa kokonaisen teoksen kasattua lasten laulun ympärille. 

Haastiksessa tuli esiin tuttuja ja vähemmän tuttuja nimiä vuosisatain takaa. 

Siinä vaiheessa kun Juha Hurme esitti Mirri sairastui laulun ihan tosta noin vaan puhuessaan melodiasta. 

Niin ajattelin, että tää on näitä blogistin elämän kohokohtia, että ilman tätä yhteistyötä en olisi saanut kuulla näin upeaa ja spontaania musiikkituokiota! 

KIITOS!

 


 28.10.2022 18:00 - 18:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Kivipuiston tyttö
Kuinka pohjanmaalla asuva Nilla Kjellsdotter kirjoitti dekkarikäsikirjoituksen, jonka oikeuksista käytiin kova kisa Ruotsin suurimmissa kustantamoissa? Kesällä suomennettu Kivipuiston tyttö avaa Murhia Pohjanmaalla -sarjan, ja on saanut loistoarviot ruotsalaislukijoilta ja -kuuntelijoilta. Nilla Kjellsdotter on kirjailijana luonnonlahjakkuus pohjoismaisen laatudekkarin genressä.
Aika: 28.10.2022 18:00 - 18:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Kjellsdotter Nilla

 

 

Kuuntelin Kivipuiston tytön kesällä. En ymmärrä mikä tässä teoksessa on se juttu. 

Tämä haastis oli ruotsiksi ja toivoisin, että tällasista sais sitten vaikka tekstinä käännöksen suomeksi joskus tilaisuuden jälkeen. 

 

 

 28.10.2022 10:30 - 11:00 · Senaatintori-lava · Kirjoittaminen ja kustantaminen
KÄSIKIRJOITUKSESTA KIRJAKSI
Miten käsikirjoituksen tie valmiiksi kirjaksi etenee kustantamossa? Mitä kustantamon työntekijät tekevät? Mihin kustantajia tarvitaan? Kustantamojen ammattilaiset kertovat. Keskustelemassa kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson (WSOY), kauno- ja tietokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen (Gummerus) sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen (haastattelija, WSOY).
Suomen Kustannusyhdistys
Aika: 28.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Carlson Anna-Riikka, Laitinen Johanna, Miettinen Reetta

 

 

Tämä oli mielenkiintoinen haastis. Itsehän en kirjaa tule koskaan julkaisemaan. Kirjallisuus ja myös se miten sitä julkaistaan on silti kiinnostavaa. 

Haastiksen teemaan pääsee myös kuuntelemalla Suomen Kustannusyhdistyksen Kirjan tie-podcastin jakson Käsikirjoituksesta kirjaksi. 

 

 

 

 

 


 

 28.10.2022 14:30 - 15:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Häväistyt & Kostajan merkki
Lapset on pidettävä turvassa Tuomisen Häväistyt-kirjassa. 13-vuotias Laura katoaa koulumatkalla. Poliisi epäilee tytön karanneen kotoa, kunnes tämän kotikoneelta paljastuu huolestuttavia asioita. Häväistyt on Delta-sarjan itsenäinen neljäs osa.

Menneisyys alkaa kietoa Antti Hautalehtoa synkkään viittaansa Christian Rönnbackan Kostajan merkki -kirjassa, joka on sarjan 10. osa. Tilanne pakottaa hänet pohtimaan valintoja. Seuratako omia moraalisia periaatteitaan, vai noudattaako lakia?

Haastattelija Taija Tuominen.
Aika: 28.10.2022 14:30 - 15:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Rönnbacka Christian, Tuominen Arttu

 

 

Nämä kirjailijat on monilahjakkuuksia. 

Uusin Hautalehto on lukematta, koska on ollut niin kiire ja Delta-sarjaakin on lukematta uusin ja edellinen. 

