Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perjantai. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perjantai. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. lokakuuta 2022

Sofia Lundberg, Alyson Richman & M. J. Rose: Perjantai-illan klubi

 

 

 


 

 

 

 

Sofia Lundberg, Alyson Richman & M. J. Rose -  Perjantai-illan klubi  

 

 

Bazar 2022

Alkuteos 

The Friday Night Club

 

Suomentaja
Jänis Louhivuori  


ISBN
9789523764682 


E-kirjan sivumäärä
287

 

 

Perjantai-illan klubi
Kohtalo, intohimo ja taide, jotka yhdistävät viisi naista toisiinsa
Kolmen suositun kirjailijan yhdessä kirjoittama Perjantai-illan klubi on historiaan pohjautuva lukuromaani taidemaalari Hilma af Klintista ja hänen kollegoistaan.
Hilma af Klint oli 1900-luvun alun Tukholman taidemaailmassa voimakkaasti vaikuttanut taidemaalari, jonka tuotanto on jättänyt pysyvästi jälkensä toisen maailmansodan päätyttyä tehtyyn taiteeseen. Henkisistä asioista kiinnostunut ja mystikkona tunnettu af Klint oli myös perustamassa De Fem -taidekollektiivia, johon kuuluivat hänen lisäkseen Anna Cassel, Cornelia Cederberg, Sigrid Hedman ja Mathilda Nilsson.
Viiden naisen joukko kohtasi miesten hallitsemassa taidemaailmassa suuria haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta päättäväisen ja intohimoisen viisikon liekkiä pitivät yllä ryhmän viikottaiset istunnot, joissa nämä ammensivat toisistaan luovuutta, ystävyyttä, rakkautta ja yhteenkuuluvuutta.
Sofia Lundberg, Alyson Richman ja M. J. Rose kertovat Perjantai-illan klubi -romaanissa, millaista oli elää, unelmoida, rakastaa ja luoda taidetta yli sadan vuoden takaisessa Tukholmassa. Romaani kuvaa kunkin De Fem -ryhmän jäsenen näkökulmasta, millaista ponnistelua ja voimaa on vaatinut luoda uutta naisina, ystävinä, kollegoina ja taidemaalareina. Historiallisiin tapahtumiin ja uraauurtaviin taideteoksiin pohjautuva kirja on samaan aikaan herkkä ja voimakas tarina siitä, millaisen roihun taide voi sytyttää sieluun. 



Kiitos arvostelukappaleesta kustantajalle!

 

"Elämä on pelkkä farssi, jos ihminen ei palvele totuutta."

HILMA AF KLINT

 

 

Kirjassa ollaan nykyajassa New Yorkissa ja Tukholmassa kuin myös 1900-luvun alussa viimeksi mainitussa kaupungissa. 

 

Nykyajassa Eben Elliot kuratoi Guggenheim-museoon Hilma af Klint näyttelyä Tukholman työmatkansa jälkeen, jossa hän on kohdannut myös oman menneisyytensä. 


Odotin kirjalta kaikenlaista spiritismihörhöilyä ja sitähän riitti. 


Itselle jäi epäselväksi mikä on faktaa ja mikä fiktiota niissä viime vuosituhannelle sijoittuvissa osuuksissa.

 

"Suo anteeksi, että kirjeeni tulee myöhässä, mutta halusin Mathildan vahvistavan ensin Edelweiss-seuran huomisen kokouksen yksityiskohdat. Iloitsen voidessani kertoa, että yksi seuran jäsenistä on luvannut antaa ihastuttavan puutarhatalonsa meidän käyttöömme! Sinä ja Hilma olette erittäin tervetulleita joukkoomme kello kuudelta." 

Edelweiss-seurasta tuli tietysti mieleeni ala-asteen musiikkitunneilla laulettu The Sound of Musicista tuttu Edelweiss. 

 

Naisten kokoontumisten salaperäisyys herätti ajatuksia siitä kuinka vaikeaa on ollut olla nainen tuohon aikaan ja että sama meno jatkuu vieläkin. 

Koenhan sitä itse toisinaan. Se on niiden muiden ongelma jos he ei voi nähdä naista vaan pelkästään mun vamman. Olen KOKONAINEN NAINEN tässä ajassa. 

Sokeuteni ei estä mua näkemästä, muita se sensijaan tuntuu häiriivän! Vaan en anna heidän häiritä omaa elämääni. 

 

Kirjassa katoaa eräs tärkeä muistikirja, jossa on arkaluontoisia luonnoksia. 

Tästä minulle tuli mieleen Sofia Lundbergin Kadonnut muistikirja ja mietin pitikö sellainen myös tähän kirjaan väen vängällä saada. Vai katosiko tuolloin 1900-luvun alussa tosiaan joku luonnoskirja oikeasti. 

 

Muutenkin minua häiritsi kuinka tämä teos oli toteutettu, että kuka oli kirjoittanut minkäkin osuuden. 

 

Kirjailijoitahan piti alunperin myös olla viisi, mutta Lucinda Riley menehtyi ja Tracey Rees jättäytyi pois projektista. 

 

En ollut koskaan aiemmin edes kuullut Tracey Rees-nimeä, enkä ole lukenut mitään myöskään kirjan varsinaisilta kirjoittajilta. 

 

Tämä kirja julkaistaan englanniksi vasta maaliskuussa 2023 ja Suomi on ilmeisesti ainut kieli jolla se on nyt saatavilla. 

Rileyn vuoksi oikeudet myytiin alunperin useisiin maihin yli miljoonalla dollarilla.

Tämä selviää Hesarista. 

 

Taide on itselle tavallaan tuttua ja tavallaan ei. Läheisissä on taidepiirien porukkaa ja he ovat hyviä kuvailemaan asioita. 

 

Annan kirjalle kaksi tähteä.

 

Hilma af Klintistä on juuri julkaistu Lasse Hallströmin ohjaama elokuva nimeltä Hilma.

perjantai 17. syyskuuta 2021

Podcastperjantai: Cappuzine Kahvipodcast

Hieman liian pitkän tauon jälkeen on aika Podcastperjantain ja podcastin esittelyn. Löysin tämän kun ajattelin, että kun on kerta viini aiheisia podcasteja suomeksi niin kyllä pakko olla kahvista kertova podcastikin, koska suomalaiset juo niin paljon kahvia, että välillä tuntuu ikäänkuin tuo kaukomailta meille saapuva addiktion aiheuttaja olisi kansallisjuoman asemassa tässä maassa. 


Tämän perjantain podcast tulee tässä: 


Cappuzine
Kahvipodcast


Podcast kahvista ja kahvikulttuurista ammattilaisten silmin. Juontajina ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen.



Kuuntelemaan pääsee tästä










Linkki vie Spotifyyn sillä sieltä tämän löysin. Spotify on käytettävyydeltään helpoin itselle, joten yleensä linkit vievät sinne.


Ensimmäinen jakso on tullut vuonna 2018 ja viimeisin elokuussa 2021. 

Tätä kirjoitettaessa jaksoja on 59, joten kuunneltavaa kaikille kahvin ystäville riittää. 


Itse kuuntelin useamman jakson putkeen löydettyäni tämän. 


