Kuva on sarjan kuudennesta kirjasta, jonka ostin Suomalaisesta kun Enni Mustonen eli Kirsti Manninen oli vieraana maaliskuussa 2019. Sain kirjaan signeerauksen. Ostan jonkin verran myös tosiaan ihan painettuja kirjoja, vaikka en voi itse lukea niitä. Haluan olla tukemassa kirjailijoita.
Syrjästä katsojan tarinoita on edennyt jo kahdeksanteen osaan ja keväisin uuden osan julkaisu on samalla tavalla odotettu kuin uuden Seppo Jokisen kirjan kanssa.
Uusimman osan Pukija luin pääsiäisenä e-kirjana ja kuuntelin äänikirjana heti kun oli Storytelissä. Äänikirjan lukee Erja Manto ja koska hänen luentaansa on aina ilo kuulla niin ei haitannut, vaikka olin kirjan tapahtumista tietoinen.
"Enni Mustonen on kirjailija, tutkija, käsikirjoittaja Kirsti Mannisen kirjailijanimi. Mustosen rakastetut romaanit ovat hurmanneet erityisesti elävän historiallisen kuvauksensa ansiosta.
”Enni Mustonen osaa luoda lämminkatseista, dokumenttipohjaista ajankuvaa. Askareet ja tavat, mieli ja kieli punoutuvat mukana elettäväksi tarinaksi.” – Maaseudun tulevaisuus
”Mustonen on tarkka ja taitava esittämään, miten historialliset pyörteet ovat vaikuttaneet ja tuntuneet tavallisen aikalaisen elämässä.” – Amman lukuhetki -blogi
Mustosen elämänmakuisessa suosikkisarjassa Syrjästäkatsojan tarinoita kurkistetaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään. Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneissa romaaneissa seurataan sipoolaisen Ida Erikssonin kasvua nuoresta palvelustytöstä itselliseksi naiseksi. Hänen elämänvaiheensa yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan.
Syrjästäkatsojan tarinoiden Facebook-sivut täyttyvät arkistojen aarteista ja verkkolinkeistä."
Teksti on
Otavan sivuilta.
Linkit johdattavat Otavalle ja kirjojen kuvaukset sieltä.
Syrjästä katsojan tarinoita:
1.
Paimentyttö
"Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta vähitellen hän saa tutustua vanhenevaan, vatsavaivoista kärsivään kirjailijaan ja oppii ylittämään kieli- ja säätyrajoja."
2.
Lapsenpiika
"Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaistem kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä ja lastenkamareissa häärivän piikatyttö Ida Erikssonin silmin.
Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneessa avausosassa Paimentyttö orvoksi jäänyt Ida päätyi Topeliuksen talouteen. Sarjan toisessa romaanissa Lapsenpiika seurataan nuoren Idan vaiheita kansallissäveltäjä Sibeliuksen perheessä.
”Mustonen on tarkka ja taitava esittämään, miten historialliset pyörteet ovat vaikuttaneet ja tuntuneet tavallisen aikalaisen elämässä.”
– Amman lukuhetki -blogi"
3.
Emännöitsijä
"Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään.
Vuonna 1900 Ida Eriksson aloittaa taloudenhoitajana Edelfeltien perheessä. Hän ihastuu isäntäänsä ja joutuu katsomaan sivusta tämän onnetonta avioelämää ja vaihtuvia rakastajattaria. Kunnes kokee oman intohimoisen romanssinsa.
Enni Mustosen lumoava historiallinen sarja kertoo sipoolaisen Ida Erikssonin elämänvaiheista. Pienen, tuntemattoman tyttöpahasen vaiheet yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan."
4.
Ruokarouva
"Rakastettu piikatyttö Ida Eriksson on ottanut paikkansa itsenäisenä naisena, jonka täysihoitolassa vierailevat Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöt.
Ida ja hänen tyttärensä Kirsti ovat asettuneet Tukholmaan. Yllätysperinnön myötä haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Albergan perukoilla kunnostetaan täysihoitolaksi.
Idan ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Eino Leino, L. Onerva sekä muut kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat. Miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun Alberga muuttuu sisällissodan taistelukentäksi?
Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään."
5.
Ruokarouvan tytär
"Pikkupiiasta täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.
Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville.
Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä.
Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset."
6..
Taiteilijan vaimo
"Taiteilijaelämää ja muodin huumaa villillä 1920-luvulla. Hurjaan suosioon singahtanut romaanisarja jatkuu!
Kieltämättä olimme Iivon kanssa komea pari, kun seisoimme rinnatusten juhlasalin ovella ja kuvamme heijastui käytävällä olevasta peilistä.
Ida Erikssonin Kirsti-tyttären aikuinen elämä alkaa hänen palatessaan Pariisista koti-Suomeen. On hänen vuoronsa toteuttaa unelmiaan.
