Sara Siipola: Susta tulee tähti

 

 

 

 

Sara Siipola - Susta tulee tähti 

 

 

℗ 2023 Sony Music Entertainment Finland Oy & M-Eazy Music 

Spotify

 

 

"Äiti on ylpee sust, se tietää ettet jäisi
Nyt tielläs joka hiton esteen ylittäisit
Ja vielä laittaa pullon shampanjaasi   jäihin
Sen avaa, niin nyt kuuluu kaduille
Sait ongelmii vaik huusit apua vaan
Ne nauraa, mut sä tuut nauraan vikana
Muista sun totuus, muista sun tie
Seuraa unelmiis, niin nähään sit siel
Tuut näyttämään viel
Oot se, joka nosti keskarit pystyyn ja lähti
Ne toiset siel viel mätänee, mut susta tulee tähti
Hei se ei oo maailma, vaan yks helvetin kylä
Sullekin on paikka, jossa sun on enemmän kun hyvä
Oot se, joka nosti keskarit pystyyn ja lähti
Ne toiset siel viel mätänee, mut susta tulee tähti
Hei se ei oo maailma, vaan yks helvetin kylä
Sullekin on paikka, jossa sun on enemmän kun hyvä
Susta tulee tähti, tähti, tähti
Hei pieni Mä
Voisinpa sua pitää sylissä
Ja kertoo meistä tulee tähtiä, tähtiä
Susta tulee tähti"

Sanat tarjoaa Musixmatch

Viikko sitten kuulin tään ekaa kertaa. Jospa se olisikin tämä, joka olis ollut ehdolla UMK:ssa. 

Löydän tästä paljon omakohtaista. Tunnistan sen kun pieneltä paikkakunnalta halutaan pois ja uskotaan vahvasti siihen, (vaikkei sekään uskon asia oo), että siellä muualla on helpompaa ja paremmin. Vaikka tälleen täti-ihmisenä sanon, että elämä on samanlaista joka paikassa. Se on vaan siitä kiinni miten siihen itse suhtautuu ja antaako ympärillä olevien ihmisten määrittää asioita. 

Jos on tuntenut mua oikeasti aikoinaan ni on aina tienny, etten jää sinne mistä oon. Lähipiirillekään se ei oo ollu ongelma. Mun Tampereelle muutto otettiin aikoinaan vain ilmoitusasiana. 

Läheiset, siis sen kylän on ylpeitä siitä mitä teen; ÄITI KANS. Mun seurassahan juuaan vaan shampanjaa! Oon hyvä availeen niitä pulloja! Tietää millon A on paikalla. 

Tää on aivan loistava voimabiisi. Jos tarttisin omalle identiteetille vahvistusta tai jos oisin tarvinnut sitä yli 20 vuotta sitten ja tää olis julkaistu. Niin olis varmasti soinut mulla.

Annan tälle tähtiä 5/5.

Sara Siipola: Sä et oo enää mulle se

 

 

 

 

 

Sara Siipola - Sä et oo enää mulle se 

 

℗ 2020 Sony Music Entertainment Finland Oy & M-Eazy Music 

 

Spotify 

 

"Sä et oo enää mulle se
 
Joka sotkee mun pään
 
Sä et oo enää mulle se
 
Joka ohjaa mun elämää
 
Sä et oo enää mulle se
 
Jonka takii heitän kaiken pois
 
Sä et oo enää mulle se
Selasin vanhoi kuvia puhelimesta
Niissä on tyttö, jota en tunnista
Tyttö, joka katsoo mua nyt peilistä
Päätti ottaa takas oman elämänsä."

Tää on voimabiisi! Vihaan tuota sanaa, mutta sellanen tää on. Oisin jossain elämän vaiheessa tarvinnut tätä. Tänä viikonloppuna olis vuosipäivä, jos olis. Tai tavallaan se toki on. Siitä on tietty määrä vuosia kun nähtiin viimesen kerran. Tai toki voi olla, että on nähty sen jälkeen esim. musiikkikeikan yleisössä. Sehän on ihan mahollista, että mua kohtaan käyttäydytään niin, etten tiiä paikalla olijoita vai pitäskö sanoo olioita. Uskon, vaikkei se uskon asia olekaan, mutta kuitenkin siihen, että ihmiset, jotka ei halua kohdata omia pelkojaansa niin sellanen ihminen tekee mua kohtaan nuin. Toki voi olla niinkin, että ihminen haluaa vaan katsoa vierestä kuinka hyvin mulla mennee ja kuinka onnellinen oon, koska tietää itekin, että on parempi pysyy poissa kuvioista, ettei mun mieli särkyis enää uuestaa. 

Mä en voi olla ihmissuhteessa. Toiset addiktoituu päihteisiin. Mun tajunnan, mielen ja kehon ja kaiken voi addiktoida toinen ihminen. Se täyttää mun mielen, aivan kaiken mitä voi olla. Rakkaus muuttaa ihmistä, en oo oma itteni sillon. Siis kukaan muukaan ei rakastuessaan ole. Pystyn oleen sen alku ajan. Sitte kun asiat kehittyy suuntaan tai toiseen ja maailma hajoaa etenkin jos ihmissuhde ei saa täyttymystäänsä. Ni kaikki mussa hajoaa ja koko elämästä tulee kovin tuskaisaa. 

