Laura Suomela: Minä vastaan marraskuu

 

 

 

 

 

Laura Suomela - Minä vastaan marraskuu 

 

Karisto 2021 

ISBN

9789511393740

 

E-kirjan sivumäärä 

129

 

 

Uusi elämä omassa kämpässä uhka vai mahdollisuus? Valloittava nuortenromaani Emmin ekasta opiskelijasyksystä.
17-vuotias Emmi ei aio tuhlata enää hetkeäkään sen suremiseen, että poikaystävä jätti ilman varoitusta ja särki hänen sydämensä. Mutta kammottava marraskuu lähestyy, pimeys yltyy. Emmi lojuu illat yksin opiskelijakämpässään ja kaipaa uusia ystäviä. Miten opiskelijoita vilisevä kerrostalo voi olla kuin ruumishuone? Missä yhteiset bileet ja hauska opiskelijaelämä?
Emmi päättää antaa vuoden synkimmälle ajalle mahdollisuuden ja aloittaa ”Minä vastaan marraskuu” -projektin. Nyt kylvetään ympärille iloa ja valoa! Onneksi isosisko Sanni on ideassa mukana, samoin naapurin jätkä, Kuronen.
Laura Suomela on tamperelainen lasten- ja nuortenkirjailija. Suomela työskentelee ammatikseen nuorten parissa ja kirjoittaa romaanien lisäksi juttuja lehtiin.

 

 

 

"Minä, Emmi Söderbacka, aivan henkilökohtaisesti ja ihan itse voin vaikuttaa siihen, ettei kohta alkava kammottava marraskuu ole vain pimeä kuilu, jonka pohjalle luisun. Valon määrälle en mahda mitään enkä sille, että luottamukseni petettiin. MUTTA. Voisiko pieni ihminen jotenkin onnistua kesyttämään inhoamansa kuukauden ja tehdä siitä vastoin kaikkia odotuksia siedettävän tai jopa kivan? Sanoisi vain ”simsalabim” ja ranteet auki -marraskuu muuttuisi täysin uudenlaiseksi, kepeäksi ja toivontäyteiseksi hämärän hyssyksi. Sitä vain käpertyisi pimeän savusaunamaiseen syliin, jossa chillailisi rauhassa, lukisi huikeita satukirjoja, katselisi romanttisia leffoja ja hörppisi herkullista vadelmateetä kuvitteellisen takkatulen ääressä. Voisin käpertyä ihanan viltin alle villasukat jalassa vain rentoutumaan ja inspiroitumaan, samalla kun sade piiskaisi tunnelmallisesti ikkunaa.

Mitä, jos uhmaankin tänä vuonna marraskuuta koko voimallani, aivopesen itseni ja napsin rusinat pullasta. Keskitynkin vain kauniiseen ja mukavaan enkä kaikkeen ahdistavaan paskaan. Olen valittanut pimeästä ajasta joka ikinen vuosi niin kauan kuin muistan. Minusta se, että valo vain törkeästi katoaa, on luonnotonta. Luin juuri netistä, että historiantutkijatkin ovat jostain ikivanhoista luista päätelleet, että muinaiset ihmiset ovat jääkaudella vaipuneet mitä todennäköisimmin talvihorrokseen! Miksi nuoren opiskelijan pitää vaan jaksaa painaa sata lasissa? On suuri vääryys, että karhukin saa nukkua, mutta minä en.

Jos yritän olla puolueeton, niin ei varmaan ole kovin mukavaa olla marraskuu, kuukausien musta lammas, jota 90% suomalaisista inhoaa. Kesäkuukaudet ovat lellikkejä ja sitten ovat väliinputoajat, huhti- ja lokakuu. Tiedän yhden Jennin, joka rakastaa marraskuuta. Myrskyt ovat hänen mielestään parhaita! Voisinhan minä, EDES KERRAN elämässäni antaa inhokkikuukaudelleni uuden mahdollisuuden ja hieroa sen kanssa orastavaa sopua. Mitä menetettävää minulla enää on? Ei mitään! Sydämeni on viimeisen kuukauden aikana ottanut jo niin paljon osumaa, että tästä on reitti ainoastaan ylöspäin. En voi olettaa, että mikään muuttuu, jos en itse ryhdistäydy. Ja siinä se on! Päätös, joka syntyy päiväkodin kuraeteisessä tiistaiaamuna kello 7.54.
"

 

 

 

Rakastan tätä kirjaa. Tämä sai minut tuntemaan kuin oisin itse osa tarinaa. 

