Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vappu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vappu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. huhtikuuta 2024

4 vuotta

 

 


 

 

 

Kupliva maailmani on pyörinyt  nyt neljän vuoden verran. Kiitos Läheiselle ideasta sekä etenkin nimestä. Kiitos myös Jokaiselle joka on tavalla tai toisella auttanut sivun ulkoasun tai kuvien kanssa. Kiitos myös kirjojen arvostelukappaleista kustantamoille ja muille tahoille, joilta olen esim. saanut kuvien käyttöoikeudet ja myös varsinaisia kuvia olen saanut pyytämällä, koska sivustoilla vaikka kuvat olisi merkattu jonkinlaisella tekstillä niin en voi tietää mitä kuvassa on yms. 


Katsotaan vähän tilastoja. 

Kupliva maailmani sivun näyttöjä 65084. 

Facebook seuraajia 236 ja tykkääjiä 176. 

Instagram seuraajia 1868. 

Twitter

Seuraajia 238. 

Blogit.fi 

Seuraajia 8 ja tällä viikolla sijoitus 22. Kulttuuriblogit ja 413 kaikki blogit. 



Tässä vielä vinkkejä biisiin, dokumenttiin, kirjaan ja podcastiin. 


Ihan piakoin eli jo ensi viikolla 10. Toukokuuta Aino & Hajonneet julkaisee uuden singlen nimeltä Viimeiseen iltaan ja sen voi tuosta tallentaa itselle jo ennakkoon. Oma arvioni tulloo julkaisupäivänä. 


Tällä viikolla Yle areenaan julkaistaan ABBA dokumentti ABBA: Against The Odds. Linkki vie traileriin. Ylen artikkeli dokumenttiin liittyen Tässä

Waterloosta tuli tänä keväänä 50 vuotta ja Youtubeen julkaistiin ABBA - Waterloo (Eurovision Song Contest 1974 First Performance) . 



Kirjoista ja erilaisten lukijoiden asemasta olen mekastanut näiden vuosien aikana ja suosittelen lukemaan aiemmista teksteistäni Podcastperjantai: Kirjan tie - 4. Äänikirjojen nousu


Kevään uutuuksista suosittelen Beatrice Salvionin En pelkää mitään

Suomentaja on Leena Taavitsainen-Petäjä ja lukija Elisa Salo. Kustantaja Gummerus. 


Esittely


Kirjallinen sensaatio täynnä raikasta vihaa!

Italia vuonna 1936. 13-vuotias Francesca makaa joenpenkalla puolipukeissa päällään miehen ruumis. Hänen ystävänsä Maddalena ryömii apuun, ja he piilottavat ruumiin rantapusikkoon. Maddalena, jonka sanotaan tappavan pelkän katseen voimalla. Kunniallisen perheen tyttären Francescan ensimmäinen valhe – varastetut kirsikat – oli alku tyttöjen ystävyydelle. Maddalenan seurassa Francesca oppii sivuuttamaan yhteisön paheksunnan.

ISBN

9789512438945


Elisa 

Bookbeat 

Suomalainen 

Storytel 


Itse en ole kirjaa vielä kuunnellut, mutta se vaikuttaa hyvältä lukuromaanilta. Arvioin sen kunhan ehdin. Kesälle on muutoinkin paljon kirjajuttuja tulossa. 


Jos kuuntelisin podcasteja niin tässä yksi mielenkiintoinen, jonka muutamat jaksot olis melkeen pakko ehtiä kuunnella jossain välissä. 

Podcast nimeltään Track By Track

Podcast esittelee itsensä Spotifyssä näin; 

Join Dan Bull and Will Warren as each episode they take a brilliant pop album and go through it track by track, discussing the acts, the songwriting and production, iconic music videos and artwork, and their memories of the release. Let us know your thoughts @trackbytrackuk #trackbytrack Hosts: Dan Bull & Will Warren Artwork: Arran McAskill Theme tune: Thurston Shacklady (2020 — ), Initial Talk (Remix & Additional Production 2023 — ) Steve Rodway (Remix & Additional Production 2022 — 2023), Alex Lane (2018 — 2019)


Erityisesti jakso The KLF - The White Room kiinnostaa. 


Tämä kevät on hieman haasteita tuonut blogille. Pitäisi uudistaa laitteistoa. Nyt kun pelkästään puhelimella oon tekstit tehnyt niin se on tuonut omat haasteet. Mut pian taas koneen äärellä. 


Kirja-, ja levyarviot jatkuu. 


