Helsingin kirjamessut 2022

 

 

 

 

 

Kiitos kutsulipusta Helsingin kirjamessut! 

 

Tällainen streamin seuraaminen kotisohvalta sopii niin paljon paremmin kuin fyysisesti paikalla käyminen. 

Tänä vuonna esiintyjiä oli yli 900, lavoja 15, joten jo pelkän messuohjelman lukemiseen olisi mennyt useampi tunti ja sieltä haluamaansa valikointi toisen mokoman. 

 

Olin pettynyt siihen, että lava, jolla olisi ollut äänikirjakeskustelua niin sitä ei lainkaan streamattu. 

Siinä taas nähdään lukijoiden arvostus. 

Ilmeisesti Storyteliin tulee heidän nauhoittamiaan haastatteluja 60 kappaletta, mutta en ainakaan vielä ole onnistunut niitä sieltä löytämään. 

Se vähä mitä äänikirjoista kuulin keskusteltavan oli taas sitä, että ikäänkuin ne olisivat kulutushyödyke eivätkä lukemista. 

Se on niin raivostuttavaa! 

 

Tässä minun messufiilistelyä. Pahoittelut, etten saa tehdyksi edelleenkään haluamanlaistani tekstin asettelua. 

 

 

 

 

 

 

27.10.2022 10:30 - 11:00
Kaikki lokakuun taivaat

Mitä kaikkea pahaa voi saada aikaan olemalla erityisen hyvä? Elina Annolan Kaikki lokakuun taivaat -romaanissa alakoulun opettaja on valmis tekemään oppilaiden eteen kaikkensa, vaikka väkisin. Ja silti kaikki voi mennä toisin kuin oli tarkoitus.
Aika: 27.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Annola Elina 

Tätä odotin erityisesti ja oli kyllä voimaannuttava haastattelu. Kaksi kirjaa vuodessa on hieno saavutus. Tuli sellanen olo, että täytyisi heti alkaa lukea Kaikkia lokakuun taivaita. 

Ihmisotus on ehtiväinen kun kirjailee opettajan työn ohella.

 

Kirjailijan kotisivut. 

 

Kupliva maailmani arvio Kunnes kukkivat puut. 

 

 

Esikoiskirja käsittelyssä tässä podcast jaksossa

 

 206. Afterworkin lukupiiri: Fomosta, onnellisuuden tavoittelusta ja ystävien välisestä kateudesta. 

 

 

Kirjailija vieraana näissä parissa jaksossa 

 

#96: Elina Annola: Miten kirjoittaja saa ajan riittämään? 

 

ja 

 

Elina Annola - Moniääninen kerronta ja yksityiskohtien merkitys.   

 

 

 

 27.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Muu
Valtajulkisuuden katvealueet ja median monimuotoisuuden tärkeys
Koronaepidemiaan, Ukrainan sotaan, ilmastomuutokseen ja esimerkiksi sukupuoli-identiteetteihin iittyvät kysymykset ovat asioita, jotka julkisessa debatissa näyttävät tiivistyvän yhä jyrkempiin mustavalkoisempiin vastakkainasetteluihin. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n paneelissa keskustellaan siitä, mitä olennaisia kulttuurisia ja yhteiskunnalllisia tai tieteen alaan liittyviä näkökulmia on jäänyt tai uhkaa jäädä valtajulkisuudessa katveeseen, ja miten aidoista arvoeroista käytävää debattia voitaisi jalostaa vakiintuneita juoksuhautoja ylittävillä näkökulmilla. Samalla esiin nousee kysymys siitä, mikä rooli median moniäänisyydellä on.

Paneelissa mukana Mika Rönkkö (Diplo), Martti-Tapio Kuuskoski (Kritiikin uutiset), Minna Tawast (Teatteri&Tanssi+Sirkus) ja Petra Packalen (Tiedonantaja). Debattia moderoi Voima-lehden kustantaja ja Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Aika: 27.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rönkkö Mika, Kuuskoski Martti-Tapio, Tawast Minna, Packalén Petra

Tää olikin mielenkiintoinen keskustelu. Tässä mainittiin Maria Petterssonin uusin teos ja lisäksi sellaisia lehtiä, joista en ole koskaan kuullutkaan. 

Tuli sellainen olo, että tahtoisin heti selailemaan Kultin sivuja ja tilata itelleni vaikka kuinka paljon lehtisiä. 

