Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leinikkimekko - Raakel Oksa ratkaisee. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leinikkimekko - Raakel Oksa ratkaisee. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

Eppu Nuotio: Leinikkimekko - Raakel Oksa ratkaisee


 

 

 

 

 

 

Eppu Nuotio - Leinikkimekko - Raakel Oksa ratkaisee

 

Gummerus 2022 

 

ISBN 9789512428496

 

 

Raakel Oksa saa kunnostusprojektikseen kahden asunnon yhdistämisen Töölössä. Raakelin ja hänen luottoremontoijansa Dannen purkaessa väliseinää he löytävät rakenteista peltisen keksipaketin, johon on säilötty katkaistu letti ja leinikkimekko.¿
Kesällä 1960 lahjakas viulistityttö matkustaa Kainuusta Helsinkiin kesäkurssille saatuaan maakuntajuhlassa stipendin. Hilkka asettuu vanhapiikatätinsä asuntoon. Unelmien kesä, jolloin Hilkka omistautuu viulunsoitolle ja ensirakkaudelle, päättyy kuin saksilla leikaten.
Eppu Nuotion dekkarisarjan avaus esittelee intohimoisen käsityöläisen, Raakel Oksan, joka puusepän työnsä ohessa tempautuu selvittämään rikoksia eri kaupunginosissa. Raakel Oksan tähdittämä sarja sammuttaa janon, jonka Nuotion Ellen Lähde -sarja jätti lukijoihinsa.  


Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

E-kirjana tämä. 

 

Luin yhdeltä istumalta. 

 

Kirjassa on kaksi aikatasoa, joissa ollaan nykyajassa, sekä vuodessa 1960 Kainuussa ja Helsingissä. 


Hilkka on lahjakas viulisti ja pääsee stipendin ansiosta Helsinkiin soittoa opiskelemaan ja asumaan tätinsä luo. 

Hän lähtee Kainuusta niinkuin me muutkin. 

Kesä 1960 on täynnä onnen odotusta ja viulun soittoa! 

Rakkaus löytyy ja pidin erityisesti kohdasta, jossa huristellaan raitiovaunulla kesäillassa kaksin. 


Viulunsoitto häiritsee naapureita ja Hilkasta alkaa tuntua, ettei halua jatkaa soittoa vaan haluaa takaisin kotiin Ristijärvelle. 

Hän tekee päätöksen, mutta ennenkuin ehtii toteuttaa sitä tapahtuukin peruuttamattomia asioita. 

Suku on pahin. Totesin lukiessani. 


Sukulaisuussuhteiden äärellä ollaan myös kirjan toisessa aikatasossa nykyajassa, jossa Raakel alkaa tutkia leinikkimekon tapausta. 


Raakel myös ikäänkuin syntyy uudelleen kuullessaan omaa elämäänsä järisyttävän tiedon. 


Tätä dekkaria kutsuttaisiin kait nimellä cozzycrime. 

En tiedä mikä olisi hyvä suomennos tälle sanalle. 


Itse olisin ollut enemmän kiinnostunut tästä 1960-luvun osuudesta. 


Ajattelin, että tämä kirja varmasti on taattua Eppu Nuotio laatua ja olihan se hyvin kirjoitettu ja toteutettu. 

Jäin silti kaipaamaan jotakin. 


Annan kirjalle kolme tähteä. 


Aikoinaan rakastin Eppu Nuotion Pii Marin-sarjaa. 

Jos kirjojen hahmoista voisi joitakin tavata oikeassa elämässä niin haluaisin kohdata Piin ja Rebecka Martinsonin. 


Leinikkimekossa oli eräs varsin osuva lausahdus, jolle annan kunniamaininnan tässä: 


”Aune oli Kainuusta ja se osasi juhlia paremmin kuin kukaan.”

 

 

 

 

Edellisestä kirjamaailmaa käsittelevästä  tekstistä sain niin kannustavia kuin negatiivisia kommentteja. 

Toisaalla oltiin sitä mieltä, että kirjoitin tärkeästä aiheesta, jota näkevä ei tuu ajatelleeksi ja myös ihmeteltiin kuinka kummaa on kaikkialla. Ei siis sitä vaan että kuinka kummaa on, etten saanut e-kirjaa tai pdf-vedosta kun pienkustantamotkin niitä pystyy nopeella aikataululla antaa. 


Kiitos näistä <3 


Sain niin ikään kuulla olevani lukijana pohjasakkaa. 

Minkä kustantajat voi jos on toimitettavissa vaan painettu kirja. Kyllä kuule voi kun vain on tahtoa!

Tää ei ole mitään syrjintää ja verrattiin tilannetta siihen, että Elisakirjasta saa vaan ilmaisina kirjalahjoina e-, ja äänikirjoja, eikä ollenkaan paperikirjoja. 

Nää nyt ei ole mitenkään verrannollisia asioita. Elisakirjan asiakas tietää, että kirjat ovat siellä tarjolla vain e-, ja äänikirjoina. 

Minulla sen sijaan ei ole mahdollisuutta lukea painettua kirjaa lainkaan. Siksi en ole yhdenvertaisessa asemassa muiden lukijoiden kanssa jos kirja on vain painetussa muodossa. 

Vuonna 2022 kustantajat ja kirjakaupat eivät vieläkään koe lukijoina muita kuin painetun kirjan lukijat. 

Samaan aikaan kaunistellaan todellisuutta uutisoimalla äänikirjojen olemassaolon räjähdysmäisellä kasvulla. 

Ikäänkuin äänikirjat olisivat samanlainen viihdekäyttökokemus kuin vaikkapa alkoholi, jonka vuosittaisen litramääräisen myynnin tilastoja seurataan ja uutisoidaan. 

Kirjakauppojen ja kustantajien mielestä minulla ei ole oikeutta lukea, koska en näe tekstiä siitä paperisesta kirjasesta. 

Kirjatapahtumissa äänikirjoista keskustelee ihmiset, jotka on julkisuudesta tuttuja. Eivät sellaiset ihmiset, jotka lukevat äänikirjoja, koska eivät voi painettua formaattia käyttää. 


Monen mielestä minä vouhkaan aivan turhista ja toissijaisista asioista. 

Turhaksi vouhkaamiseksi tätä voi kutsua henkilöt, joilla ei ole lähipiirissään muita kuin heidän kanssaan just samalla tavalla toimivia ihmisiä. Sillä sellaisessa tilanteessa ihminen ei tule ajatelleeksi, että on muitakin tapoja elää jos vaikka joku aisti puuttuu yms. 

Asioita ei kyetä kohtaamaan ennenkuin ne tulevat tarpeeksi lähelle. 


Monien mielestä olen negatiivinen ja vihainen ihminen. 

Näin voi ajatella jos ei ole koskaan nähnyt mua livenä ja lisäksi netissä kuka tahansa voi esiintyä minkälaisena haluaa. 

Tokihan mielipiteeseesi minua kohtaan on oikeus. 

Minullakin on oikeus mielipiteisiini ja oikeus ilmaista ne kuten haluan!

Zen Café: Laiska, tyhmä, saamaton

          Zen Café - Laiska, tyhmä, saamaton  © 2005 Warner Music Finland Spotify   YouTube     Biisilista:  Kaikki kappaleet säveltänyt Zen...