Mihinkähän nää neljä vuotta on oikein menneetkään?

lauantai 29. huhtikuuta 2023

Viimeinen taistelu: Kolme vuotta Kuplivassa maailmassani

Jaahas! Tasan kolme vuotta sitten käynnistyi Kupliva maailmani tai pitäiskö sanoa, että alkoi pyöriä. Maailma ympärillämme on mullistunut täysin ja maailman kuplivuudelle on yhä tilausta. 

 

Viimeseen vuoteen mahtui merkittäviä asioita kun blogi sai uuden oman verkkotunnuksen yhteistyössä Zonerin kanssa ja viralliseksi osoitteeksi tuli 

 

https://www.kuplivamaailmani.pink/ 



Blogi sai myös virallisen sähköpostin yhteistyössä jälleen Zoner. 


Kiitoksia näistä! 



Kirjoja on arvioitu taas vuoden mittaan ja sama meno jatkuu. Kiitos kaikille arvostelukappaleita lähettäneille kustantamoille. 


Olen myös koettanut mekastaa äänikirjoihin liittyvistä epäkohdista ja myös lukemisen tasa-arvoisuudesta. Meitä jotka ei ole koskaan ainuttakaan paperista kirjaa voineet lukea syystä, toisesta tai kolmannesta. Niin kustantajat, kirjakaupat ja äänikirjapalvelut ei nää meitä aitoina lukijoina. Sen huomaa esim. Siitä ettei ennakko lukukappaleet ole yleensä muita kuin painettuja kirjoja ja Kirjamessuille ja muihin tapahtumiin pyydetään puhumaan ihmisiä, jotka eivät tosi asiassa tarvitse äänikirjaa mihinkään ja suhtautuvat äänikirjoihin ikäänkuin jonkinlaisena viihdekäyttönä ja itkevät sitä kun lukija ei miellytä niin onneksi on se painetun kirjan lukemisen mahdollisuus ja kitisevät kanssa siitä, että vain tietyt kirjat sopivat äänikirjoiksi ja kuinka ikävää on, ettei äänikirjaan voi tehä merkintöjä ja ettei kirjassa voi äänikirjaa kuunnellessa liikkua, vaikka todellisuudessahan äänikirjapalvelujen soittimissa siis soitin näkymässä eli siinä missä näkyy kirjan nimi, jota parhaillaan kuuntelet ja missä luvussa oot, ja voit säätää nopeutta yms. Niin siinä kyllä on eteenpäin ja taaksepäin kelaamisen painikkeet. 

Voiko olla muka niin, ettei porukka ole huomannut näitä tuiki tarpeellisia ja äärimmäisen käteviä toimintoja? 


Jos kirjasta ei tehdä äänikirjaa tai edes e-kirjaa niin se tarkottaa sitä, etten voi silloin lukea sitä. Lukija siis äänikirjan lukija on toissijainen asia. On aivan sama kuka sitä lukee, koska tarina on tärkein! 


Mitäpä muuten luulette; jos en olisi lukenut kirjoja laisinkaan niin kykenisinkö kirjottaan tätä blogia? Jos siis mielestäsi tässä näkyy lukeneisuuteni? Vai ootko yhä edelleen sitä mieltä, että en ole mielestäsi lukenut mitään, koska kirjat eivät välity aivoihini silmillä lukemalla? 


Nämä on vaan ns. retorisia kysymyksiä, joihin en odota vastausta. Kehotan vain miettimään näitäkin asioita ennenkuin huudat, että vaan paperista luettuna lukeminen on OIKEIN JA HYVÄKSYTTÄVÄÄ! 



Parasta mitä blogillani olen saanut aikaan on se, että olen löytänyt samasta musiikista tykkääviä ihmisotuksia ja suosikki bändini tunnistaa mut keikoilla. 


Aino & Hajonneet on se bändi. On ollut ilo levittää heidän aina niin voimaannuttavaa musaa!!! 

Taitaa olla niin, että Toffeekölli löysi bändin Kuplivasta maailmasta. 

 

Nyt oon saanut sen mitä en joskus nuorempana saanut. Silloin mun rakastamille bändeille naureskeltiin ja mun kuuntelemia genrejä mitätöitiin. Nyt tulen kuulluksi ja hyväksytyksi! 

 

 

Tekstin otsikko on edelleen Nora Robertsilta ja yhä on tuo sarja nimeltään Valitun aikakirjat lukematta. 