Esittelen muutaman jakson nyt tässä. 



Pilotti: Cappuzine-podcastin esittely


Cappuzinen pilottijaksossa juontajat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen esittelevät itsensä ja valottavat kuulijoille motiivejaan podcastin tekemisen taustalla. Keskustelussa avataan muun muassa idea podcastin nimen takana ja käydään läpi tulevien jaksojen teemoja.

 

 

Pidän itse podcastin nimestä. Tosin en ollut tätä sanaa koskaan aiemmin kuullut. Onneksi kahvi mainitaan jaksojen kuvausteksteissä kuten myös podcastin omassa kuvauksessa. 

Suomesta puuttuu varsinainen kahviin keskittyvä media ja alunperin piti ilmeisesti perustaa kahviin keskittynyt lehti, mutta podcast olikin tekijöilleen toimivampi ja tästä siis jäi tuo nimi elämään. 



 

Jakso 1 BASICS - Erikoiskahvi
Ensimmäisessä jaksossa puhutaan erikoiskahvista. Miten erikoiskahvi määritetään? Mitä termin takaa löytyy? Studiossa juontohommissa ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Äänen käsittely: Tuomas Paavola


Tää olikin mielenkiintoinen jakso. Itse olen luullut erikoiskahvin tarkoittavan hienoilla kahvikoneilla tehtäviä kahveja, kuten vaikka latte, cappuccino, americano yms. 

Jaksossa kävi ilmi, että erikoiskahvi on kahvia joka erottuu massasta. Lisäksi mietittiin uuden termin lanseeraamista kuten esim. käyttökahvi tai pöytäkahvi.  


Lisäksi puhutaan kahvin valmistuksen kolmesta eri aallosta. 

Jaksossa paljon uutta ja mielenkiintoista informaatiota ainakin itselle. 





Jakso 2 BASICS - Paahtojakso
Mitä kahvin paahtaminen oikeastaan on? Miksi sitä tehdään ja mitä eroa on vaalealla ja tummalla paahdolla? Onko jompikumpi tapa toista parempi? Mites sitte toi uuttovesi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat ammattibaristat Jarno ja Samuli Cappuzine-kahvipodcastin toisessa jaksossa. 


Jaksossa puhutaan paahtamisesta ja itselle tuli yllätyksenä, että vaikka puhutaan aina kahvipavusta niin kahvi kasvaa pensaan muotoon leikatussa puussa ja se on kahvimarja eikä papu. 

Raakaa kahvipapua ei kannata syödä ja siksi täytyy paahtaa. 

Vesi vaikuttaa siihen minkälaisia paahtoasteita kahvissa missäkin päin maailmaa käytetään. Tää oli uutta itselle ja todella avartavaa juttua. 




Jakso 3 BASICS - Viimeinen suodatinkahviohje
5 + 1 oikeasti hyvää vinkkiä suodatinkahvin tekemiseen! Kolmannessa jaksossa Jarno ja Samuli käyvät läpi ja selittävät Suomen suosituimman kahvinvalmistustavan keskeiset muuttujat - ja kuinka niitä manipuloidaan parhaan mahdollisen kupillisen saavuttamiseksi. Ääntä on tässäkin jaksossa roplannut Tuomas Paavola.


Jaksossa on viimeinen näin teet hyvää kahvia kotona ohje. Suomessa yleisin tapa tehä kahvia on suodatinkahvi. Suodatinkahvi on todella trendikästä maailmalla. 

1. Laadukas raaka-aine. Eli laadukasta hyvää kahvia. 

2. Puhtaat välineet. 

3. Reseptiikka. Kahvin ja veden suhde yms. 

4. Suodatinpaperin huuhtelu. 

5. Tarjoilu. 

Tarjoile kahvi tuoreena. 

 Etsi ja löydä suosikki kuppi itsellesi.

 

Boonus ohje: 

 

Sekoita. 

 

 

En referoi joka asiaa, koska toivon, että kuuntelette jakson.

 

Jakso 4 BASICS - Kahvin jauhamisesta
Miksi on olemassa erilailla jauhettuja kahveja? Mitä eroa on espresso- ja suodatinjauhatuksella? Miksi kahvia ylipäänsä jauhetaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Cappuzinen neljännessä jaksossa. Jarno ja Samuli puhuvat myös podcastin saamasta vastaanotosta ja esiintymisjännityksen tasaantumisesta. Äänessä olevat henkilöt ovat ammatiltaan baristoja. Tämä jakso kävi ennen julkaisuaan läpi Tuomas Paavolan äänikäsittelyn.


Kahvia jauhetaan, jotta sitä voidaan uuttaa paremmin, että saadaan kahvijuomaa. Jauhatuskarkeus on sidoksissa siihen minkälaisella keittimellä kahvia käytetään. 



Jaksoja on niin paljon, etten käy jokaista niistä tässä referoimaan. Spotifyn lisäksi tätä voi kuunnella Soundcloudista, Apple podcasteista ja Googlen vastaavasta palvelusta.

Ainakin oma kahvitietous on lisääntynyt valtavasti. 

Olen itse opetellut juomaan kahvia jo ennen kouluikää. Olen myös ollut pitkiä aikoja juomatta kahvia, koska maha ei oikein oo kestänyt. 

Tänä vuonna hommasin kapselikoneen, jolla erikoisemmatkin kahvilaadut onnistuu käden käänteessä. Se ei oo kovin ilmastoystävällistä, mutta onko kahvi tai tee sitä muutoinkaan Suomesta käsin katsottuna? 

Haluan juoda lattea vaikka ravintolat ois kiinni ja niin edelleen. 

Perinteisestä kahvinkeittimestä tai siis sillä keitettäessä niin ääntä kuunnellessa tulee jotenkin turvallinen olo. En tiä mistä johtuu. 


Pakko jakaa yksi kahvi aiheinen kirjavinkki. Tässä teoksessa ollaan kahvifarmilla, vaikka muutoin kait tää lukuromaaniksi lasketaan. 

Pitäisi lukea uudestaan, koska tämän luvusta on jo vuosia aikaa. 

Tää teksti on Kirjasampo-sivustolta. 


Ana Veloso: Kun kahvi kukkii 


Vitoría da Silva on rikkaan kahviparonin älykäs tytär, kun taas salaperäinen León Castro taistelee orjien vapauttamisen puolesta. Kukkivien kahvipensaiden suojassa nämä kaksi kohtaavat ja antautuvat kielletyn intohimonsa valtaan. Väärinkäsitykset, viha ja epäluulo repivät heidät kuitenkin erilleen. Voivatko heidän edustamansa vastakkaiset maailmat koskaan kohdata?

Kun kahvi kukkii on tositapahtumiin perustuva, kiihkeästi kerrottu kahden poikkeuksellisen ihmisen rakkaustarina. Se sijoittuu 1800-luvun trooppiseen Brasiliaan dramaattisen yhteiskunnallisen murroksen aikaan.
Ana Veloso on saksalainen toimittaja ja kirjailija, joka on asunut useita vuosia Rio de Janeirossa.



Takaisin podcastiin.


Lämpimät Kiitokset podcastaajille kuvista. On ollut ilo kuunnella teitä ja kirjoittaa tätä. 