Pystyn samaistumaan päähenkilön oman paikan etsimisen epävarmuuksiin ja tietynlainen asioista "kohkaaminen" on myös minulle ominaista. 

Elin ja hengitin tätä stooria vaikka olen jo 40 ikävuotta lähentelevä sinkkutäti-ihminen. 

 

Kirja herättikin kysymyksen itselleni siitä olenko yhtään valmiimpi maailmaan kuin tää päähenkilö? 

 

Viihdyin Emmin seurassa todella hyvin. Toivoisin hänenlaista ihmistä naapuriksi niin alkaisi tässäkin talossa aivan varmasti tapahtuu! 

 

Ihana idea leipoa keksejä ja pudottaa ne asukkaiden postiluukuista. 

Tuo mokailu päivämäärän kanssa pikkujoulujärjestelyissä oli niin tuttuu ja pystyin kuvitteleen itteni tilanteeseen, jossa ootan juhlaväkeä ja kun ketään ei saavukaan niin korkkaan kuoharii.

 

Kirjassa ollaan Tampereella ja se tuntui myös olevan osa kirjaa. 

Tutut paikat, kauppakeskukset ja raflat vaan lisäsi kirjan viihtyvyyttä. 

 

Ihailen päähenkilön tapaa mennä eteenpäin elämässä. Sydän on särkynyt, mutta hän vaan porskuttaa. 

Opiskeluelämä on sivuosassa tässä ja keskitytään nimenomaan marraskuusta selviämiseen! 

 

Kuuntelin tämän kesällä äänikirjana Storytelistä ja päätin jo silloin, että ostan tämän itselle e-kirjaksi ja teen blogitekstin just marraskuun ekaan päivään. 

 

Annan kirjalle viisi tähteä ja suosittelen Kaikille jotka haluaa piristystä marraskuuhunsa. 

 

Laitan tähän vielä kirjassa olleen aivan upean runon. 

 

 

"Minä vastaan marraskuu,

en aio pimeydelle antautuu

Otan asenteen uuden,

annan kaamokselle

mahdollisuuden.

Aion kuunnella hyvää jazzii

ja katsella töllöstä kiekkomatsii.

Lähde mukaan säkin tähän,

piristetään toisiamme ees vähän."

Kate Bush: 50 Words For Snow

 

 

 

Tämänkin levyn julkaisusta on kymmenen vuotta. 

Oma suhteeni Bushiin on vähintäänkin mielenkiintoinen. Olen kuullut häntä ekaa kertaa tietoisesti joskus 90-luvulla ja ajatellut, että tää nyt on vaan tällasta taidepaskaa, jota en tule koskaan ymmärtämään. 

Kesällä 2008 YleX lähetti legendaarisia Radiomafiassa aikoinaan tulleita Koe-eläinpuisto ohjelmien uusintoja lauantaisin ja siellä soi aina välillä Kate. 

Elin tuolloin merkillistä elämänvaihetta, johon en halua palata mieluusti. 

Kesällä 2008 kuuntelin mielenkiintoista kirjallisuutta ja yksi teoksista oli John Steinbeckin Eedenistä itään, jonka äänityksessä ja lukijassa olisi parantamisen varaa. Ymmärtääkseni kirja on äänikirjana Celia-kirjastossa, mutta ei muualla. Voin olla myös väärässä tämän tiedon kanssa. 

Eedenistä itään teki järisyttävän vaikutuksen. Se on niin monitahoinen teos, etten ala sitä enempää avaamaan. 

