Outi Hongisto: Grynderi - Rikosromaani asuntorakentamisen häikäilemättömästä maailmasta

 

 

 

 

Outi Hongisto - Grynderi - Rikosromaani asuntorakentamisen häikäilemättömästä maailmasta

 

Myllylahti 2023 

ISBN
9789523564510 

E-kirjan sivumäärä
280

 

 

Tiivistahtinen rikosromaani rakennusalasta, jonka häikäilemätön voitontavoittelu yllättää.
Teos avaa Hans & Venla tutkii -sarjan, jossa entinen poliisi ja rikostoimittaja yhdistävät tietonsa ja voimansa.
Rikosylikonstaapeli Hans Järvelä on menettänyt elämässään paljon, mutta sairauseläkkeelle joutuminen vie elämästä viimeisenkin kiintopisteen. Hansia vaivaa erään nuoren pojan kuolema, josta rangaistusta istuu hänen mielestään väärä henkilö. Hän ottaa tutkinnan esille neljä vuotta myöhemmin ja löytää yllättäviä uusia yhteyksiä. Kaupunkilehden toimittajana työskentelevä Venla Nygren saa nimettömän vinkin ja kiinnostuu kaavoitukseen ja rakennusalaan liittyvistä epäkohdista. Entisen rikostoimittajan tutkimustyö johtaa Espoon kaupungin viranomaisiin ja siellä kaavoituksen parissa työskentelevään Venlan omaan äitiin. Espoolainen grynderi Matti Sarpala on tottunut venyttämään sääntöjä ja alittamaan normeja päästäkseen toivomaansa liikevoittoon. Oikeanlainen kontaktiverkosto ja asiakkaiden kustannuksilla tehtävät säästöt saavat Matin himoamaan lisää helppoa rahaa. Hän tekee kirjaimellisesti kaikkensa tonttimaata saadakseen, mutta riittääkö sekään?
Hans Järvelän ja toimittaja Venla Nygrenin tutkimuslinjat yhtyvät, ja he löytävät lisää rakennusalaan viittaavia väärinkäytöksiä. Saattaako kerrostalotontin arvo olla ihmishenkien arvoinen? Kuka on nuoren pojan todellinen murhaaja – ja entäpä jos kaikki tapahtumat liittyvätkin yhteen? Grynderi-rikosromaani sijoittuu laajalti Espooseen. Tarkasti rakennusalaa kuvaava teos on espoolaisen, rakennusalalla työskennelleen kirjailija Outi Hongiston neljäs rikosromaani.

Helmeilevää helmikuuta vain itse kullekin säädylle! 

Outi Hongisto on yksi dekkarikirjallisuutemme Helmi. Ainakin omasta mielestäni. 

Olen aiemmin lukenut häneltä Veljet-sarjan kaksi osaa ja niissä kiinnitin huomiota elävään ja uskottavaan kuvaukseen henkilöistä ja paikoista. Sarjan kolmas osa on itseltäni vielä lukematta. 

Grynderi avaa täysin uuden sarjan ja pidin tästä valtavasti myös. 

 

Kirja sijoittuu Espooseen ja siinä liikutaan noin muutoin Helsingissä ja käytännössä kaikissa yhteiskuntaluokissa aina päihdekämpästä hienostoalueisiin ja vankilaan saakka. 

Teos osoittaa hyvin sen, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää ja ettei raha tuo onnea ja muistuttaa myös siitä kuinka kuka tahansa voi päätyä mihin tahansa tässä elämässä. 

 

Veljeys on teemana tässäkin kirjassa omalla tavallaan. Kuinka paljon valtaa voi veljellä tai veljillä toisiinsa ollakaan? Mitä kaikkea vuosia sisällä kannetut kipeät asiat saavatkaan itse kenen meistä tekemään? 

 

Rakentaminen on itselle tutttua monelta eri kantilta, joten sen vuoksi kirjaa oli helppoa lukea ja sen seurassa viihtyä. 

 

Espoo tuo juttuihin ihan oman mausteensa. Olen elänyt kyseisessä kaupungissa pienen matkan elämää. Ihastelen tuttuja paikkoja näissä Hongiston kirjoissa kuin myös Tuija Lehtisen Erja Repo-sarjassa. 

 

Lukiessani kaavoituksen ja talokauppojen, sekä rakennustarkastamisen suhmuroinnista tuli mieleeni usein lause, johon jokainen voi uskoa tai olla uskomatta; "Suomessa ei oo korruptioo". 

 

On myös hauskaa, että kirjassa on henkilö nimeltä Annukka. 

 

 

Täytyy antaa myös erityismaininta tälle lauseelle: 

 

"Hans kutsutaan sisälle, ja sillä aikaa kun kahvinkeitin ruksuttaa, hän saa kuulla jälleen tutun tarinan kuinka asukkaat eivät haluaisi myydä, mutta painostus – ja miehen mukaan pienimuotoinen uhkailukin – sai heidät lopulta suostumaan." 