 

Podcastin Facebook löytyy tästä 


ja Instagram puolestaan täältä



Kahvista on myös tehty musiikkia. Harmi, etten osaa saksaa ja en näin ollen pääse linkittämään Bachin kantaattia, jossa kahvi ymmärtääkseni mainitaan. 

Tässä kuitenkin musiikkia suomeksi. 

Mikä paremmin sopisikaan tähän kuin Oodi kahville






Ja sitte vaan podcast kuulumaan, hyvää kahvia kuppiin tai mukiin ja nauttimaan kuuntelusta & kahvista!

perjantai 27. marraskuuta 2020

Podcastperjantai: Tuotannollisista syistä


 Tänään vuorossa podcast, jonka löydettyäni kerroin Ystävälle, että nyt löytyi podcasti, jossa voisin itsekin vierailla ja että kirjoitan jossain vaiheessa blogiin tästä ja jätin hänelle yllätykseksi mikä podi kyseessä. Oiskohan sanalle podcast olemassa mitään suomenkielistä vastinetta? Täytyisi ehkä tarkistaa Googlella tai kysyä Kotuksesta. 



Tuotannollisista syistä on kahden tapahtuma-alan ammattilaisen, Sussen ja Anun, tapahtumateollisuuteen keskittyvä podcast.
Jaksoja voit kuunnella Spotifysta ja Soundcloudista.


Tämä esittely on heidän fb-sivuiltaan. 

Tuo kuva on heiltä ystävällisesti tätä tekstiä varten saatu. Kuvaaja Maria Mihhailova. Kiitokset vielä kerran avusta, sekä upeasta podcastista.




1. ALOITUSJAKSO
Tuotannollisista Syistä -podcastin avausjaksossa Susse ja Anu esittäytyvät ja käyvät läpi tulevaa kautta.

 

 

Oli mielenkiintoista kuulla enemmän tekijöistä ja heidän taustastaan kulttuurituotannon opiskelujen ja työpaikkojen suhteen. Monipuolisia työtehtäviä on tällä alalla aina tapahtuman järjestämisestä itse lipunmyynnissä työskentelyyn, järjestyksenvalvojana oloon ja kaikkeen mitä kuvitella saattaa. 

 

Tässähän on tällainen asia, että kulttuurituotanto tai kulttuurituottaja olisi sellainen työ, jota itse haluaisin tehdä. Olen viime vuosina lukenut aiheesta missä sitä voi opiskella, mutta mutta. Ainuttakaan sokeaa kulttuurituottajaa en tunne saati edes tiedä. Se voipi olla että itsenäisesti en voisi kaikkia työtehtäviä tehdä, koska en tosiaan näe. Vois olla nimittäin meleko tärkeetä keikkaa järjestäessä hahmottaa monia asioita esim. lavan osalta, katsomon suhteen yms. 

Mikäänhän ei estä minua hakemasta alalle opiskeleen, mutta työtehtävät voisivat olla hieman rajatummat kuin näkevällä. Voin tietysti töissäni käyttää avustajaa, mutta ei se oikein käy, että hän toimisi puolestani, koska vastuuhan olisi minulla. 

Minua myös kiinnostaisi perehdytäänkö kulttuurituottaja koulutuksessa mitenkään esim. Erityisryhmiin. 

Yksi iso ongelma, jonka näin keikoilla paljon käyvänä ihmisenä olen vuosien aikana usein todennut on se, että joudun aina erikseen kysymään keikkapaikasta tai festarijärjestäjältä, että mikä heidän lippukäytäntönsä on avustajan suhteen, että joudunko ostaa kaksi lippua, vai riittääkö, että ostan yhden lipun ja avustajalle on ilmaislippu, tai että pystyn todentamaan avustajan tarpeeni esim. Näkövammais-, tai EU Vammaiskortilla. 

Käytännöt vaihtelee paljon ja yksi asia, joka minua ihmetyttää on se, että pyörätuolin tarvitsijan avustajan lipun voi kyllä ostaa esim. lippu.fi:stä tai Ticketmasterista, mutta muiden erityisryhmien lippuja tai siis erityisryhmään kuuluvan henkilön avustajalippuja voi varata vain puhelinpalvelusta tai paikan päältä. 

Tätä on perusteltu väärinkäytösten estämisellä, mutta missä se on sanottu, ettei pyörätuolin tarvitsijan avustajalippua mukamas väärinkäytetä? 

Miltä itsestäsi tuntuisi jos joka kerta musiikkikeikalle mennessäsi joutuisit tiedustelemaan, että pääseekö avustajasi veloituksetta? 

Tästä asiasta tulisi metelöidä enemmän. 

 

 

2. HYVÄÄ YÖTÄ
Jaksossa vieraana Helsingin kaupungin yöluotsi Salla Vallius. Keskustelemme mm. Helsingin yöstä ja yöluotsin työstä.

 

 

Luotsista tulee mieleen merenkulku ja yöluotsista että töitä tehdään öiseen aikaan. 

Yöluotsi ei kuitenkaan työskentele öisin vaan mietiskelee ja suunnittelee kaupungin yöllistä toimintaa yms. On kyllä mielenkiintoisessa työssä ja ilmeisesti ensimmäinen ja ainut yöluotsi Suomessa. Millonkahan Tampereelle saataisiin samanlainen?

 

 

3. JOHTAJUUTTA JA KOKEMUKSIA
Jakson vieraana Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio. Keskustelemme mm. kehittymisestä sekä johtajuudesta ja sen haasteista.



Flow kuuluu festareihin, joissa haluaisin vierailla. Samaan sarjaan kuuluu myös Tanskan Roskilde. Olen kyllä sen verran vieraillut Roskildessa, että juna on siellä pysähtynyt hetken, mutta se kuuluu eri tarinaan. Tämä oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen jakso. 



4. TYÖHYVINVOINTIA JA HUPI-ASIOITA
Jakson vieraana LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. Keskustellaan mm. työhyvinvoinnista, johon liittyen Jenna on tehnyt viimeisimmän opinnäytetyönsä, sekä tietenkin hupi-asioista!



On valitettavasti pakko tunnustaa, etten ole tätä jaksoa vielä kuunnellut. Taustalla tapahtuu paljon, mutta ne eivät kuulu tähän blogiin. 

Tämäkin on uskoakseni todella kiinnostava jakso tässä nykyisessä tapahtuma-alan ahdingossa. 



5. MONIKULTTUURISUUS JA MAHDOLLISUUDET
Jakson vieraana Monaliiku ry:n hankekoordinaattori Tiia Fehrmann. Jutellaan Monaliikun toiminnasta, Tiian työnkuvasta, mentoroinnista ja mm. siitä millaiset tapahtumat monikulttuurisia ihmisiä kiinnostavat.



Tämä on täysin uusi hanke, josta en ole aiemmin kuullutkaan. Täytynee lukea lisää kunhan jakso on kuunneltu. 



6. KULTTUURIA KAUPUNKILAISILLE
Jakson vieraana Helsingin kaupungin Tiiivistämö -venuen tehotuottaja Tiina Toivonen. Tiinan kanssa päästään kurkistamaan hänen uransa alkuaikoihin, puhutaan paljon myös nykyajasta ja tulevasta sekä siitä, millaista on olla kaupungilla töissä.