 

 

 28.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Kööpenhamina-trilogia
Tanskalaisen Tove Ditlevsenin (1917-1976) omaelämäkerrallinen Kööpenhamina-trilogia löi suomalaiskriitikot häpnadilla. Lavalla toimittajat Annaleena Jalava Eeva-lehdestä, Anna Tulusto Yleltä sekä kustantaja Mari Koli keskustelemassa historiallisista klassikkolöydöistä.
Aika: 28.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Jalava Annaleena, Koli Mari, Tulusto Anna

 

Olen lukenut tuon trilogian kaksi ekaa osaa ja oli mielenkiintoista kuulla miten sarja on päätynyt suomalaisille luettavaksi. 



 29.10.2022 11:30 - 12:00 · Hakaniemi-lava · Äänikirja
BookBeat palkitsee vuoden kotimaisen tulokkaan ja kotimaisen dekkaristin
Suomen suurin äänikirjaraati on puhunut! Tule kuuntelemaan, kun BookBeat julkistaa vuoden 2022 kotimaisen tulokkaan ja dekkaristin. Palkinnot ratkaisee Suomen suosituimman äänikirjapalvelun käyttäjädatasta saatu tieto: kirjojen aloittaminen, loppuun asti kuuntelu ja asiakasarvioiden keskiarvot.
Aika: 29.10.2022 11:30 - 12:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hautala Anni, Forsström Sari



Bookbeat palkitsi Seppo Jokisen. Siitä tuli hyvä mieli. Vaikka käytänkin Storyteliä. 

ONNEA! 

Kevättä ja uutta Koskista odotellessa. 

 

 

 











 29.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Neiti Steinin keittäjätär
1900-luvun alun Paraisilla kahden siskoksen työpesti kartanon apulaisina päättyy hirvittävään veritekoon.Parikymmentä vuotta myöhemmin Pariisissa: maailmankuulu Gertrude Stein ja Alice B. Toklas pestaavat kahden naisen talouteensa keittäjättäreksi suomalaisen Margitin, toisen Paraisten tragedian sisaruksista.Keittäjättären ja palvelijan roolit määrittävät sekä Margitia että Alicea.Naisten välille syntyy erikoinen luottamus ja jännite.
Aika: 29.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Parkkinen Leena



Tämä kuuluu kirjailijoihin joiden teoksien lukemisesta olen haaveillut vuosia. Sinun jälkeesi, Max on ollut lukulistalla kauan. Galtbystä  länteen olen joskus aloittanut, mutta jäänyt kesken ja tätä uusinta en ole vielä aloittanut. 

Nyt oli kivaa saada kirjailijaa kuulla. 



 29.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Päänäyttämöllä
Suomen Kansallisteatteri on toiminut 150 vuotta suomalaisen kulttuurin eturintamassa. Päänäyttämöllä-kirja esittää kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Se tuo esiin myös kulissientakaiset riidat, harharetket ja epäilykset. Haastattelija Krista Kosonen.
Aika: 29.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Häggman Kai



Aloitin tätä kirjaa kuuntelemaan jo tammikuussa, mutta se on kesken. 

Rakastan hyvin kirjoitettua draamaa ja erityisesti muutamia 90-luvun TV-sarjoja, joiden dvdt pyörii tietokoneelta jatkuvasti, koska näinä aikoina ihminen tarvitsee tuttuja äänimaisemia. 

Oli mielenkiintoista kuulla teatterin historiaa ja stooria useammasta johtajasta. 


Oma elämänihän on melkoinen show. Ei sillä että oisin jotakin muuta kuin oon vaan sillä, että kohellan pitkin maailmaa ja kohkaan millon mistäkin. 











 29.10.2022 13:30 - 14:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Liekinkantajat
Ulla-Lena Lundberg kuvaa upeassa pitkään odotetussa Liekinkantajat-romaanissaan kolmen pariskunnan elämää kolmen sukupolven ajan – Vaasan palosta elokuussa 1852 Krimin sodan kautta 1920-luvun lopulle – lukutaidottomuudesta tyttökoulujen ja yliopistojen kautta pakkomielteiseen koulupelkoon. Suuri historiallinen kertomus, jota valaisevat rakkaus ja kansanvalistus. Haastattelija Eva Kela.
Aika: 29.10.2022 13:30 - 14:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Lundberg Ulla-Lena, Kela Eva



En osaa ruotsia, joten en pysty paljoa sanomaan tästä. 