"Ruksuttaa" on niin tuttu sana tietokonejutuista, että sen lukeminen tästä tekstistä sai suurta iloa aikaan. 

Kirjassa jäi mietityttämään yksi asia ja ennenkuin kerron siitä niin pakko sanoa, etten ole alan asiantuntija, joten ehkä ihmetys sallitaan. Sillä enhän tosiaan ole itse poliisi. Saati että oisin poliisia koskaan nähnytkään.. Onkohan muutes koskaan mietitty asioita siltä pohjalta, että kuinka syrjivää se on kun en sokeana ihmisenä voi hakea poliisikouluun? Koska siis poliisinhan pitää kohdella kaikkia tasavertaisesti niin miksei niitten koulutus kohtele? No tää nyt oli taas tällanen, jonka osaa oikealla tavalla lukea vaan ne, jotka meitsin tuntee. 

Kirjassa entinen poliisi tai työpaikkansa menettänyt poliisi saa tietoja tutkintasihteeriltä. Niin tätä mietin, että onkohan tämmönen mahollista oikeassa elämässä? Jos ei ole niin fiktiossa on. 

Kirja on lainattu kirjastojen Ellibs-palvelusta e-kirjana. 

Annan teokselle neljä tähteä ja jään innolla odottamaan jatkoa tähän Hans & Venla-sarjaan. 

 

Kirjasta on blogannut myös Kirjojen kuisketta. 

 

Kuva kustantajan sivuilta ja huomio, ettei tätä ole äänikirjana ainakaan tällä hetkellä.

Janet Skeslien Charles: Kirjasto Pariisin sydämessä

 

 

 

 

 

 

Janet Skeslien Charles - Kirjasto Pariisin sydämessä 

Bazar 2022 

Englanninkielinen alkuteos
 The Paris Library

Suomentaja
Katariina Kallio

ISBN 978-952-376-434-7
 

E-kirjan sivumäärä 420

Täydellinen lukuromaani kaikille kirjallisuuden rakastajille
Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima herkkä lukuromaani Pariisin amerikkalaisesta kirjastosta ja sen urheista työntekijöistä toisen maailmansodan aikana.
Pariisi vuonna 1939. Nuorella ja kunnianhimoisella Odile Souchet’lla on kaikki paikoillaan elämässä ja unelmatyö Pariisin kuuluisassa amerikkalaisessa kirjastossa. Kun natsiarmeija marssii kaupunkiin, Odile on vaarassa menettää kaiken hänelle rakkaan, mukaan lukien korvaamattoman kirjaston. Yhdessä kollegojensa kanssa Odile liittyy vastarintaliikkeeseen aseenaan kaikista tehokkain: kirjat. Kun sota vihdoin päättyy, joutuu Odile vapauden sijaan kokemaan kohtalokkaan petoksen katkeran piston.
Montana, Yhdysvallat vuonna 1983. Lily on yksinäinen teini-ikäinen etsimässä seikkailua montanalaisessa pikkukylässä. Hänen uteliaisuutensa herättää yksinäinen, iäkäs naapuri, Madame Odile Gustafson. Kun Lily saa tietää naapurinsa menneisyydestä, hän huomaa heidän jakavan saman rakkauden kieleen, saman kaipuun ja petoksen aiheuttaman tuskan.
Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on voimakas tarina tekojemme seurauksista ja niistä ihmisistä, jotka tekevät meistä meidät 

– perheestä, ystävistä, kirjailijoista.

 

 

 

 

Janet Skeslien Charles
Montanassa, Yhdysvalloissa syntynyt Janet Skeslien Charles viettää aikansa puoliksi synnyinseudullaan ja puoliksi Pariisissa. Hän sai inspiraation Kirjasto Pariisin sydämessä -romaanin kirjoittamiseen työskennellessään itse Pariisin kuuluisassa amerikkalaisessa kirjastossa, joka täytti 100 vuotta vuonna 2020. Kirjasto Pariisin sydämessä on Charlesin ensimmäinen suomennettu teos.

Kirjailijan kuva © Richard Beban.

 

 

 

 

Oikein Hyvää Naistenpäivää! 

 

Pariisi ja kirjasto tai kirjasto ja Pariisi. Voiko olla mitään idyllisempää olemassa kuin nämä kaksi asiaa? Ajattelin kun pyysin arvostelukappaleen tästä. Odotin tätä valtavalla innolla, koska ajattelin viihtyväni tämän sivuilla. 

Sain arvostelukappaleen eräänä perjantaina ja uskoin viettäväni viikonlopun huikealla lukumatkalla. 