Ensi vuoden postaukseen, joudun kehittelemään otsikon jostain muusta kirjasarjasta, koska Robertsin osalta vuosipäiväpostausten otsikointi päättyy.


Nyt toistan itseäni. Tämä teksti oli hieman erillaisena jo vuosi sitten. 



"Kupliva maailmani on ollut olemassa nyt kolmen vuoden verran. Kiitos Läheiselle ideasta sekä etenkin nimestä. Kiitos myös Jokaiselle joka on tavalla tai toisella auttanut sivun ulkoasun tai kuvien kanssa. Kiitos myös niistä Lukuisista Arvostelukappaleista kustantamoille ja muille tahoille, joilta olen esim. saanut kuvien käyttöoikeudet ja myös varsinaisia kuvia olen saanut pyytämällä, koska sivustoilla vaikka kuvat olisi merkattu jonkinlaisella tekstillä niin en voi tietää mitä kuvassa on yms."


En ole blogilla tienannut vielä tuhansia eurosia, mut sekin päivä tulloo!

Kiitos kuluneesta ja Hyvää Vappua Kaikille!

perjantai 29. huhtikuuta 2022

Toinen koitos: 2 vuotta Kuplivassa maailmassani

Jaahas! Jälleen on vuosipostauksen aika. 

 

Blogin aloituksesta on tänään kaksi vuotta. 

En tajua mihin nää vuodet on menneet! 

Tai toisaalta tajuan. 

Nimittäin nämä on olleet aika Kirjavia! 

On liikuskeltu eri genrejen kuin kirjaformaattienkin välillä. Niinkuin Kuplivassa maailmassani kuuluukin.  


On myös keekoiltu erinäisissäkin tapahtumissa ns. Paremman kulttuuriväen parissa, vai pitäskö sanoa kermassa. 

On myös nautittu asiaankuuluvasti ja välillä ehkä vähän kuulumattomastikin lasillinen kuplivaa juhlajuomaa. 


Jos kahden vuoden yhdessäolon... Nooh kuitenkin. Jos kaks vuotta ei ole juhlan arvoinen niin mikäs sitte? 


Kaikenlaisia hetkiä on mahtunut näihin kahteen vuoteen. Muutenkin tuntuu, että blogini olemassaoloa sävyttävät vai pitäiskö sanoa säveltävät erillaiset kriisit ja kriisitilanteet. Milloin blogistin omassa elämässä ja millon koko Maapallosella. 


Ekaks oli tää Korona! 

Kun alkoi näyttää siltä, että siitä päästäisiin vähemmällä niin tuolla Itämaalla alkoi se käsittämätön rähinä. 

Kohta loppuu bloggaus ja laatukahvin juonti kun sähkö kallistuu ja kahvi kallistuu. Vaan että mihkä suuntaan se kahvi kallistuu. 


Oon viime viikkoina ehkä omaa turvallisuuden tunnettani lisääkseni kuunnellut vanhoja Alivaltiosihteeri ohjelmia. 

Siellä tuli vastaan kaikenlaista Naurettavaa, joista äsken tuli mieleeni sketsi, jonka päätteeksi laulettiin, että: "Hotelli Palacesta riippuu mun leipäni maailmalla." 


Välillä on tuntunut, etten jaksa tehdä tätä blogia. 


Toisinaan tulee palautetta blogin sähköpostiin. 


Viime aikoja on erityisesti ilahduttanut tämä toisen blogistin antama tunnustus. 

 

"Hän näkee. Ei niinkun me, mutta hän elääkin kuplivassa maailmassa." 


Tekstin kokonaisuudessaan voit lukea halutessasi tästä.


Valtavan Suuret Kiitokset! 

Tää on ilostuttanut kevättäni Suunnattomasti!



Näiden kuluneiden vuosien aikana blogini on päässyt myös mukaan parille listalle, joka on hämmästyttänyt mua. 

Ne listat on: 

 

Kirjasampo.fi-palvelun 

 Suomalaisia kirjablogeja
Tälle sivulle on koottu listaa suomalaisista kirjablogeista. Listalle on kerätty sellaiset blogit, joista on saatavilla rss-syöte. 


Listaan pääsee tästä.


Kupliva maailmani löytyy myös Kotimaiset kirjablogit-listauksesta, jonne pääsee tästä



Eniten palautetta on tullut tärkeiden kirjamaailman epäkohtien esiin nostamisesta. 


Lisäksi aika-ajoin tulloo palautetta oman elämän käsittelystä. 