Tiivistämö vaikuttaa mielenkiintoiselta keikkapaikalta. En ole siellä vielä itse käynyt ja tämäkin jakso odottaa kuunteluhetkeään. 




Mielestäni on upeaa, että tätä podcastia tehdään näissä nykyisissä vallitsevissa olosuhteissa. Olen myös miettinyt sitä, että minkälaista se kulttuurituottajana olo tulee jatkossa olemaan sitten kun elämme Koronan jälkeistä aikaa. Sikäli mikäli sellainen aika koittaa. 

Tällä hetkellä on niin, että vaikka mielenkiintoisia keikkoja julkaistaan ensi vuodelle niin en uskalla ostaa lippuja, koska epäilyttää toteutuuko ne laisinkaan tai vasta joskus kuukausien päästä alkuperäisistä päivämääristään. 


Oli tarkoitus kirjoittaa tämä teksti kaikista julkaistuista jaksoista, mutta tosiaan elämä ei aina mee niinku. 


Ainakin näkyvyyttä podcastille ja jospa jokunen kuuntelijakin. 


Odotan innolla tulevia jaksoja. Annan podcastille tähtiä 5/5.



Podcastia pääsee kuuntelemaan tästä


Podcastin Facebook löytyy tästä. 

 

Instagram on tässä .

perjantai 2. lokakuuta 2020

Podcasteja perjantaihin

Lokakuu on käsillä ja K riehuu keskuudessamme yhäti. Osa on etätöissä, eristyksissä muutoin tai karanteenissa. Pitkät sateiset päivät/illat ovat oivallisia aikoja käpertyä sohvalle lämpimän peiton alle  ja lähistölle hyvää suklaata ja iso lasillinen punaviiniä tai kupillinen kuumaa juomaa kuten teetä tai kaakaota, villasukat jalkaan, sekä luureihin hyvä podcast pyörimään.  


Tässä pari podcastia, joista itse tykkään, sekä vinkkejä paikoista, joista uutta kuunneltavaa voi löytää. 


Pari viikkoa sitten myöhäisessä lauantai-illassa törmäsin Facebookin Dekkariryhmässä  tähän postaukseen,  jossa esiteltiin Nordic Noir Finland-podcast, jonka kotisivuille pääsee tuosta linkistä. 


Eka tuotantokausi on julkaistu ja siinä on viisi jaksoa, joista kaksi olen kuunnellut. Ensimmäinen pilottijakso, jossa tekijät kertoivat itsestään ja toinen jakso, jossa haastateltavana kirjailija Christian Rönnbacka. Lisäksi haastattelussa myös lukija Krista Putkonen-Örn. 


Itse tykkään kovasti siitä, että podcastin pitäjät ovat ymmärtääkseni äänikirjojen suurkuluttajia, joihin itsekin kuulun. Työpöydälläni on yhä se lupaamani teksti, jossa käsittelen artikkeleita, joita on äänikirjoista viime vuosina kirjoitettu ja kerron omia kommentteja artikkeleissa esitetyistä mielipiteistä. 


Tässä Nordic Noir Finland podcastin esittely heidän sivuiltaan. 

Nordic Noir Finland -podcastin ensimmäinen tuotantokausi tulee! Viisi jaksoa julkaistaan tällä sivulla sekä iTunesissa ja Google Playssa, sekä hieman myöhemmin Spotifyssa. Viidessä jaksosa puhutaan asiasta ja sen vierestä seuraavin otsikoin:
◦ Pilottijakso: Mitä on Nordic Noir?
◦ Vieraana Antti Hautalehto-kirjojen kirjoittaja Christian Rönnbacka
◦ Äänellä on merkitystä, puhetta äänikirjojen lukijoista vieraana Krista Putkonen-Örn
◦ Nordic Noirin kliseet
◦ Henkilökohtaiset TOP3-listat


Podcastin traileri 



Nordic Noir-podcastin Facebook-sivut löytyy tästä. 


Toivon tälle sarjalle pitkää ikää. 


Podcasts-sovellusta selaillessa törmäsin suomalaiseen Harry Potter aiheiseen podcastiin nimeltä Laituri 9 ja 3/4.

Olen kuunnellut tästä vain yhden jakson: ensimmäisen. Hiihtolomalla vuonna 2002 luin siihen mennessä ilmestyneet Potterit putkeen. En saa mieleeni oliko silloin julkaistu kolme vaiko neljä osaa. Kuitenkin tämän jälkeen oli uuden osan ilmestyminen aina odotettu tapaus. 

Jos joku ihmettelee tahtiani lukea niin, koska elän kaikenlaisten puhuvien vempainten keskellä niin tietokoneen ruudunlukuohjelmalla luettu kirja tai kirjan luku on verratttaen nopeaa. Tämä riippuu tietysti paljolti siitä kuinka nopeaa puhesyntetisaattorin puhetta pystyy kuuntelemaan ja siis näin ollen lukemaan kirjoja tai mitä informaatiota nyt sitten ikinä tahtookaan näytöltänsä lukea, vaikkapa Facebook tai Insta päivityksiä, blogeja, uutisia, tehä Googlehakuja ja onhan nuita. Mitä sitä tavallinen ihminen nyt ylipäänsä tietokoneella tekee. 

 

Meillähän on palvelu, josta voimme ladata päivän sanomalehdet luettavaksi. Valikoimaan kuuluu myös aikakauslehtiä ja muita julkaisuja. Aikoinaan oli myös silloisen Näkövammaisten kirjaston eli nykyisen Celian tuottamia e-kirjoja. Toisaalta mietin voiko kyseistä nimitystä käyttää, koska kyseessä kuitenkin vain näkövammaisille tuotetut julkaisut, joiden lukemiseen tarvitsi erillisen ohjelman, jonka käyttöön luonnollisesti sopimuksen ja oikeudet ja kyseessä suljettu systeemi eli julkaisut avautuivat luettavaksi vain tällä tietyllä ohjelmalla. 

Nykyään Celia ei enää tuota e-kirjoja kyseiseen muotoon. Mainitsemieni lehtien lisäksi voimme ladata samasta palvelusta myös ns. a-kirjoja. Tavallaan typerä nimitys sekin, koska kuitenkin e-aineistosta kyse ja edelleenkin tästä mainitsemastani suojatusta tiedostomuodosta. Tiedostomuoto wlf. E-kirja kun yleensä on Pdf tai Epub-muodossa. Tai näin ajattelisin käsitettävän kun puhutaan e-kirjoista. Tuli mieleen teos nimeltä Mistä puhumme kun puhumme juoksemisesta. En muista kirjailijaa enkä ole kyseistä opusta lukenut. Voisi olla teos nimeltä Mistä puhumme kun puhumme e-kirjoista. 

 

Eksyin taas kirjaville sivupoluille. Jatketaan Pottereista. 

Eli oli hiihtoloma opiskelupaikkakunnalta ja olin käymässä kotopuolessa ja sen viikon aikana perehdyin Potter maailmaan. Koetin palata kyseisiin maailmoihin viime talvena ja koetin kuunnella äänikirjana ekaa osaa, mutta en oikein päässyt mukaan juttuun. Tarkoitus oli kuunnella koko sarja, jotta voisin lukea myös sen Kirottu lapsi joka on se näytelmä, joka tuli joitain vuosia sitten. 