Lundberg on tuttu nimi, mutta pitäisi perehtyä enemmän. 




 29.10.2022 17:00 - 17:30 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Hämähäkki
Lars Kepler on kirjailijanimi, jota käyttää ruotsalainen aviopari Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Suosittu Joona Linna -sarja on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 12 miljoonaa kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle.

Saga Bauer palaa Joona Linnan rinnalle sarjan yhdeksännessä osassa. Vastaansa Joona ja Saga saavat julman sarjamurhaajan, jolla tuntuu olevan heihin kumpaankin pelottava kytkös

Keskustelu on englanniksi
Aika: 29.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Kepler Lars



Tämä oli messujen kohokohta itselle! Haastista seuratessa avasin kuohuviinin ja fiilistelin tulevaa keikka iltaa. Näin vihdoinkin livenä Aino & Hajonneet. Ilta oli ikimuistoinen monesta syystä ja esiintyminen aivan mahtava ja kuohuviinin määrä illassa valtava! 


Keplerin kirja on kesken ja haastiksessa puhuttiin väkivaltaisuudesta ja siitä miten sitä kirjoitetaan ja minkälaiset työskentelytavat kirjottajilla on. 

Kuulin myös heidän kahden keskisestä lukupiiristään tai kirjakerhostaan. Eli luetaan samaa kirjaa samaan aikaan joku tietty aika kun ollaan päivän kirjoitustyöt tehty. 

Kuulostaa parhaalta mahdolliselta tavalta nollata pää työrupeaman jälkeen hyvässä seurassa! 

 

 

 

 

 


 

 

 

 30.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Historia
Gallian kukko kiekuu taas
Ranskan kuin omat taskunsa tunteva Helena Petäistö sukeltaa valtakunnan ytimeen. Kirjoituskokoelma tarjoaa jännittävän läpileikkauksen ja nautinnollisia lukuhetkiä Ranskan poliittisen elämän päänäyttämöiltä ja kulisseista.
Aika: 30.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Petäistö Helena

 

 

Tätä ei ole äänikirjana, mutta oli mielenkiintoista kuulla. 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 30.10.2022 15:30 - 16:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Helsingin Sanomat: Tekijä
Viena on palannut Amerikan-vuosien jälkeen juurilleen Leppävaaran vanhaan huvilaan. Suvun naiset totuttelevat taas elämään saman katon alla, mutta mistä löytyisi työpaikka Vienalle? Vienasta tulee yksi tarmokkaista naisista, joiden uurastuksen ja uskollisuuden varaan Armi Ratia rakentaa imperiuminsa. Viena pyörii myös kulttuuriradikaalien joukossa ja Lapualaisoopperan kulisseissa, mutta vasta kun hän uskaltaa noudattaa Ida-mumman esimerkkiä, tulee hänestäkin oman elämänsä sankaritar.
Aika: 30.10.2022 15:30 - 16:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Mustonen Enni

 

 

Hyvä, että Syrjästäkatsojan tarinoita-sarja on päättynyt ja odotamme innolla ensi kevättä ja Rouvankartanon tarinoita-sarjan ensimmäistä osaa.

tiistai 24. marraskuuta 2020

Barack Obama: Luvattu maa


Barack Obama: Luvattu maa 

Otava 2020 

ISBN
9789511392767 

Kääntäjät
Kyösti Karvonen; Seppo Raudaskoski; Ilkka Rekiaro

Painetun kirjan sivumäärä 879 

Kansikuva on e-kirjasta, jonka sivumäärä ei valitettavasti ole tiedossani. En Googlella kaikesta salapoliisityöstä huolimatta löytänyt e-kirjan sivumäärää. 