Molempia on luvassa niin kauan kuin Kupliva maailmani pyörii. 


Netissä kuka tahansa voi olla mitä tahansa. Jos sulla on kuva, että tätä kirjoittaa vihainen ihminen. Niin pidä kuvas. 

Totuus voi olla toisenlainen. 


Onhan ollut hienoa päästä muutamiin tapahtumiin blogin kautta. 

Työmäärä on ollut valtaisa niistä kirjoittaessani. 

Arvostelukappaleita kirjoista on kivaa saada. Tälläkin hetkellä niitä on useampi odottamassa lukemista. 


Olis ihan kivaa, että kustantajat huomiois enempi eri formaatteja käyttäviä ihmisiä. Nyt joudun aina erikseen varmistaan, että toiveeni tietystä formaatista on tavoittanut ihmiset, ettei kotiini kanneta paperisia kirjasia. 


Viime aikoina oma sähköpostini on täyttynyt erään nimeltä mainitsemattoman kirjakaupan kutsuista liittyä suureen Suomalaiseen KirjaKerhoon. 


Kyllä liittyisin jos ne kirjat kyseisessä kerhossa olisi muussakin kuin painetussa muodossa! 


Tekstin otsikko on Nora Robertsin kirjasarjan kakkos osasta. Kirjan nimi Toinen koitos. 


Täytys lukea uudestaan se Ensimmäinen vuosi ja sen jälkeen ne kaks jatko-osaa. 


Tarkoitus oli, että olisin siitä kakkos osasta kirjoittanut nyt, mutta toisin kävi. 


Osa päivästä menee uutisten lukuun. Sen vuoksi arvosteltavat kirjatkin odottaa lukijaansa. Kyllä ne tulee luettua. 

 

Nyt toistan itseäni. Tämä teksti oli hieman erillaisena jo vuosi sitten.



"Kupliva maailmani on ollut olemassa nyt kahden vuoden verran. Kiitos Läheiselle ideasta sekä etenkin nimestä. Kiitos myös Jokaiselle joka on tavalla tai toisella auttanut sivun ulkoasun tai kuvien kanssa. Kiitos myös niistä Lukuisista Arvostelukappaleista kustantamoille ja muille tahoille, joilta olen esim. saanut kuvien käyttöoikeudet ja myös varsinaisia kuvia olen saanut pyytämällä, koska sivustoilla vaikka kuvat olisi merkattu jonkinlaisella tekstillä niin en voi tietää mitä kuvassa on yms." 



En ole blogilla tienannut vielä tuhansia eurosia, mut sekin päivä tulloo! 


Kiitos kuluneesta ja Hyvää Vappua Kaikille! 


Kuplivaan maailmaan pääsee myös näissä somekanavissa: 


Blogit.fi

BlogJungle

Bloglovin

Facebook

Instagram

Twitter.






torstai 29. huhtikuuta 2021

Ensimmäinen vuosi

Kupliva maailmani on ollut olemassa nyt vuoden verran. Kiitos Läheiselle ideasta sekä etenkin nimestä. Kiitos myös Jokaiselle joka on tavalla tai toisella auttanut sivun ulkoasun tai kuvien kanssa. Kiitos myös niistä muutamasta arvostelukappaleesta kustantamoille ja muille tahoille, joilta olen esim. saanut kuvien käyttöoikeudet ja myös varsinaisia kuvia olen saanut pyytämällä, koska sivustoilla vaikka kuvat olisi merkattu jonkinlaisella tekstillä niin en voi tietää mitä kuvassa on yms. 

 

En ois uskonut Koronan jatkuvan näin pitkään, enkä myöskään, että omia synttäreitäni jo toiseen kertaan vietettiin poikkeusoloissa. 

Omaa jaksamista tämä Korona on jo alkanut riepomaan kun en pääse toteuttamaan itseäni kun keikkoja ei oo. Olen elossa vain kun seuraan live esitystä. Muut ajat olen vain hengissä. 

 

Miltä tuntuu? Noh. Miltä se nyt tuntuu kun on vuoden kirjoitellut tätä blogia. Näyttäähän tuo jatkuvan. 

Minulla tosiaan oli paljon teknisiä ongelmia jotka alkoivat joulun aikaan ja loppuivat tuossa noin kuukausi sitten. Se on vähän paha kirjoitella kun internetin ihmemaahan ei tietokoneella päässyt. Vika ei ollut koneessa saati modeemissa vaan operaattorilla. Jonkun piti mahdollisesti painaa entteriä jossain oikeassa kohdassa niin mun yhteydet lähtikin yht'äkkiä pelaamaan. 