Potter projektin ollessa kesken näin paljon niin en oikein päässyt podcastiin mukaan. Fantasia on kirjallisuutena lähes täysin vierasta. Pottereiden lisäksi ihan satunnaisesti muutama kirja aiheen tiimoilta tullut luetuksi ja toki Narniaa aloitetuksi. 

 

  Tässä esittely podcastista. Teksti on heidän Facebookistaan.


Laituri 9 ja 3/4 on podcast, joka käsittelee kaikkea Harry Potteriin ja velhomaailmaan liittyvää matkalla Viisasten kivestä Kuoleman varjeluksiin. Tule meidän kanssa lukemaan Harry Potterit uudestaan tai vaikka viidennentoista kerran.


Muutamia hyväksi havaittuja podcast paikkoja, joista yksi vinkki tuli eräältä uskolliselta blogin lukijalta. Kiitos kovasti. 


Tälle sivustolle on ymmärtääkseni koostettu kattavasti podcasteja aiheittain. 

 

Suomalaiset Podcastit
Suomalaiset Podcastit näyttää suosituimmat suomalaiset podcastit. Täältä löydät parhaat ja mielenkiintoisimmat suomalaiset podcastit ja missä voit kuunnella niitä. 


Suomalaiset Podcastit-sivustolle pääset tästä. 


Vuosia sitten kuulin sivustosta jakso.fi joka taitaa olla melkoisen laaja paikka podcasteille. 


Tällä viikolla löysin Instasta tilin nimeltä Mitä kuulin. 


Tilin esittely on lyhyt ja ytimekäs. 


Kokemuksiani kuuntelemistani kirjoista ja podcasteista 


Kyseinen tili löytyy tästä. 


Olen vasta tänä vuonna alkanut enempi seurailemaan ja kiinnittämään huomiota podcastien olemassaoloon. Kuunteluun liittyy kuitenkin muutamia ratkaisemattomia ongelmia. Podcast on saattanut olla jo useamman vuoden ja näin ollen jaksoja on paljon. Olisi helpompaa jos olisi alusta asti ollut mukana kuin, että täytyisi kuunnella monta kymmentä jaksoa. Toki jaksot yleensä on eri aiheista, mutta kuitenkin. Tulee olo, että aiemmatkin tulisi kuunnella. Oma aikani on kuitenkin rajallista enkä millään pysty kuuntelemaan ainakaan useaa sarjaa siten, että kuuntelisin alusta asti jaksot. 

Lisäksi podcast kuunteluun kuten mihin tahansa muuhunkin kuunteluun liittyy aina se, että sietää podcasteria tai mikä nimike olisi oikea käytettäväksi henkilöstä, joka podcastissa puhuu? 

Vaikka olisi kuinka mielenkiintoinen aihe tai vaikka yksittäinen jakso niin jos podcaster ei ole miellyttävän kuuloinen niin en hassaa aikaani siihen. 


Itseäni vanhana markkinoinnin opiskelijana kiinnostaa myös mikä mahtaa olla podcastien ansaintamalli, sekä se mistä olisi kaikkein tuottavinta kuunnella podcast, että onko se Spotify, Podcasts-sovellus, Soundcloud, Acast, Podlay, selaimen kautta podcastin omalta sivulta, vaiko joku muu jota en tässä maininnut? 



Koetan jatkossa päivittää blogia useammin. Bloggerin uudistuksen myötä minulle on kuitenkin tullut aikamoisia haasteita näin ruudunlukuohjelmaa käyttävän näkökulmasta. 


Tämäkin on sinäänsä pitkä postaus ja yksi ongelma liittyy tekstin tallennettavuuteen esim. kun lisään linkin osaksi tekstiä. Aiemmin tämän pystyi tekemään todella helposti, mutta nyt löydän vain varsinaisen julkaise-painikkeen enkä lainkaan ppäivitä tai tallenna vaihtoehtoja. 

Lisäksi aiemmin kun valitsin julkaise vaihtoehdon niin Blogger palasi sellaiseen näyttöön, jossa näkyviin tulivat kaikki aiemmat postaukset siten, että niistä näkyi päivämäärät ja otsikot ja siinä näkymässä olisi voinut valita kaikki tekstit ja halutessaan poistaa ne, sekä myös oli vaihtoehtona kirjoittaa uusi. Tästä näkymästä tiesin, että postaus on siirtynyt luonnoksesta odottamaan julkaisua ja julkaistaan määrittelemänäni ajankohtana. 

Nyt kun en tällaiseen näkymään enäää pääse niin on epävarmuus siitä mitä postaukselle on tapahtunut vai onko se hävinnyt bittitaivaaseen. Nyt kun julkaisen tai pitäisikö sanoa, että kun saan tekstin valmiiksi ja koetan lopetella niin näyttöön tulee esikatselu vaihtoehto, josta tulee valita onko tietokoneella, tabletilla vai puhelimella. Tämän pystyn periaatteessa tekemään, mutta sen jälkeen olen näytöllä, jossa näkyy postaukset samoin kuin ne julkisesti lukijoille näkyvät. Pitää avata Blogger uuteen välilehteen ja tarkastella näkyykö teksti siten, että sen voisi halutessaan palauttaa luonnokseksi ja niin edelleen. 



Tahtoisin enemmän muotoilla tekstiä siten, että olisi väliotsikot. Esim. tässä tekstissä voisi väliotsikoina olla esim. molemmat esittelemäni podcastit omana otsikkonaan ja lisäksi podcast paikkojen esittely ja näiden lisäksi pari muuta väliotsikkoa. 


Käytännössä tiedän miten väliotsikot lisätään, mutta ensin tulisi testata asiaa, jotta myös näkymä näkevälle olisi halutunlainen. 



Podcasteista vielä sen verran, että englanniksihan niitä on valtavasti ja muutaman musiikki- ja kirjallisuus aiheisen jakson olen kuunnellutkin. Lisäksi innostuin kuuntelemaan luultavasti espanjalaista ABBA aiheista podcastia ja siinä kohtaa mietin, että kaikkea se fanius teettää. En nimittäin ymmärrä sanaakaan Espanjaa. 



Olisiko lukijoistani mukavaa, etten hölisisi niin paljoa siitä millä tavalla toteutan asioita, koska en näe? Tässä tekstissä melko paljon juttua, jonka ymmärtää vain alan harrastajat. 

Tarkoitus kartoittaa aiheita, joista kannattaa jatkossa kirjoittaa ja joista ei. 


Mikä mahtaa olla Sinun suosikki podcastisi? Voit kertoa sen kommenteissa kuten myös mistä tykkäisit lukea blogistani enempi ja mistä vähempi. 


Joko olet liittynyt blogin seuraajaksi somessa? 

Näistä linkeistä voit helposti tehdä sen. Kupliva maailmani kiittää.


Facebook

Instagram 

Twitter


Hyviä kuunteluhetkiä syysiltoihin ja mukavaa Viikonloppua!


perjantai 11. syyskuuta 2020

Christian Rönnbacka: Antti Hautalehto-sarja



Tällä kertaa esittelen teille taas yhden suosikki sarjoistani, jonka kanssa matka on ollut monivaiheinen ja jota olen lukenut mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa.