Tämä ei ole kirja-arvio jos sellaista odotit. Tässä kirjoituksessa keskityn epäkohtiin, jotka tulivat esille tämän kirjan myötä sen suhteen etten itse voi lukea painettuja kirjoja. 


Tämä kirja julkaistiin maailmanlaajuisesti 25 eri kielellä 17.11.2020. Minulla oli käsitys, että kirja tulisi lukuaikapalveluihin myös samana päivänä eli Storyteliin, Bookbeatiin yms. Nimenomaan äänikirjana. Näin ei kuitenkaan käynyt. Olin valtavan pettynyt, koska yleensä kirjat ovat esim. Storytelissä samana päivänä kun painettu kirja julkaistaan tai jo muutamaa päivää aiemmin. Ainoat palvelut, jotka äänikirjaa tällä hetkellä tarjoavat ovat Suomalainen ja Elisa. Äänikirjan julkaisupäiväksi on merkattu tämä päivä. Koetin myös Ellibs-kirjaston valikoimasta varata tätä e-kirjana, mutta jonot ovat melkoiset huolimatta siitä, että kirjasta kuitenkin useampi kappale lainattavissa. 

Äänikirjaa ei ole myöskään Celiasta saatavilla ja kyseinen paikka mainostaa itseään saavutettavuuden asiantuntijana. Äänikirjan pystyi heiltä kyllä varaamaan, mutta voi käydä niin, että kirja on sieltä kuunneltavissa vasta ensi kesänä. Pisimmät tuotantoajat joita Celiasta tiedän on olleet 1-2 vuotta. 

Nythän on niin, että jos haluaisin kirjoittaa blogiini arvion tästä kirjasta. Niin minä en voisi tehdä niin, koska kirjaa ei ole minulle saavutettavassa muodossa. Toki voisin kirjan arvostelukappaleen pyytää kustantajalta e-kirjaversiona, mutta olen ymmärtänyt, että riippuu vähän kustantajasta onko arvostelukappaletta saatavana muussa kuin painetussa muodossa. 

Jos kirjoittaisin vain ja ainoastaan kirjallisuus aiheista blogia niin tässä tilanteessa en olisi samalla viivalla muiden kirjabloggaajien kanssa, koska minulla ei olisi sitä mahdollisuutta kirjoittaa juuri tästä kirjasta, koska sitä ei välttämättä olisi saatavilla sopivassa muodossa. Paitsi jos itse ostaisin e-kirjan, mutta tällaista toimintaa en voisi jokaisen teoksen kohdalla mitenkään tehdä. Jos siis yleinen käytäntö olisi se, että harvasta kirjasta voisin saada arvostelukappaleen e-, tai äänikirjana. Onneksi blogini ei keskity vain kirjoihin, koska silloin olisin aikamoisessa pulassa kun kyseessä olisi uutuuksista kirjoittaminen. 

Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi missään kustantamossa sitä miten toimitaan kirjabloggaajan kohdalla, joka ei voi lukea painettua tekstiä? Eli että miten sellaisessa tilanteessa arvostelukappaleet hänelle toimitettaisi? 

On myös herännyt itselleni kysymys: Onko painetun kirjan lukeminen kulttuurista omimista? Tästä kyseisestä termistä puhutaan valtavan paljon. Lisäksi asiat, joista kohkataan paljon ovat esim. Sukupuolten tasa-arvo ja se, että muun sukupuolisille henkilöille pitää olla omat tilat erinäisissä liikuntapaikoissa ja vastaavaa. Toinen asia mistä kohkataan paljon on saako ihmiset käyttää tuoksuja kun on niin paljon tuoksuyliherkkyydestä kärsiviä. 

Toissa syksynä otin henkilökohtaisessa Facebook profiilissani kantaa tähän sukupuolten tasa-arvo aiheeseen. Sain kommentin, että voi olla oikeasti vaikea tilanne kun on vaikkapa WC:t vaan miehille ja naisille. Vastasin, että tällä ajattelutavalla esim. pistekirjoitusta pitäisi olla enemmän julkisissa tiloissa ja kaikkien paikkojen pitäisi olla esteettömiä ja saavutettavissa esim. pyörätuolilla. Keskustelu loppui välittömästi. 