”Syrjästäkatsojan tarinat koukuttavat kuin hyvä tv-sarja.” – Kirsin Book Club
”Sujuvasti etenevä tarina, joka imaisee mukaansa.” – Länsi-Savo"
7.
Sotaleski
"Suomen kohtalonvuodet koettelevat Ida Erikssonin perhettä – rakastettu sarja jatkuu
Hellekesänä 1939 Kirsti Eriksson matkustaa kymmenvuotiaan tyttärensä Vienan kanssa Laatokan rannalle tapaamaan miestään Iivoa, joka on lähtenyt vapaaehtoisena linnoitustöihin Karjalan kannakselle. Vaikka muut vähättelevät sodan uhkaa, Ida tuntee nahoissaan, että ankarat ajat ovat tulossa.
Marraskuun viimeisen päivän aamuna pommikoneet ilmestyvät Helsingin taivaalle. Kansakunnan eloonjäämistaistelu tempaa Kirstin ompelukoneen äärestä Finlandia Uutistoimistoon ranskan kielen tulkiksi. Idan huvilasta tulee jälleen naisten, lasten ja vanhusten turvapaikka, mutta miten käy Iivon ja kaksospoikien siellä jossakin?"
8.
Pukija
"Lukijat lumonnut Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja jatkuu! Ida Erikssonin lahjakas tyttärentytär Viena itsenäistyy sodanjälkeisessä Amerikassa, missä kaikki on mahdollista.
Jouluna 1949 pula-aika alkaa lopulta helpottaa. Kirsti yrittää sopeutua elämäänsä sotaleskenä ja isättömän Ilpo-pojan äitinä. Tytär Viena on kirjoitusten jälkeen ollut piikomassa Englannissa ja palaamassa jouluksi kotiin.
Kirsti on tyttärestään huolissaan, Ida-mumma on puolestaan varma, että taiteellinen ja käsistään kätevä nuori nainen löytää paikkansa maailmasta. Viena suuntaakin muotialalle. Marimekon ensimmäisen muotinäytöksen ja Miss Universum -kisojen kautta hän päätyy Hollywoodiin, elokuvatähtien puvustajaksi."
Sarja on hyvin kirjoitettu ja uusi osa tulee yleensä luetuksi yhdeltä istumalta. Ajankuva on loitsittu kirjoihin hyvin ja tuntuu kuin itse olisi mukana kulloisenkin kirjan aikakaudella. Hienosti on kuvattu kuinka raskaita töitä palvelusväki teki vielä - ei niin kauan aikaa sitten.
Jostain syystä oma suosikkini on kakkos osa Lapsen piika, jossa ollaan Sibeliuksilla. Perheen vaiheet oli mielenkiintoisesti tuotu kirjassa esille.
Muiden sarjojen tapaan tämäkin kärsii pituudesta eikä jokainen osa ole niin huippu hyvä, vaikka ne tekee mieli aina lukea heti kerralla. Kolmannen osan eli Emännöitsijän jälkeen ajattelin sarjan päättyvän, mutta näin ei käynytkään.
Jonkin verran epäuskottavuuksia sarjassa esiintyy. Toki se on kirjailijan vapaus fiktiota kirjoitettaessa.
Näistä kirjoista oppii 1800-luvun ja 1900-luvun tapahtumista ja ajan kuvasta enemmän kuin ikinä milloinkaan koulun historian tunneilla.
Itseäni on hieman häirinnyt sarjan nimi, josta tulee mieleen Charlotte Brontën teos nimeltä
Syrjästäkatsojan tarina. Suosittelen myös sen lukemista.
Suosittelen Syrjästä katsojan tarinoita-sarjaa jos historia ja kulttuurisuvut kiinnostaa.
Sarjan upean informatiiviset Facebook sivut, joilla paljon taustatietoa, kuvia ja linkkejä löytyy
tästä.
Sarja ääni-, ja e-kirjana
Storytelissä.
Syrjästä katsojan tarinoita luettu ainakin seuraavissa blogeissa:
Amman lukuhetki
Kirsin Kirjanurkka
Kirsin Book Club
Kulttuuri kukoistaa
Kulttuuripohdintoja
Mietin miten saisin näitä kirjasarjojen esittelyitä elävimmiksi. Sattuneesta syystä minulla ei painettuja kirjoja ole kaikista ja mietin kuinka järkevää tuoda kirjojen esittelytekstejä blogiin noin niinkuin kuvien puutteessa. Ongelmaksi muodostuu myös se, etten millään ehdi kuunnella kirjoja uudestaan blogia varten. Niin myös omat mielipiteet jää hieman taustalle. Kun pystyn vain ehkä viimeisimmästä osasta kirjoittamaan.
Kaikenlaisia kehitysehdotuksia otetaan vastaan. Nähtäväksi jää esittelenkö elokuussa laisinkaan kirjasarjaa.