Ensimmäinen osa nimeltä Operaatio Troijalainen julkaistiin vuonna 2012.
Olin huomannut, että tällainen kirja on, mutta siihen aikaan kun ei vielä ollut näitä loistavia äänikirjojen suoratoistopalveluja nykyisessä laajuudessaan niin jouduin joko odottamaan, että kirja tulee Celia-kirjaston valikoimaan ja että se postitetaan minulle. Tai toisena vaihtoehtona oli nuihin aikoihin ostaa teos Elisakirjasta.
Tästä on aikaa se kahdeksan vuotta ja tuntuu, että vois olla enemmänkin. En itse kaipaa takaisin aikaan, jossa odottelin Celiasta cd-kirjojen postitusta ja jännitin, että ehtiikö vaikkapa keskiviikkona postitettu kauan odotettu suosikki kirja perjantaiksi ja voisinko viikonloppuna palata tuttuihin maisemiin.
Äänikirjojen lainaaminen lataus mahdollisuutena omalle koneelle tuli käyttöön seuraavana keväänä eli vuonna 2013. Nyt ei tarvitse sitäkään enää tehdä vaan kirjat saa puhelimeen Celian kuuntelusovellukseen, joka on kyllä valitettavasti mielestäni huonoin äänikirjasovellus, johon olen törmännyt koskaan, mutta ehkä se vaikuttaa ettei kyseessä ole kaupallinen toimija..

Eksyin jaarittelemaan äänikirjoista, joten palataanpa nyt Operaatio Troijalaiseen.

Oli elokuu 2012 ja Tampereella järjestettiin Tapahtumien yö. Vaikka haluaisin niin en muista missä kävimme alku illasta, joka tapauksessa myöhäis illassa esiintyivät Alivaltiosihteerit Tietokirjakaupassa ja menimme sinne hyvissä ajoin ja näin ollen kuulin osan Christian Rönnbackan haastattelusta ja ajattelin, että tämäpä vaikuttaa kiintoisalta kirjalta ja että pitääkin lukea. Alivaltiosihteerit esiintyivät hauskasti myöhäiseen torstai-iltaan ja palasin kotiin kuuntelemaan Madonnaa, koska vain muutaman päivän kuluttua oli Madonnan Helsingin keikka ja keikkakuume oli huippulukemissa.

Kuuntelin kirjan myöhemmin syksyllä, mutta täytyisi kuunnella uudestaan. Celian version lukijakaan ei ollut itselleni mieluinen.

1. Operaatio Troijalainen

Rikosylikonstaapeli Antti Hautalehto on yksinäinen susi. Pohjalaismies on muuttanut Etelä-Suomeen työn perässä, mutta pohjalaisuus ei ole vuosien aikana miehestä kulunut. Hiukan alle 40-vuotias ryhdikäs jääräpää ottaa työnsä henkilökohtaisesti, jopa yksityiselämänsä kustannuksella. Aikaisempi työ Keskusrikospoliisin tiedusteluosastolla ja vuoden virkamiesvaihto Tukholmassa söivät Antin parisuhteen.

Saadakseen kansainvälisen huumeliigan tilille poliisi soluttaa Antin vaaralliseen peitetehtävään. Hänestä tulee pikkurikollinen Harri Kvick, joka värvätään huumeliigan juoksupojaksi Helsingissä.

Operaatio Troijalainen kertoo aiemmin vähän kuvatusta Suomen poliisin peitetoiminnasta. Teos aloittaa rikosylikonstaapeli Antti Hautalehdosta kertovan dekkarisarjan.

Toinen osa nimeltä Julma ilmestyi 2013. Kuuntelin sen myös Celian valikoimista ja kirjallisessa seurassani oli tuolloin sittemmin edesmennyt kissani. Hänen seurassaan uskalsin lukea rankemmistakin asioista. Kirjasta muistan ahdistavan tunnelman.

2. Julma 

 Pyykkituvasta katoaa pienen tytön alushousut. Pian ensimmäinen tyttö kaapataan, ja peloista pahin tunkeutuu perheen arkeen. Asialla on ammattilainen, joka ei jätä jälkiä, ei tapahtumapaikalle eikä uhreihin, jotka hän palauttaa saatuaan haluamansa. Rikosvyyhti aiheuttaa kauhua ja herättää median mielenkiinnon, ja poliisia painostetaan ministeritasoa myöten.

Porvoolainen ylikonstaapeli Antti Hautalehto toipuu vielä edellisestä rankasta tehtävästään kansainvälisen huumeliigan kätyrinä sekä tapauksen ratkaisuun johtaneista viimeisistä käänteistä. Hän saa kuulla luotettavasta lähteestä, että palkkamurhaajat ovat hänen perässään. Rikollisliigan pomo ei ole antanut anteeksi petturuutta ja miestensä kohtaloa.

Kaikilla meillä on menneisyytemme, jonka kohtaamme aina uudelleen ja uudelleen. Mutta millaisiin ratkaisuihin Antti tällä kertaa päätyy, kun vastassa on julma ja joku vielä julmempi?

Kolmas osa eli Rakennus 31 ilmestyi vuonna 2014. Aihe kiinnosti valtavasti mielisairaala osuuksineen ja itselle on jäänyt mieleen kirjan loppu osan tapahtumat mielisairaalassa. Tämä taitaa olla itsellä Elisasta ostettuna. Lukija on mitä parhain.

3. Rakennus 31

Marraskuu. Porvoon lähimaastosta löytyy hauta. Poliisille se ei ole uutta, paitsi että kuoppa komeilee tyhjänä. Kun hautoja sitten löytyy lisää, poliisi joutuu selvittämään mistä on kyse, vaikkei varsinaista rikosta olekaan tapahtunut. Kunnes Hinthaarasta löydetään hautakuopasta alaston mies, jonka käsissä ja jaloissa on naulanjäljet. Ristiinnaulittu ruumis saa tutkijat ymmälleen. Tutkinta mutkistuu entisestään, kun ilmaantuu lisää henkilöitä jotka jotenkin liittyvät tapaukseen. Kaikki jäljet johtavat Nikkilän vanhan mielisairaalan Rakennus 31:een. Sen vaiettu historia on jättänyt ihmisiin arpia, jotka näkyvät vielä tänäkin päivänä. Rakennus 31 on Antti Hautalehto -sarjan kolmas osa. Tutkinnanjohtaja Antti Hautalehdolla ovat vastassaan paitsi vaitonaiset todistajat myös menneisyyden haamut.