Aina siis AINA kun puhun vammaisuudesta ja siitä miten meitä tulisi enemmän huomioida niin porukka hiljenee. Se on se yleinen ajattelutapa, että vammaiset maksavat yhteiskunnalle liikaa etc. Meitä syyllistetään myös kaikesta mitä tarvitsemme hyvään ja toimivaan elämään. Lisäksi ajatellaan, että esim. vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat ovat luxusta. Näinhän se ei ole. Matkoja on yleensä aiiiivan liiian vähän. Vai miltä se tuntuisi noin niinkuin omasta mielestä jos sinulla olisi vain 9 matkaa kuukaudessa? Siis menomatka on 1 matka ja tulomatka on 1 matka. Eli 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, joka on minimimäärä, mutta jota kunnat yleensä vain myöntävät. Enempi matkoja saa jos tietää, että niitä voi anoa, mutta kaikki eivät tiedä ja vaikka tietäisivät ja anoisivat niin eivät saa. 

Tämä oli johdanto tähän seuraavaan asiaan. 

Vallalla tuntuu olevan ajattelu, että kun teillä lukemisesteisillä ja näkövammaisilla on se Celia-kirjasto niin olkaa tyytyväisiä ja käyttäkää sitä. Celiaa ei saisi arvostella, koska se on niin hieno palvelu teille vammiaisille, jotka ette voi ees painettuu tekstii lukee. Miksi teidän edes tulisi saada kirja äänikirjana samaan aikaan kun me muut saadaan se kirja painettuna? 

Tämän suuntaisiin kommentteihin törmäsin kun avasin keskustelun Obaman kirjaan liittyen Celia-kirjaston ylläpitämässä ryhmässä Kirjoja kaikille. Siellä kysyttiin Miksi edes tarvitsisi olla samaan aikaan äänikirjana, miten tää liittyy saavutettavuuteen, väitettiin myös kirjan jo löytyvän Bookbeatista ja keskustelu meni siihen suuntaan mihin keskustelut yleensä menee. Lopetin kommenttien lukemisen kun joka toiseen olisin joutunut vastauksessani vääntämään rautalangasta mitä tarkoitan ja koska Tampereella olen niin avuksi olisi varmaankin joutunut ottamaan vielä raitiokiskon. 

Kirjan julkaisu useassa formaatissa samaan aikaan ei kuulemma ole saavutettavuutta, vaan saavutettavuutta on ympäristöt ja internet sivustot... Ja näinhän se ei ole. 

Saavutettavuus on myös sitä, että voin lukea hehkutetun uutuuskirjan julkaisupäivästä alkaen riippumatta siitä mikä on minulle sopivin formaatti. Näin olisin samassa asemassa valtaväestön kanssa. 

En jaksanut tästä asiasta vääntää ja lopetin kyseisten kommenttien lukemisen ja kun ei Celialtakaan vastausta avaukseeni tullut. 


Vielä tähän loppuun: Minua ei tarvitse syyllistää siitä, etten voi lukea painettuja kirjoja. Olen pettynyt siihen, ettei tämä Obaman kirja ollut saatavilla kaupallisena äänikirjana julkaisupäivänä lukuaikapalveluissa. Raha ei voi tässä olla kyseessä, koska Obama on eri asia kuin Suomessa suomalaisen suomeksi kirjoittama ja julkaisema kirja ja taloudellisen hyödyn maximointi. 

Kun lukemisen saavutettavuutta edistävä taho ei julkaise näin suuresti maailmassa julkaistavaa teosta lukemisesteisille sopivassa formaatissa niin kuka sen tekee?

Jääkansan tarinan kohtalo

          Ootte ehkä miettineet miksei Margit Sandemo - Jääkansan tarina-postaukset päivity Kuplivassa maailmassani. Valitettavasti joudun k...