Jostain syystä jossain vaiheessa tuota kirjaa minulla alkoi soida päässä Kate Bushin kappale nimeltä Running Up That Hill (A Deal With God). 

Keskeytin kirjan kuuntelun ja menin tietokoneelle etsimään tuon kappaleen Youtubesta ja kuuntelin sen ja monia muita biisejä. 

Seuraavan vuoden aikana ostin kaiken Kate Bush tuotannon minkä käsiini sain. 

Kun 50 Words For Snow julkaistiin olin tilannut sen julkaisupäiväksi ja odotin kuuntelua kovasti. 

Tykkään talvesta, joten ajattelin että varmaan tykkäisin tästä levystäkin. 

Odotin mielenkiinnolla kappaleen 50 Words For Snow kuulemista, koska rakastan lunta ja halusin kuulla ne eskimoiden 50 sanaa lumelle, josta siis levyn nimikin tulee. 

Jäin miettimään voiko lumelle tosiaan olla 50 eri sanaa, mutta onhan meillä täällä Suomessakin niin valtavasti sanoja kyseiselle valkoiselle ainekselle. Jäin myös sitä miettimään onko kyse sanoissa siitä että ne kuvaavat lunta vai tarkoittaako ne kaikki sanaa lumi. 

Meillähän näitä riittää, eikä näitä käytetä mihinkään muuhun kuin eri tyyppiseen lumen kuvailuun. 

Vai mitä sanotte näistä: tykky, viti, nuoska, puuteri, lumivalkea. 

Tässä on taas levy kappale kappaleelta ja minun ajatukseni. Listaan vielä tekstin loppuun ne kappaleen 50 lumea tarkoittavaa sanaa. 

Levyn saa soimaan tästä. 

 

 

Kate Bush - 50 Words For Snow

 

Released
21 November 2011
Recorded
2010–2011
Studio
Abbey Road (London)
Genre
Art pop  chamber pop
Length
65:29
Label
Fish People
Producer
Kate Bush

Tracklist: 

All tracks are written by Kate Bush.
No.
Title
Length
1.
"Snowflake"
9:52

Voiko talvi teemainen levy alkaa muulla kuin kappaleella nimeltä Lumihiutale? 

Tässä on kuulemma käytetty poikakuoro soundia, mutta sellaista en tunnista. 

Siitä kerrotaan tässä. 

On the first track, "Snowflake", in a song written specifically to use his still high choir-boy voice,[11] Bush's son Albert sings the role of a falling snowflake in a song expressing the hope of a noisy world soon being hushed by snowfall. "Snowflake" drifts into "Lake Tahoe", where choral singers Stefan Roberts and Michael Wood join Bush in a song about a rarely seen ghost: a woman who appears in a Victorian gown to call to her dog, Snowflake. Bush explained to fellow musician Jamie Cullum in an interview on Dutch Radio[12] that she wished to explore using high male voices in contrast to her own, deeper, voice. "Misty" is about a snowman lover who melts away after a night of passion, and after "Wild Man", Elton John and Bush as eternally divided lovers trade vocals on 

"Snowed in at Wheeler Street", while actor Stephen Fry recites the "50 Words for Snow". The quiet love song "Among Angels" finishes the album.

2.
"Lake Tahoe"
11:08

Tämä on pitkä kuin nälkävuosi. Tykkään erityisesti levyn pianosoundeista ja vaikka en musiikista mitään ymmärrä niin sanon silti, että levyn äänimaisema on taiten rakennettu. Ainakaan studiosta se ei jää kiinni. 

3.
"Misty"
13:32

Ja kappaleiden pituus vaan kasvaa levyn edetessä. Kappaleen nimestä tulee mieleen kaksi hevoskirjaa, joista toisen nimi on Misty ja toisen Stormy Mistyn varsa. Mistyhän tarkoittaa sumua ja sitä luulisin Englannissa riittävän. 