Neljäs osa Kylmä syli julkaistiin vuonna 2015. Tämän olen ostanut Elisakirjasta ja kuunnellut toipilaana ollessani ennen joulua. Hukkumista käsittelevää aineistoa luen tietystä syystä ja tässä kirjassa oli hienosti jos niin voidaan sanoa kuvattu asiaa. Itse olen paljon pohtinut miltä hukkuminen tuntuu, mutta ei mennä siihen taustaan sen enempää tässä blogissa.
Tässä kirjassa tuodaan myös hyvin esille Porvoota ja lukiessa tulee mieleen, että olisi hienoa joskus käydä siellä ja myös vanha merkonomi minussa herää ja tulee ajatelleeksi hyödyntääköhän Porvoo näitä kirjoja markkinoidessaan matkailua.
Porvoosta näiden kirjojen lisäksi itselle tulee mieleen kun kirjoissa mainitaan vaikka, että Porvoo 1985. Lisäksi tulee mieleen Porvoon valtiopäivät, Runeberg, Ilkka Remeksen kirjat, vanha kaupunki ja se suklaatehdas.

4. Kylmä syli

Öinen Porvoo pikkujouluaikaan. Parikymppinen mies hoipertelee hilpeänä juhlista kotiinpäin. Aamulla tyttöystävä ilmoittaa hänet kadonneeksi. Jäljet loppuvat Porvoonjoen rantaan, ja tapaus kirjataan komisario Antti Hautalehdon poliisiasemalla tavanomaiseksi katoamiseksi. Muutama yö myöhemmin ohikulkijat kuulevat Porvoonjoesta avunhuutoja. Paikalta pakenee outo huppariin pukeutunut mies, ja uhri löytyy henkitoreissaan vedestä. Komisario Hautalehto alkaa epäillä, ettei aiempi katoaminen ollut sittenkään rutiinitapaus. Seurattavia jälkiä on kovin vähän, sillä virta vie omansa. Eräällä tapauksella on silminnäkijä, mutta ehtiikö tämä ajoissa poliisin puheille?

Viides osa Kaikki mikä kiiltää oli luettava yhdeltä istumalta. Rikolliset elää niin kaukana todellisuudesta, jossa itse elän. Siis tämän teoksen.

5. Kaikki mikä kiiltää 

Komisasario Hautalehto ihmettelee, kuinka porvoolaisilla tyhjätaskuilla on yht'äkkiä varaa elää huumehöyryistä jetset-elämää.

Christian Rönnbacka (s. 1969) on pohjalaissyntyinen dekkaristi, jonka luoma porvoolainen tutkinnanjohtaja Antti Hautalehto on nopeasti voittanut niin lukijat kuin kriitikot puolelleen omaleimaisella huumorillaan ja poliisityön asiantuntemuksellaan. Vankkana pohjana tarinoilleen Rönnbackalla on vuosien kokemus poliisityöstä mm. Keskusrikospoliisissa.

Olen lukenut kuudennen osan Tuonen korpin, mutta koska siitä on aikaa niin vaikeaa kommentoida.

6. Tuonen korppi 

Sipoon metsissä, Talman kalkkilouhoksen yli kaikuu korpin käheä huuto. Nuoret pojat tekevät synkän löydön. Syvällä kallioiden välissä louhoksen pohjalla pilkottaa miehen irtonainen käsivarsi.

Komisario Antti Hautalehto ryhtyy tutkintaryhmänsä kanssa kokoamaan kuoleman palapeliä. Tumman veden uhri ei kuitenkaan suo vastausta. Miksi mies on surmattu ja kuinka ja minkä vuoksi hänet on louhokseen toimitettu? Minkäänlaista järkevää motiivia järkyttävälle teolle ei tunnu löytyvän. Tutkinta vaikuttaa toivottomalta, eikä sitä lainkaan helpota omaisten ja julkisuuden paineet.

Poliisina ja vakuutusetsivänä työskennellyt Christian Rönnbacka on noussut vauhdilla kotimaisen dekkarikirjallisuuden kärkeen. Hänen porvoolaistuneesta pohjalaispoliisista Antti Hautalehdosta kirjoittamansa jännitysromaanit ovat saavuttaneet sekä lukijoiden että kriitikoiden suursuosion.

Seitsemäs osa eli Majakka ilmestyi viime vuonna ja tämän tiimoilta kävin Helsingissä Akateemisen tapahtumassa, jossa oli muutamia kirjailijoita haastateltavana. Helsinki ei sinäänsä ole kaikkkein tutuimpia paikkoja ja näin ollen hieman haahuilimme ja näin ollen tulimme paikalle hieman myöhässä. Ostin kuitenkin valmiiksi signeeratun kirjan. Se jäi harmittamaan, ettei kirjailijoiden kanssa päässyt jutustelemaan.



Syksyllä 2018 olin Pirkkalan kirjastossa Christianin ollessa siellä kirjailijavieraana. Tilaisuuden jälkeen juttelimme hetken ja kerroin Kylmä syli-kirjan merkityksestä. Se oli mieleenjäävä, lämmin kohtaaminen.

Majakka löytyy itseltä sekä painettuna kirjana, että Elisasta ostettuna äänikirjana. Harmi ettei enää ole majakanvartijoita. Kyseiseen ammattikuntaan kuuluminen sopisi minulle mainiosti. Saisin olla kaukana kaikesta ja olisi vain minä ja meri

7. Majakka 



Antti Hautalehdon odotettu comeback!

Porvoon ulkosaaristossa karulla kalliosaarella on jäljellä vain muutama punainen rakennus, joita ylväänä vahtii 150 vuotta vanha Söderskärin majakka. Majakan valo sammui lopullisesti kolmekymmentä vuotta sitten.

Porvoolainen komisario Antti Hauta­lehto ottaa pari päivää vapaata hektisestä työstään ja lähtee saunomaan ystävänsä Larsin kanssa Bodön saareen. 

Yllättäen pimeänä ja autiona vellovan meren ylle syttyy valo. Söderskärin majakka on jälleen päällä. Majakan valokeila paljastaa meressä kelluvan kasvottoman ruumiin.
Kuolema on jättänyt kylmäävän käyntikorttinsa, jonka suolaisia jälkiä porvoolaiset poliisit seuraavat rantaan ja sieltä takaisin hyytävälle merelle.


Sarjan kahdeksas osa on nimeltään Ruska ja sen kuuntelin elokuussa Storytelistä. Tässä herää ikuisuuskysymys pitäisikö kirja myös ostaa jossakin muodossa vai ei. Kun joka tapauksessa maksan lukuaikapalveluun kuukausittain.
Kirjassa ollaan Lapissa, ruumiita tulee ja loppu vaiheessa päähenkilöllä on todella vaikeaa ja loppu jätti avoimia kysymyksiä, joihin vastauksia saadaan seuraavassa osassa ensi vuonna. Aikamoista rymistelyä läpi kirjan, joka oli kuunneltava heti siinä aamuyön hetkessä kun se Storytelistä löytyi.

8. Ruska

Antti Hautalehto -sarjan kahdeksannessa osassa veri virtaa tunturipuroissa

Terävästä tyylistään tuttu Christian Rönnbacka nostaa kierroksia uudessa Antti Hautalehto -dekkarissaan, joka iskee kuin hakku kivikovaan maaperään.

Porvoolaiskomisario Antti Hautalehto on suunnitellut jo pitkään vaellusretkeä Lappiin ystävänsä Larsin kanssa. Loma saa yllättävän käänteen, kun hänet määrätään työtehtäviin kaitsemaan kiinalaismiljardööriä seurueineen Pohjois-Suomen jylhissä maisemissa.

