Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä

 

 

 

 

 

 

Heidi Köngäs - Siivet kantapäissä 

 

Lukija Mirjami Heikkinen 

Kustantaja
Otava
Julkaisuvuosi
2021

 

Kesto
8 h 6 min

ISBN

9789511407416

 

 

 

 

Vahva kuvaus naisesta, joka pitää intohimoa johtotähtenään ja rakastaa ketä haluaa.
Marja on oman tiensä kulkija. Hän kasvaa vankilaympäristössä ja saa erilaiset eväät elämään. Hän aloittaa yliopiston, vaihtaa näyttelijäksi, mutta päätyy ohjaajaksi Radioteatteriin Olavi Paavolaisen alaisuuteen. Heidän välilleen syntyy jännite, joka johtaa salattuun suhteeseen.
Marja on oman aikansa pätkätyöläinen. Hän näyttelee, kääntää, sovittaa ja ohjaa tiukassa tahdissa. Marja myös matkustelee, useimmiten yksin. Matkat suovat vapauden ja tyydyttävät hänen haluaan nähdä maailmaa.
Kertomus poikkeuksellisesta naisesta, joka oli aikaansa edellä. Joka valitsi taiteen ja miehet – ei avioliittoa ja lapsia. 

Kiitos äänikirjan arvostelukappaleesta kustantajalle.

 

Innostuin tästä kirjasta kun huomasin, että tällainen teos, joka kertoo Marja Rankkalan elämästä on ilmestymässä. 

Olin huomannut tämän nimen Yle areenan kuunnelmissa ohjaajan roolissa. Yle on viime vuosina julkaissut areenassa vaikka kuinka paljon vanhoja kuunnelmia. 

Olen lukenut niiden rooli tiedoista nimiä, jotka eivät sano itselleni mitään ja miettinyt, että ketähän nämäkin ovat mahtaneet olla. Jos kuunnelma on vaikkapa 1960-luvulta niin osa näyttelijöistä on väistämättä täysin vieraita nimiä itselle, vaikka osalla toki on ollut paljonkin rooleja juurikin radioteatterissa ja on joitain näyttelijöitä, joiden ääni on tosi tosi tuttu, mutta vaikka tietäisin nimenkin niin en osaisi tästä kertoa välttämättä yhtään mitään. Esim. Knalli ja sateenvarjo-sarjassa on useissa jaksoissa näyttelijöinä Voitto Nurmi, Yrjö Parjanne, Risto Mäkelä, Maijaleena Soinvirta, Elli Castren etc. Heistä en tiedä mitään, mutta nimet ja äänet on tuttuja. 

Audiosisällöthän ovat nykyään äärimmäisen suosittuja, mutta silti itsestä tuntuu, ettei nykynuoriso tiedä mikä on radiokuunnelma, ylipäänsä kuunnelma, saati radioteatteri ja että minkälainen merkitys kuunnelmilla on ollut ennen kuin Video Killed The RadioStar. Siis ennenkun telekkari syrjäytti radion. 

Eniten tässä kirjassa kiinnosti radioteatterin tekemisen kuvaus. Olen itse seurannut useampiakin näytelmien harjoituksia, kuin myös näytelmiä milloin viileähkössä/helteisessä kesäkelissä ulkona istuen ja milloin parhaat vaatteet kera kimaltelevien korkokenkien sisätiloissa niin lähellä lavaa kuin mahdollista. 

Glitteriä ei voi koskaan olla liikaa ja korkkarit on parhaat kengät kävelyyn. 

Olen myös seurannut musiikin tekemistä ja äänittämistä vaihevaiheelta ja voin vain kuvitella kuinka haastavaa sen kaiken tekeminen on ollut vuosikymmeniä sitten kun tietokoneita ei vielä voinut käyttää äänitykseen. 

Luulin kirjaa aloittaessani, että olisin saanut selkeää kuvaa radioteatterin vuosikymmenten takaisista toimintatavoista kuunnelmia äänitettäessä, mutta jouduin pettymään. 