4.
"Wild Man"
7:17

Tämä julkaistiin sinkkuna ja tätä tuli kuunneltua valtavasti ennen levyn julkaisua. Jostain syystä kappaleen alku tuo minulle mieleen Katen varhaisemman tuotannon 80-luvulta. 

5.
"Snowed in at Wheeler Street"
8:05

Tämä kappale aktivoi mieleeni kuinka kuuntelimme tätä levyä eräässä viimeisessä kohtaamisessa. Olin saanut kuulla kuinka Kate Bush on arvotonta musaa ja kaikki se mitä Bush minulle edusti mitätöitiin. Ihmettelin silloin miten mukamas musiikista paljon tietävänä naisoletettu oli tuota mieltä. Levyä kuunnellessamme sain kuulla kuinka ihmismieli muuttui Kate Bushin suhteen. Jos oikein muistan niin tämä tapahtui muutama vuosi sitten ennen joulua eräässä kotikaupunkini lähiössä. 

En ole paljoa tainnut kuunnella tätä levyä sen jälkeen. 

Tässä kappaleessa on mukana Elton John. Levyä ekaa kertaa kuunnellessa en tunnistanut häntä ja lueskelin sitten internetin ihmemaasta, että se miesääni on Sir Elton. 

Hän kyllä sopii tähän kappaleeseen hyvin. 

Itselleni kyseinen herra tuo mieleen Dianan ja Candle In The Wind. 

6.
"50 Words for Snow"
8:31

Tässä se on. Kappaleessa luetellaan numeroita. Siis numero ja sen jälkeen sana, joka tarkoittaa lunta. 

Minun on monesti pitänyt katsoa netistä, että mitkä ne on ne sanat, jotka tässä sanotaan. Ne on varmaan kerrottu levyn kansipapereissa, mutta mutta. 

En pidä siitä, että cd on pakattu ikäänkuin kirjamaisesti. 

7.
"Among Angels"
6:49

Enkeliloitsu tai kutsu. Ihan miten vaan. Enkeleitä tarvitaan. Ei oo biisistä muuta sanottavaa. 

Tässä vielä infoa levystä ja sitten ne 50 sanaa. 

Annan levylle nostalgiasyistä viisi tähteä. 

Total length:
65:06
Personnel[edit]
• Kate Bush – vocals, piano (1–3, 5, 7), backing vocals (4), bass guitar (1), keyboards (4–6)
• Dan McIntosh – guitar (1, 3–6)
• Del Palmer – bass guitar (1), bells (4)
• Danny Thompson – double bass (3)
• John Giblin – bass guitar (4–6)
• Steve Gadd – drums (1-6)
• Albert McIntosh – lead vocal (1)
• Michael Wood and Stefan Roberts – featured vocal (2)
• Andy Fairweather-Low - backing vocals (4)
• Elton John – featured vocal (5)
• Stephen Fry (as Prof. Joseph Yupik) – featured vocal (6)
Production
• Produced by Kate Bush
• Recorded by Del Palmer
• Additional recording by Stephen W. Tayler
• Mixed by Stephen W. Tayler
• Assisted by Stanley Gabriel
• Additional assistants: Jim Jones, Robert Houston, Patrick Phillips and Kris Burton
• Mastered by Doug Sax and James Guthrie
• Assisted by Eric Boulanger
• Orchestral arrangements by Jonathan Tunick
• Orchestra conducted by Jonathan Tunick
• Orchestra sessions recorded at Abbey Road Studios
• Recorded by Simon Rhodes
• Assisted by Chris Bolster and John Barrett

Lyriikat: 

Kate Bush 50 Words For Snow: 