Kiitos myös Jokaiselle joka tavalla tai toisella on ollut mukana uuden tietokoneen ostosprojektin, käyttövalmiuden ja netin takaisin toimintaan saattamisessa. Ilman Heitä ei tämä bloggaus voisi jatkua. 


Muutenhan on kevät mennyt hiljaiselossa. Keikkoja ei ole ollut ja aikaa on tullut vietettyä Kotiluolassa ja oltua paljon etänä läsnä. 


Oon ollut kaikenmoisissa kokouksissa ja lisäksi Tampereen Ilmastolukupiirissä. Ollaan siihen luettu mielenkiintoisia tai enempi tai vähempi mielenkiintoisia kirjoja. Hauskaa on ollut ja kaikenlaisia näkökulmia asioihin tullut sitä kautta. 

Etäpalaverit väsyttää aivan yhtä paljon kuin jos oisin ollut jossain vaikkapa kauppakeskuksessa missä on paljon ihmisiä. Kun parikin tuntia istut puhelimella tai siis enhän missään puhelimella istu vaan sohvalla puhelin kädessä ja seurailen kokouksen aikana jaettavia infoja ja keskustelen niin oon sellaisten jälkeen aina melkoisen "kuollut". Siinä ei välttämättä sinä päivänä jaksa oikein enää kavereiden viesteihin vastailla. Lisäksi tämän uuden koneen kanssa on ollut paljon kaikkea, jota ollaan myös etä yhteyksin hoideltu. Siinä kun melkeen kolme tuntia on puhelimessa ja koettaa säätää koneen asetuksia niin on melkosen väsynyt sen jälkeen. 


Tässä keväällä oon myös "riehunu" erinäisissä nettikeskusteluissa. Se näyttää siltä, että kirjallisuus on kirjallisuutta vain kovakantisena kirjana ja äänikirjoja ei pidetä arvokkaana kirjallisuutena tai ylipäänsä kirjallisuutena laisinkaan ja ettei lukuharrastusta arvosteta silloin kun painetun kirjan luku on mahdotonta vaan ajatellaan, että henkilö joka nyt ei vaikkapa näe lukea tekstiä niin hänen lukuharrastuksensa on täysin toissijainen. Sitä ajatellaan vaan, että äänikirja on ikäänkuin vaihtoehto sellaiselle henkilölle tai olemassa sellaisia henkilöitä varten, mutta äänikirjojen kuuntelu ei ole oikeaa lukuharrastusta. KOSKA VAIN PAINETUN KIRJAN LUKEMISESTA VÄLITTYY SE KIRJAN OIKEA TUNNELMA!!!!! 

Minua lukijana katsotaan ikäänkuin alaspäin, koska minulla ei ole mahdollisuutta lukea painettuja tekstiä. Äänikirja ja äänikirjojen kuuntelijat saa paljon halveksuntaa osakseen. Jos kirjoitan, että painettua tekstiä en voi lukea niin siihen tulee vastauksia, että Kyllä se painettu kirja on se ainut oikea lukutapa. Sitten kun minä kysyn, että no mitäs tekisit jos jostain syystä sairastuisit siten, ettet voisi pitää painettua kirjaa kädessä tai jos näkö menisi. Noh. Sellaisia kysymyksiä seuraa hiljaisuus tai sitten ollaan niin ylimielisiä ja kaikki voipaisia, että ajatellaan, ettei vammautuminen tai sairaus koskaan tule omalle kohalle tapahtuun. 

Kuka tahansa voi vammautua koska tahansa ja silloin sitä joko on sopeuduttava asiaan ja muutettava hieman mielipiteitään tai sitten on vaihtoehtona vaan märehtii ja vaikkapa jäähä neljän seinän sisälle himaan ja voivotella sitä kun en enää pysty siihen tai siihen. Kaikkeen tai kaikenlaiseen sitä ihminen pystyy. Se on vaan omasta asenteesta ja tahdosta kiinni. Asioita voi myös tehä mutta tekotapa voi vammautumisen jälkeen muuttuu. 


Niin tosta Ilmastolukupiiristä vielä sellaista, että siellä äänikirjoja käyttää muutkin kuin minä ja mua on pidetty siellä samanlaisena lukijana kuin kaikki muutkin. Kiitokset heille siitä. 