Kalastaessaan ja huuhtoessaan kultaa kiinalaisten kanssa Hautalehto ei osaa aavistaa, että ryhmää seuraa joukko palkkasotureita, jotka suunnittelevat kidnappausta. Hautalehto joutuu laittamaan peliin kaikki taitonsa selviytyäkseen hengissä karussa erämaassa raskaasti aseistettu vihollinen kintereillään.

Christian Rönnbackan kahdeksas rikosromaani Ruska repäisee lukijan Antti Hautalehdon lailla kauas tutuista ympyröistä keskelle Lapin koskematonta luontoa.

Törmäsin tällaiseen lauluun nimeltä Ruska. 

Hauska yhteensattuma kirjan nimeen liittyen. 

Christianin Facebook-sivu löytyy tästä.
 

Kirjojen esittelyt on Kirjasammon sivuilta. 


Vaikka kuuntelen paljon äänikirjoja niin puhun silti lukemisesta. Olen ymmärtänyt, että äänikirjojen kuuntelua halveksitaan eikä pidetä lainkaan lukemisena. Tällaisten keskustelujen lukeminen raivostuttaa. Olen opiskellessani saanut oppikirjat äänikirjoina ja siihen aikaan muuten olivat C-kaseteilla. Yksi juttu johon vedotaan on, ettei äänikirjassa pysty palaamaan tekstissä taaksepäin kun haluaisi tarkistaa jonkun kohdan. En ymmärrä tätäkään väitettä. Joka ainoassa äänikirjoja toistavassa sovelluksessa on mahdollista kelata kirjaa taaksepäin ja eteenpäin, joten aivan hyvin voi palata haluamaansa kohtaan. Vai onko mukamas niin, ettei näkevät henkilöt huomaa sovelluksesta tai sovelluksista tällaisia toimintoja? Ala-asteella esim. historian kokeeseen lukiessani mulla oli pistekirja sekä äänikirjaksi luettu oppikirjan C-kasettiversio, jossa myös luonnollisestikin pystyi nauhaa kelaamaan taaksepäin jos tarve oli. 

Olen myös törmännyt mielipiteisiin, jotta että kun painetussa tai painetusta kirjasta teksti välittyy silmillä ja voi näin itsenäisesti kokea kirjan ja että painettu kirja on se ainoa oikea. 

Tulisiko minun siis ajatella, että koska minä en näe painettua tekstiä niin minä en mitenkään voi ymmärtää kirjaa, koska sen voi ymmärtää vain ja ainoastaan ja ainoastaan vain itse lukemalla? Eli: jos minulla olisi yliopistotason tutkinto niin minä en olisi samalla viivalla muiden saman tutkinnon suorittaneiden kanssa, koska opiskelussani olisin oppimateriaaleja joko kuunnellut äänikirjana tai tietokoneen tai puhelimen ruudunlukijan lukemana tekstinä. Eli olisinko siis näin ollen muita ihmisiä tyhmempi, koska en itse silmäile kirjoitettua oppikirjaa? 

Tätäkö siis haluavat kertoa he, jotka eivät pidä äänikirjojen kuuntelua lukemisena tai muutenkaan arvosta äänikirjaa? Näinkö se on nähtävä? 

Minulla on ajatuksena koota postaus, jossa linkitän äänikirja aiheisiin artikkeleihin ja kommentoin niiden väitteitä, joten tällaista ainakin luvassa vielä tämän vuoden puolella. 

Olen löytänyt ainakin yhden blogin, jossa aiheena äänikirjat. Blogi nimeltään Kuunnellut äänikirjat löytyy tästä.

perjantai 15. toukokuuta 2020

Vinkkejä Week-Endiin

Se ois taas perjantai ja yksi poikkeusaikojemme viikko lähenemässä loppuaan. Tässä uusimpia mielenkiintoisia löytöjä viikonloppuanne viihdyttämään.

Yksi suosikki kirjasarjoistani on Pekka Hiltusen Studio-sarja, jonka kolmen ensimmäisen osan pohjalta on nyt Viaplayssa julkaistu kahdeksan osainen sarja nimeltä Cold Courage.
Täytyisi lukea nuo kirjat uudestaan, koska esim. ensimmäisen osan Vilpittömästi sinun luvusta on jo niin kauan, ettei kaikkia tapahtumia voi muistaa. Teos sai Dekkariseuran Johtolanka-palkinnon aikoinaan.
Cold Couragea on osittain kuvattu Kajaanissa, joka on näin mainitsemisen arvoinen juttu.
Sarjan kolme ekaa jaksoa pääsee katsomaan tästä.

Itsellä Viaplay nyt kuukauden  kokeiluna, joten täytyy tämä aika hyödyntää. Tässä pari dokumenttia jotka olisi tarkoitus ehtiä katsoa. Tosin näillä on kyllä keskenään eroa niinkuin yöllä ja päivällä, mutta molemmat aiheet itseäni kiinnostavat.

Titanicin kohtalo on kiinnostanut aina siitä lähtien kun elokuva vuonna 1997 ilmestyi ja radiossa raikasi jatkuvalla syötöllä Celine Dionin My Heart Will Go On.
Kyseisestä kappaleesta hieman tuoreempi esitys on tässä. Celine Dion - My Heart Will Go On (A Tribute to Thérèse Dion) (Live from Courage World Tour)

Viaplaysta löytyi Titanic aiheinen dokkari, jossa ennen näkemättömiä kuvia ja muuta kiintoisaa. Sen voipi kattella tästä

Vaikka Euroviisut peruuntui tältä vuodelta niin aina voi palata vanhoihin, kuten vaikka vuoteen 1988 Dubliniin, jossa voiton vei Sveitsiä edustanut Celine Dion. Tästä harjoitusten tunnelmiin. RARE!! Celine Dion | Ne partez pas sans moi (Eurovision Rehearsals,


Nyt kun 80-luvulle päästiin niin I want my MTV. Törmäsin tähän artikkeliin, jossa kerrotaan, että MTV:n eli Music Televisionin varastot aukesivat

En ole itse ehtinyt perehtyä tuohon Internet Archiveen,  mutta ilmeisesti vaatii vain ilmaiset tunnukset tai siis niiden luomisen.


Prinsessa Dianasta, josta mainitsin jo aiemmin tällä viikolla löytyi myös dokujmentti, jota en muista nähneeni aiemmin.
Tämä kertoo hänen kahdesta viimeisestä vuodesta. Katsottavissa tästä Diana.

Lopuksi jotain aivan muuta.

Areenassa katsottavissa jo nyt. Telekkarista tulee siihen aikaan kuin Avara luonto on jo vuosia tullut. Aiheena on Islanti. Siellä olisi hauskaa vierailla. Haluaisin tietää minkälaista se kylmyys siellä on kun koko ajan on meri läsnä. Kiinnostaa myös ne suihkulähteet ja hevoset.

Aavikoiden, jäätiköiden ja tulivuorten peittämää maata ja sen eläimiä pääset ihastelemaan tästä. Maaginen Islanti

Zen Café: Laiska, tyhmä, saamaton

          Zen Café - Laiska, tyhmä, saamaton  © 2005 Warner Music Finland Spotify   YouTube     Biisilista:  Kaikki kappaleet säveltänyt Zen...