Luin kirjasta heti yhdeltä istumalta ensimmäiset 150 sivua. 

Tai siis tarkemmin sanottuna tietokoneen ruudunlukuohjelma tätä minulle luki. Teksti vain soljui langattomissa kuulokkeissani eteenpäin. Siinä samalla laitoin kahvia ja toimitin muita askareita. Tämä kaikki tapahtui siis jo paljon ennenkuin maailmalla tapahtui se mitä tapahtui. Sillä viikkoa, kahta aiemmin tapahtuneet tapahtumat tuntuvat siltä kuin olisivat tapahtuneet täysin eri ajassa ja täysin erillaisessa turvallisessa maailmassa. 

Tajusin jossain vaiheessa ettei minulla ole aavistustakaan siitä mitä tässä kirjassa tapahtuu. 

Päätin, että jatkan myöhemmin sitten kun tuntuu siltä, että kykenen keskittymään tekstiin. Aloitin e-kirjan luvun alusta pariinkin kertaan, mutta aina vain sama jumiutuminen tai keskittymisen vaikeus erityisesti viimeisen lähes kahden viikon aikana vaivasi. 

Yksi lukemista ruudunlukijan ja pistekirjoitusnäytön avulla vaikeuttava tekijä voi olla tässä. 

Lainaus kirjan alku sivuilta: 

"Pariisi, helmikuu 1939

Numerot leijuivat pääni ympärillä kuin tähtikuviot. 823. Ne olivat uuden elämän avaimia. 822. Toivon tähtikuviot. 841. Myöhään illalla, kun makasin valveilla, aamuisin kun olin matkalla ostamaan voisarvia, silmieni edessä muodostui numerosarja toisensa perään: 810, 840, 890. Niissä oli vapaus, tulevaisuus. Numeroiden lisäksi olin opiskellut myös kirjastojen historiaa aina 1500-luvulle saakka. Samaan aikaan, kun Englannin Henrik VIII kulutti päiviään katkomalla vaimojensa kauloja, meidän Fransimme uudenaikaisti kirjastoaan ja avasi sen tutkijoiden käyttöön. Hänen kuninkaallinen kokoelmansa oli Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque Nationalen siemen. Nyt minua odotti Pariisin amerikkalaisen kirjaston työhaastattelu, ja kertasin kotona kirjoituspöydän ääressä muistiinpanojani vielä viimeisen kerran: perustettu vuonna 1920, ensimmäisenä Pariisissa avoinna myös suurelle yleisölle, käyttäjiä yli 30 maasta, neljäsosa heistä Ranskasta. Painoin tiedot visusti mieleeni toivoen saavani niiden avulla kirjaston johtajan vakuuttumaan pätevyydestäni."

Mietin, että jos kirja on täynnä tällaisia numerosysteemejä niin voi voi! Samalla ajattelin myös että saan kyllä hyvin tietoa erilaisista kirjastoluokista ja siitä mihin mikäkin kirja kuuluu. 

Useamman epätoivoisen e-kirjan lukemisen aloituksen jälkeen totesin, että kuuntelen tämän omakustanteisesti Storytelistä. 

Lukijaksi osui yksi suosikeistani ja tarina lähtikin vetämään. 

Kuuntelin kirjan yhden päivän aikana ja mietin kirjassa kahdessa aikatasossa liikuttaessa olemisessa olevan samaa kuin Lucinda Rileyllä. 

Tässä maailman tilanteessa olisin enempi viihtynyt kirjan 1980-luvun osuuksissa kuin toisessa maailmansodassa, juutalaisten piilottelussa, kadonneissa henkilöissä, revityissä ja poltetuissa kirjeissä ja salaisuuksissa. 

Kiitos arvostelukappaleesta!

En nyt vain oikein lämmennyt tälle, vaikka rakastan Ranskaa, kirjastoja ja kirjoja! 

Saattaa olla, että luen tämän joskus uudestaan kunhan maailman tila paranee. 

Annan kirjalle kaksi tähteä. 

Tähän loppuun vielä ote tekstistä ja näistä ihanista kirjastoluokista: 

"Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä oli ollut lempijuttuni kirjastokurssilla. Sen kehitti yhdysvaltalainen kirjastonhoitaja Melvil Dewey vuonna 1873, ja siinä kirjat järjestetään hyllyihin aihepiireittäin määritellyn luokan mukaan. Kaikelle on oma numeronsa, minkä ansiosta kuka vain voi löytää kirjan kuin kirjan mistä vain kirjastosta. Esimerkki: äiti oli ylpeä kotitaloustaidoistaan (648); isä nautti salaa kamarimusiikista (785); kaksosveljeni oli enemmän 636.8-ihmisiä, kun taas minun suosikkini oli 636.7 (kissa vs. koira)."