Blogi tulee jatkossa päivittymään harvemmin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei tekstien tekemiselle jää aikaa. 


Bloggerin käyttö myös hieman tökkii. Saan kyllä tekstit julkaisukuntoon itsenäisesti, mutta blogin ulkoasu muuttui jo aiemmin sen seurauksena että yksi osio poistui väärässä kohdassa entteriä painettuani ja se vaikutti koko ulkoasuun. Blogger on itsessään muuttunut niin paljon etten osaa enää näkevälle neuvoa mistä se ulkoasu muutettiinkaan. 


Postauksen kirjavinkki on Nora Robertsin Ensimmäinen vuosi. Kuva on kustantajan sivuilta. Luin tämän ennen Koronaa ja ajattelin kuinka kamalaa ois jos tarttuva tauti tulisi maailmaan ja etteikait nyt sellasta tapahu. 

Oon nuorempana lukenut paljon Nora Robertsia. Nykyään ei seksikohtaukset ja ennalta-arvattavuus jaksa enää niin kiinnostaa. Lisäksi ollaan kaverien kans mietitty, että miten kukaan voi kirjoittaa niin paljon ja että onko sama henkilö ees kirjottanut niitä kaikkia. 

Jotenkin tuntuu, että kirjoja kirjottaa jonkinlainen työryhmä. 

Sama kaava tuntuu toistuvan: joku muuttaa uuteen paikkaan, kohtaa siellä vastakkaista sukupuolta olevan upean henkilön ja sen jälkeen jaaritellaan sivukaupalla kaikenlaista ja on lukuisia seksikohtauksia ja jonkinlainen vaaratilanne ja kaikki kuitenkin päättyy onnellisesti... 

Tässä Ensimmäinen vuosi-kirjassa on liikaa yliluonnollisuutta ja epäuskottavuuksia. 

Pakko tunnustaa, etten ole fantasiakirjallisuuden ystävä. Harry Potterit olen lukenut, mutta muutoin on jäänyt kyseinen genre tosi vähälle. Diana Gabaldonin kirjat on aivan oma lukunsa. 


Odotin paljon tältä Robertsin kirjalta, koska alkuasetelma oli niin kiehtova. Tämä siis ennen Koronaa. Pettymys oli valtaisa. 

 

Annan tähtiä 2/5.






Nora Roberts - Ensimmäinen vuosi 

Sivumäärä 404

Alkuteos Year One
Suomentaja Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen
ISBN 9789512413119
Gummerus 2018



Huomenna on Vappuaatto ja aion katsoa Litku Klemetin levynjulkkarit. 

Kyseessä maksullinen tapahtuma. 

Tarkemmat tiedot löytyy tästä

 

Hauskaa Vappua ja Kiitos kuluneesta Kaikille Lukijoilleni! 



Kuplivaan maailmaan pääsee myös näissä somekanavissa: 

 

 

Blogit.fi ,

BlogJungle ,

Bloglovin ,

Facebook , 

Instagram ,

Twitter

torstai 30. huhtikuuta 2020

Vinkkejä Vappuun 🎉 🎈 🥳

Vappua ei ole peruttu – sitä vietetään tänä vuonna kotona ja virtuaalisesti!

Näin lukee sivustolla vinkkejä vappuun -sivustolla.

Sivustolta löytyy varmasti vinkki jokaiseen makuun virtuaalisiin vappurientoihin. Virtuaalista vappua voi seurata myös Instassa ja oman päivityksensä saa mukaan kun muistaa #virtuaalivappu ja @virtuaalivappu. 

Itse aion katsoa Facebookista Tampereen Työväenteatterin Vuonna85 musikaalin, joka lähetetään näin Vappuaattona klo 19. Kävin aikoinaan kyseisen musikaalin katsomassakin. 
Yle teema lähettää ensi yönä Alivaltiosihteerin Vappuhupsuttelun vuodelta 1999, se on katsottavissa myös Yle Areenassa. Se on näin pitkäaikaisena AVS fanina katsottava. 

Vappupäivänä on Saara Aallon livekeikka Facebookissa ja luvassa on myös Vasemmistoliiton Vapputapahtuma virtuaalisesti, jossa ainakin Litku Klemetti.  

Riehakasta Vappua aivan Jokaiselle 🍾 🥂 

Zen Café: Laiska, tyhmä, saamaton

          Zen Café - Laiska, tyhmä, saamaton  © 2005 Warner Music Finland Spotify   YouTube     Biisilista:  Kaikki kappaleet säveltänyt Zen...