1 drifting
2 twisting
3 whiteout
4 blackbird braille
5 Wenceslasaire
6 avalanche
Come on man, you've got 44 to go,
come on man, you've got 44 to go.
Come on man, you've got 44 to go,
come on man, you've got 44 to go.
7 swans-a-melting
8 deamondi-pavlova
9 eiderfalls
10 Santanyeroofdikov
11 stellatundra
12 hunter's dream
13 faloop'njoompoola
14 zebranivem
15 spangladasha
16 albadune
17 hironocrashka
18 hooded-wept
Come on Joe, you've got 32 to go,
come on Joe, you've got 32 to go.
Come on now, you've got 32 to go,
come on now, you've got 32 to go.
Don't you know it's not just the Eskimo.
Let me hear your 50 words for snow.
19 phlegm de neige
20 mountainsob
21 anklebreaker
22 erase-o-dust
23 shnamistoflopp'n
24 terrablizza
25 whirlissimo
26 vanilla swarm
27 icyskidski
28 robber's veil
Come on Joe, just 22 to go,
come on Joe, just 22 to go.
Come on Joe, just you and the Eskimos,
Come on now, just 22 to go.
Come on now, just 22 to go,
Let me hear your 50 words for snow.
29 creaky-creaky
30 psychohail
31 whippoccino
32 shimmerglisten
33 Zhivagodamarbletash
34 sorbetdeluge
35 sleetspoot'n
36 melt-o-blast
37 slipperella
38 boomerangablanca
39 groundberry down
40 meringuerpeaks
41 crème-bouffant
42 peDtaH 'ej chIS qo'
43 deep'nhidden
44 bad for trains
45 shovelcrusted
46 anechoic
47 blown from polar fur
48 vanishing world
49 mistraldespair
50 snow.

This Is My Love

"And there's a place for You and Me where we could be together. I Wanna Love You Harmony. We Can Stay For Ever. This Is My Love. You Can Take It. This Is My Love."

Sanat kappaleesta, joka tehtiin Minulle/Minusta marraskuussa Armon vuonna 1998. Kappaleen tekemisen hetkellä olin itse maamme pääkaupunkiseudulla opettelemassa atk-taitoja. Jotenkin ironista kun miettii, että ilman sitä kurssia en istuisi tässä kirjoittamassa tätä tekstiä. 

Olin joka tapauksessa kaukana biisin tekijästä. Välimatka erotti meitä riippumatta siitä olinko pk-seudulla vai Kainuussa. 

Puhelimet ja etenkin puhelinlaskut oli jo tuohon aikaan keksitty, joten. 

Atk-taitojen opettelun lomassa illat oli tietty vapaat ja mulla mahdollisuus soitella. Muistan vieläkin kuinka paljon laskuni oli tuolta reissulta. En ollut reissulla yksin ja laskun maksoi puolestani Ihminen, jotta minun ei  tarvinnut sukulaisia sillä rasittaa. KIITOS. 

Takas musiikkiin. Rakastan musiikkia, sen kuuntelua, keikkoja ja niin edelleen, joten mikäpä sen hienompaa kuin, että Minulle oli tehty kappale. Harmmillista sen sijaan on, ettei mulla ole tuota kappaletta enää tallessa. Eikä sitä taida olla kellään lähipiirissäni. 

Minua rakastetaan niin paljon, että minulle/minusta tehdään laulu. Myöhemmin elämässä kun olin vaikeuksissa tiesin vain yhden puhelinnumeron, johon sinä hetkenä soittaa. 

Sanottakoon, että olen ollut niin syvissä vesissä, että kun mua nykyään katsoo niin sellaista voi olla vaikeaa kuvitella. Synkissä hetkissä on ollut hyvä, että olen tiennyt kelle voin soittaa ja että joku välittää. 

Se valitettavasti menee niin, että kun minulla on tuskainen olo niin unohan kaiken ympäröivän ja on vaikeaa päästä sen tuskan läpi, mutta kun se hetki menee ohi niin maailma on mallillaan. Tosin oon tuskani hetkinä saattanut suututtaa puoli valtakuntaa, eli toisin sanoen läheiseni. Kaikesta en minäkään ole selvinnyt, vaikka monesta paikasta ja asiasta olenkin. 

On olemassa henkilöitä, jotka ei näe kokonaisuutta. Minulle se kertoo vain sen, ettei he pärjää oman itsen kanssa, joka olis avain muiden, kuten esim. mun kanssa pärjäämiseen. Minä en ole ajatustenlukija. Voin sanoittaa vain omat tunteeni. 