Ihmissuhteet olivat isommassa asemassa kuin kuunnelmat itsessään, vaikka aikamoista teatteriahan sekin osuus tuntui olevan. 

Olen Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita-sarjasta lukenut Olavi Paavolaisesta ja saanut hänestä jokseenkin raskaan kuvan. Kaikki tietoni perustuu niihin tiedonmurusiin, joita Mustosen kirjoissa Paavolaisesta on. 

Tämä Siivet kantapäissä-kirja oli itselle tosi vaikeaa kuunneltavaa, koska en aina tiennyt mikä on fiktiota ja mikä totta ja ketä kenelläkin fiktiivisellä nimellä oikeasti tarkoitettiin. 

Odotukset tämän kirjan suhteen oli korkeat, mutta niitä se ei lunastanut. 

En ole aiemmin lukenut Köngästä, joten en tiedä oliko käytetyllä kielellä osuutta asiaan. 

Kirja saa minulta 3 tähteä. 

Tähän loppuun vielä pari linkkiä. 

Kulttuuriykkönen
Heidi Köngäksen romaani Siivet kantapäissä - merkittävä nainen Olavi Paavolaisen varjosta

Kuunnelmia, boheemeja 40-70-luvun taidepiirejä, Olavi Paavolainen, rakkauden vaikeutta ja naisen elämää...
Heidi Köngäksen romaani Siivet kantapäissä kertoo Radioteatterissa pitkään työskennelleen dramaturgi ja ohjaaja Marja Rankkalan tarinan.
Heidi Köngäs sai käsiinsä Marja Rankkalan (1918-2002) kirjallisen jäämistön, ja lukiessaan materiaalia Köngäs tajusi saaneensa aiheen uuteen romaaniin. Siivet kantapäissä on fiktiota, mutta se vie lukijansa todentuntuisesti Marja Rankkalan elämään: lotaksi Konnunsuolle, Eino Salmelaisen näyttelijäoppiin, Olavi Paavolaisen työtoveriksi Radioteatteriin, Helsingin boheemeihin taiteilijapiireihin. Haastateltavina ovat Heidi Köngäs sekä pitkän uran Radioteatterissa tehnyt Johanna Rajamaa, jolle Köngäs on romaaninsa omistanut.
Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi. 

Ohjelman voi kuunnella tästä. 

 

 

Haastattelu Annassa.  

”Ei saa asettua toisen yläpuolelle, mutta ei pidä myöskään mitätöidä itseään”

 

Dance FM Radio Finland

Pari viikkoa sitten huomasin Facebookin  ysäri musiikkia =) <3-ryhmässä juttua   Dance FM Radiosta.
En ollut aiemmin tästä tiennyt, joten pitihän heidän lauantainen lähetyksensä ottaa kuunteluun.

Tulee niin nostalginen olo näitä lähetyksiä kuunnellessa. Voi elää uudelleen nuoruutta. Ohjelmassa parasta on se, että suuri osa kappaleista on sellaisia, joita en muista ikinä kuulleeni tai sellaisia, joita en muista Suomessa soitetun koskaan tai lähes milloinkaan. Toisaalta eipä mulla ollut 90-luvulla muita kanavia kuuntelussa kuin Radiomafia, joten en tiedä mitä mahdollisesti muualla on soiteltu.
Ilo on myös, että aiempia lähetyksiä voi kuunnella Mixcloudista. Tätä kirjoittaessani sieltä soi vanhin lähetys, jonka löysin ja joka on tämän vuoden alusta. Näissä riittääkin kuunneltavaa ja fiilisteltävää pitkäksi aikaa.

Lähetykset siis lauantaisin klo 19 täällä. Tai vaihtoehtoisesti puhelimella listen2myradio sovelluksen kautta hakuun Dancefmradio.

Kanavalla on myös Facebook sivut, joilla voi käydä toivomassa biisejä tuleviin lähetyksiin. Fb sivu löytyy tästä Dance FM Radio.
 