Sitä on vaikeaa selittää ja ihmiset kadehtii multa mun parisuhteettomuutta. En ole kellekään tilivelvollinen syistä. En myöskään kysyttäessä kerro niitä. En nimittäin tahdo koskaan enää kuulla juttuja siitä kuinka mä en oo kokenu sitä tai tätä tai ettei rakkaus voi olla semmosta tai tämmöstä. 

Mun mieli voi parhaiten ilman rakkaussuhdetta. Pysyn toimintakykyisenä ja jaksan herätä aina uuteen päivään. 

Meiän viimenen kohtaaminen ajottuu samoihin päiviin kun uutisoitiin esim. vielä hetken aikaa pressana olevan henkilön lapsen syntymästä. Kyllä, olin valtavan onnellinen siitä, että uusi elämä oli maailmaan saapunut ja toki myös siitä mitä mun elämässä tapahtu tuolloin. 

Mieli pysyy kasassa kun sitä ei sotke kukaan. Tää Saran biisi vois olla ja onkin just kuin elämästäni. Huomaa kyllä etten kuuntele valtavirtamusaa kun tääkin biisi oli menny multa ohi. 

Tälle biisille annan tähtiä 4/5. Ens viikolla esittelen vielä yhden Saran biisin, jonka kuulin ekaa kertaa äsken ja se resonoi minussa niin paljon, että tästä tekstistä ei tullu sellasta kun ajattelin.

Sara Siipola: Paskana

 

 

 

 

 

 

 

Kahden viikon kuluttua on Suomen Eurovision karsinnat eli suomalaisittain UMK.  

Olen sitä mieltä, että tuo kilpailu vois olla muuten vaan esittelemässä uusia artisteja ja ettei voittajaa tarvis viisuihin lähettää. 

Vuosi vuodelta siellä siis UMK:ssa esiintyy aivan käsittämätöntä porukkaa ja ihmettelen aina entistä enemmän, että miten ne on oikeen valikoitu. Siis siltä pohjalta, että kun sinne tulee satoja biisejä niin miten ihmeessä sieltä onnistutaan aina valitsemaan varsinaiseen kilpailuun niin käsittämättömän huonoja lauluja ja kokonaan toinen juttu on se voiko heistä edes puhua nimellä artisti. 

Toki mielipiteeni voi johtua siitäkin, etten kuuntele sellaista musaa mitä sinne pääsee. 

Sokeana ihmisenä en pysty joidenkin ihmisten mielestä tarpeeksi arvioimaan niitä esityksiä, koska se lavashow jää minulta näkemättä. 

Näyttäkääpä se sääntökirja, jossa sanotaan, että UMK esitykset koetaan ainoalla oikealla tavalla vain kokemalla ne kaikilla aisteilla! 

Tämä Sara Siipolan biisi on sen verran omakohtainen minulle, että siksi kelpuutin sen tänne blogiin. 

Toki voi olla niinkin etten enää kuukauden päästä muista koko biisiä. Se ei johdu biisistä vaan siitä kuinka tilanteisiin sidottua mun musan kuuntelu on. 

Tää biisi on saanut alkunsa läheisen kohtaamasta menetyksestä ja ajatuksista liittyen siihen kuinka läheisellä on se suru läsnä ja samaan aikaan maailma vaan jatkaa. 

Erityisesti tämä kohta sanoituksista osui minuun: 

"Joo, oon aikuinen mutta jos mä en
 
Niin ei muutkaan saa rakastaa
 
Joo, oon aikuinen mutta tajuu en
 
Miks viel pyörii maa
 
Odottakaa, vielä ei saa
 
Pyöriä maa aurinkokin
 
Sammuttakaa ja tsemppibiisinne
 
Nyt ne verhot kii
 
Perukaa häät, ristiäiset
 
Linnut, junat ja internet
 
Pysäyttäkää
 
Ettekste nää?
Mä oon paskana"

Tää toimii hyvin silloin kun tarvii voimabiisiä. Olen ollut muutaman kerran elämässäni ja joittenkin mielestä vähän liiankin usein..... Tilanteessa, jossa tuntuu just biisin kuvaamalla tavalla.... 

Tulipa mieleeni, että tuo internetin ja junien pysäyttämisen pyyntöhän sopii hyvin myös ensi viikkoon kun on lakko ja junat ei liiku.. 

Olisko tässä ainesta lakkopäivien voimabiisiksi?

Annan tälle biisille tähtiä 3/5. 

Valokuvaaja Nelli Kenttä - Yle. 

Kuvat oli nimetty niin huonosti, etten edes tiedä mikä kuva tuo on. Ja silti on ihmisii, joiden mielestä tiedän oikein hyvin mitä kuvassa on. Kun ihminen on sitä mieltä niin se kertoo vaan siitä ihmisestä, ettei mikään mitä olen kertonut saavutettavuudesta ja haasteista kuvien käsittelyssä niin ettei mikään mun kertoma ole uponnut tajuntaan. Ableismia minun ei tarvitse sietää! 

Sara Siipola - Paskana 

℗ 2024 Sony Music Entertainment Finland Oy & M-Eazy Music

Spotify