Tämä Rakkaus. Mitä se on? Kun tehään biisi jo ennenkuin ensimmäinen kuukausi yhdessä oloa on takana. Kuitenkin eroamisen, Ystävinä olemisen, fyysisen suhteen aloittamisen ja sen pitkään jatkumisen ja aikanaan loppumisen, yhteisöön tutustuttamisen, minun sieltä lähdön, jonka jälkeen kuitenkin oltiin tekemisissä, kunnes se hiipui, niin tään kaiken ja monen muun asian, jota en voi tässä mainita, niin näiden kaikkien tapahtumien jälkeen nyt 2020-luvulla ollaan kuin näitä ja Mua ei olisi koskaan ollut. 

Viimeksi oltiin enempi tekemisissä keväällä about 15 vuotta sitten. Ja mitä minä itse olen nämä vuodet tehnytkään? 

Oon kasvanut ihmisenä, musta on tullut Aikuinen ja paljon muutakin. Glitter is a thing. Väriä elämään, hiuksiin, vaatteisiin, joissa ei kimalletta ja paljetteja voi milloinkaan olla liikaa. Oon löytänyt sen miltä haluan näyttää ja mitä haluan näyttävyydellä viestiä muille. Vaikka kait sellasten asioiden löytyminen on ihan normaalia kun ihminen kasvaa ja vanhenee. 

Olen myös aloittanut ja lopettanut ihmissuhteita. Oisin osannu olla parempi Ystävä jos oisin kyennyt jo vuosia sitten olemaan yhtä rauhallinen kuin nyt ja viihtymään kotona ja harrastamaan vähemmän yhtä tiettyä juttua. 

Minua Rakastetaan Tälläkin Hetkellä Enempi Tai Vähempi. Se vaan ei ole semmoista... Noh. Siis että tietoisuus siitä olisi hallitseva tunne minulla. Luotan läheisiini ja ne on tärkeitä. Se ei tarkoita, että oisin onnellinen. 

Välillä ajattelen, että olen onnellisin hetkinä joina saan toteuttaa itseäni. 

Tällainen ihminen on blogin kirjoittaja nimeltä A. 

Sanoin jo aiemmin, että vuosipäivinä elämä on tuskaisaa. 

Ja mitä haluaisin, että tapahtuisi? Se, että mun olemassaolo olisi normaali asia ja minulla olisi se arvo, joka minulle kuuluu. 

Sinä päivänä kun minut jätettiin niin minulle luvattiin, että ollaan aina kavereita. Muutamaa vuotta myöhemmin oltiin sitten jotain muuta.

Se on ihme homma muutens, että Jumalaan uskominen poistaa fyysisyyden kahden ihmisen välille, mutta avioliittoon on mentävä vain, jotta voisi taas saada seksiä. Fyysinen haluaminen ja rakkaus ovat kaksi eri asiaa. Fyysinen tarve on niin suuri, että se vaatii papin sanomaan Amen. Rakkaus on kokonaan toinen asia. Varsinkin silloin jos sitä ei ole. 

Näin minä olen ymmärtänyt asiat siltä pohjalta miten minua on viime vuosina kohdeltu. Sillä jos nimittäin omassa elämässä ja parisuhteessa olisi kaikki hyvin niin mun olemassaolo olisi tavallista ja siitä keskusteltu aiemmin. 

Niin kauan kuin minusta tuntuu pahalta tämän asian tiimoilta niin niin kauan kirjoitan siitä aikaajoin. Sillä nimittäin: Minullakin On Oikeuksia! Oikeus Olla Olemassa ja Sanoa Mitä Ajattelen! 

Kerran olin onnellinen. Nykyään vaan pärjäilen. 

Pakko laittaa loppuun vielä eräs kappale, koska tämä lause, jonka tähän laitan ja jota klikkaamalla biisin pääsee kuulemaan. Niin tämä jäi soimaan mieleeni.

 

Huomenna On PilviPoutaa