Vanhemmat lähetykset Mixcloudista löytyy tästä.

Nautinnollisia & Nostalgisia Kuunteluhetkiä!

Muistoja Mafiasta: Radiomafia was here

Kesäkuussa -90 aloitti toimintansa radiomafia, jota muistellaan radiosarjassa Radiomafia was here. Jaksoja tulee seitsemän ja niistä kaksi on jo kuunneltavissa areenassa.

"Radiomafia was here
Nostattava aikamatka muistoihin
Tarunhohtoisen Radiomafian aloittamisesta tulee kesäkuun ensimmäisenä päivänä kuluneeksi 30 vuotta. Panu Hietaneva astuu Yle Puheessa samalla päivämäärällä aikakoneeseen Radiomafian tekijöiden ja kuuntelijoiden tarinoiden siivin.

Radiomafia was here -sarjassa Panu selvittää, miten kanavan synnyttämä kulttuurinen murros näkyy edelleen arjessamme. Luvassa on aimo annos kylmiä väreitä kesän helteille, kun muistot heräävät eloon."

Kuuntelemaan pääset tästä. 

Vuonna -90 olin aika pienoinenn, joten en oikein muista tuota mafian alku matkaa. Myöhemmin omalle ohjelmakartalle ja suuriksi suosikeiksi löysivät tiensä Leila ja Annukka, ketkäs muutkaan, Alivaltiosihteeri, Härdelli, Hype, Heinähässäkkä ja monet muut aikansa ohjelmat.
Kaupallinen radio aloitti vuonna -85, mutta Radiomafia oli itselleni se ainut ns. Oikea kanava.
Hesari kirjoitti Radiomafia was here-sarjasta. Juttu on tässä Näin Radiomafia muutti suomalaisnuorten elämän: Moni muistaa Salovaaran tuhmat vitsit, mutta populaarikulttuuria käsittelevä kanava myös sivisti ympäri Suomen.

Radiomafiasta on myös kirjoitettu kirja. Itselleni se oli pienoinen pettymys, koska käsitteli vain Mafian ensimmäisiä vuosia.
Kirja näyttäisi olevan loppuunmyyty. Kuvaus kustantajan sivuilta.


Kemppainen Pentti: Radiomafia - Isku vyön alle



"Kirja kertoo Radiomafian synnystä ja noususta nuoren yleisön suosikkikanavaksi. Radiomafia oli todellakin isku vyön alle. Vuoden 1990 kanavauudistus loi Yleisradiolle kolmen radiokanavan järjestelmän, joista yksi oli Radiomafia. Yleisradio oli menettänyt nuoret kuuntelijansa viisi vuotta aikaisemmin perustetuille kaupallisille radioille. Nuoret oli saatava takaisin, se oli kanavauudistuksen keskeinen tavoite. Populaarikulttuurikanava oli oikea vastaus kilpailuun. Raikas, raivokas, lahjakas, hauska ja erilainen Radiomafia keräsi parhaat tekijät ja loi parhaat ohjelmat – ja otti nuoret kuuntelijat takaisin.
Uusi populaarikulttuurikanava, Radiomafia, oli Yleis­radion siihenastisista tuotoksista kummallisin ja uhmakkain luomus, ison talon sallima ponnistus kohti nuorta yleisöä. Pakon edessä, mutta kuitenkin. Sillä nuorisosta nyt oli kysymys: kaikki halusivat saada nuoria radionkuuntelijoita.
Radiomafian ensimmäinen ohjelmapäällikkö Pentti Kemppainen (s. 1945) on pitkän linjan radiomies. Kemppainen sai tehtäväkseen suunnitella ja perustaa radiokanavan nuorille kuuntelijoille. Näin syntyi Radiomafia, jota hän myös johti vauhdikkaimmat neljä ensimmäistä vuotta."

Minkälaisia muistoja Sinulle herää Radiomafiasta?