Mirkka Torikka - Rakas katastrofini
WSOY 2023
ISBN
9789510486528
E-kirjan sivumäärä
372
Miten pitää lastensa isä elossa, jos hän ei halua itse elää?
Koskettava taistelutarina elämästä mielenterveysongelmista kärsivän itsetuhoisen puolison rinnalla ja mahdottomalta tuntuvasta pyrkimyksestä saada elää tavallista elämää.
Naimisiin mennessään Mirkka Torikka oli onnellinen saatuaan tiilitalon, lapsia, koiran ja kesämökin. Muutaman vuoden kuluttua hääkelloista puoliso Aki alkoi saada itsetuhoisia ajatuksia. Mirkan tehtäväksi jäi pitää lapsiperheen arki kasassa ja lastensa isä hengissä. Se vaati jatkuvaa ylivireystilaa, nukkumista eteisen lattialla ovikellona sekä välillä epätoivoista taistelua hoidon saamiseksi. Vielä kun kodista paljastui vakava kosteusongelma, kaikki tämä piti tehdä mittavan homeremontin keskellä. Kun Aki lopulta onnistui kuolemaan, Mirkka päätti, ettei koko perheen elämä voi loppua siihen eikä hänen ongelmistaan tarvitse puhua kuiskaten. Kirja nostaa esiin yhteiskuntamme tabuja mielensairauksista itsemurhaan ja homeongelmista talousahdinkoon ja kertoo rohkealla ja inhimillisellä tavalla asioista, joihin liittyy usein häpeää, vihaa ja syyllisyyttä.
Mirkka Torikka on toimittaja ja päihdekasvatustyön asiantuntija. Torikka tunnetaan myös blogistina ja sosiaalisen median sisällöntuottajana.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Kylläpä olenkin valinnut raskaita kirjoja luettavaksi tähän kevääseen. Vaikka toisaalta päihdeongelmat ovat päihdeongelmia, ei kait se sen kummempaa ole. Niistä toki hyssytellään ja ollaan enempi tai vähempi hiljaa, joten tällä kirjalla on oma paikkansa ja tarpeensa.
Kirja on monin paikoin niin tuskallista luettavaa, ettei sanat riitä kuvaamaan.
Kirja kertoo ensin Mirkan ja Akin parisuhteen alkamisen haasteista, ajasta ennen lapsia, talon ostosta, lapsien saapumisesta ja lopulta Akin mielen haasteista ja päihdeongelmasta, sekä siitä minkälaista on pitää hengissä toista ihmistä.
Luulen, että terveydenhuolto teki parhaansa, mutta henkin ovat vain ihmisiä. Tietyt mielensairaudet on muutenkin vaikeaa tunnistaa ja vielä vaikeampaa kokonaisuudesta tekee jos potilas vaikuttaa hyvin voivalta niin on varmasti vaikeaa uskoa minkälaista se arki kotona on. Vaikka toki heidän pitäisi, mutta ihminenkin on vain inhimillinen otus.
Itsemurha on itsekäs teko! Aki päätyy tähän tekoon ja en kritisoi sitä muutoin kuin, että varmaan hänen perheenjäsenet sen yksin tietää onko helpompi ilman häntä vai kuinka on.
Tästä kirjasta on vaikeaa kirjoittaa, koska oma historiani on sellanen kun se on.
Nykyään kun olen kohta 40v täti-ihminen on vaikeaa tunnistaa tästä nykyajan seesteisyydestä sitä nuorta ihmistä, jolle jaksaminen seuraavaan päivään oli lähes mahdotonta, lääkehiili oli sairaalassa pahaa ja niin edelleen.
Annan kirjalle kaksi tähteä ja suosittelen lukemaan jos haluat raadollisen tositarinan elämästä.