 27.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Digiajan tietosuoja & Pimeyden ytimeen
Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja toimittaja Aarno Malin keskustelevat digiajan tärkeimmistä kansalaistaidoista ja internetin kauniista sekä rumasta puolesta sekä sen mahdollisuuksista että uhkista.
Aika: 27.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Järvinen Petteri, Malin Aarno

Keskustelua seuratessa tuli mieleeni Ylen sarja Pieleen mennyt historia. Tämä Toro verkko sopisi siihen oikein hyvin. Se on alunperin kehitetty laivastolle ja se on laillinen ohjelma, jota käytetään kaiken maailman rikoksiin. 

Toinen kertoi olleensa internetissä viimeiset 29 vuotta ja toinen Toro-verkossa 8 vuotta. 

Täytyy sanoa, ettei oma mieli kestäis tutkistella internetin väärää puolta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 17:00 - 17:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Pidä minua vielä & Elotulet
Hanna Päivärinnan Pidä minua vielä on kiehtova kertomus naisen matkasta äidiksi ja omaksi itsekseen. Kauniin paljaana se kuvaa, kuinka elämänmuutos haastaa minuuden rajat. Miten tulla äidiksi ja säilyttää silti erillisyytensä, oma vapautensa? Hanna Meretojan romaanissa Elotulet omakohtainen kokemus kietoutuu yhteen filosofisten pohdintojen kanssa tavalla, jonka Rachel Cuskin ja Maggie Nelsonin lukijat tunnistavat.
Aika: 27.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Päivärinta Hanna, Meretoja Hanna

 

 

Pakko sanoa, etten ole lukenut Rachel Cuskin ja Maggie Nelsoninkirjoja.   

Cusk taisi olla jonkinlainen iso ilmiö muutama vuosi sitten. 

Elotulet & Pidä minua vielä ovat kesken. Olisin halunnut lukea Elotulet tietenkin elokuun lopulla sillä se sijoittuu kyseiseen ajankohtaan, mutta olin festaroimassa sinä viikonloppuna. 

Elotulet lukee Krista Kosonen, jonka ääntä en voi sietää. Toki nopeutettuna tarpeeksi nopealle mikä tahansa ääni menee. Teksti on pääasia. 

Nyt oli mukavaa saada kasvot näille kirjailijoille ja kuulla heidän ajatuksiaan. 

Kesken olevien, sekä uusien lukemattomien lukemattomien kirjojen pino vaan kasvaa vuodesta toiseen. Lohduttaudun ajatuksella, ettei elämänsä aikana kerkiä lukea kaikkea haluamaansa.

 

 27.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Muu
Jarkko Sipilän merkitys rikoskentällä
Niko Rantsi, Ari-Matti Auvinen, Rami Mäkinen
JARKKO SIPILÄN MERKITYS
RIKOSKENTÄLLÄ
Keskustelu tunnetun rikoskirjailijan ja -toimittajan
vaikutuksista sekä suosiosta
Aika: 27.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rantsi Niko, Auvinen Ari-Matti, Mäkinen Rami

 

 

Tämä oli koskettava, surullinen ja mielenkiintoinen haastis. Sain tästä myös eväitä omaan kirjoittamiseen. 

Viime vuoden Tampereen Kirjafestareilla olis ollut mahdollista kohdata Sipilä, vaan en mennyt siihen tapahtumaan aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi. 

 

 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Lusu – Rikollispomon kaksoiselämä
Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen.

Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Krautsuk, Satu, Mäntysalo, Jesse, Ahlqvist, Sini

 

 

True crime tulee jo korvista ulos. Jatkuvasti kirjatapahtumissa se on edustettuna. 

Olen lukenut tämän(kin) kirjan. 

Haastattelussa totesin, että totuus on tarua ihmeellisempää. 

Onhan se nyt vaan niin käsittämätöntä minkälaista elämää ihminen voi viettää kun ajautuu sivupoluille. 

90-luvulla ei ollut nykyisen kaltaista mobiili ja mediamaailmaa. 

Niin voin hyvin uskoa, että lapset on luulleet vankilaa lelutehtaaksi, koska siihen aikaan vankilat on näyttänyt tehtailta. 

Nykyään ei ehkä onnistuisi kertoa toisenlaista totuutta, koska helpostihan netistä kaiken tiedon löytää. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 16:30 - 17:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Helsingin Sanomat: Epäpyhä liitto
Politiikan läpikotaisin tuntevat kirjailijat Kari Häkämies ja Rosa Meriläinen yhdistävät voimansa yritysmaailmaan sijoittuvassa vaikuttavassa ekotrillerissä, jossa ympäristöaktivistien mielenosoitus, yhtiön toimitusjohtajan murha ja ulkopolitiikkaan asti leviävät jäljet haastavat rikostutkijaa ja horjuttavat lopulta koko hallitusta.
Aika: 27.10.2022 16:30 - 17:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Häkämies Kari, Meriläinen Rosa

 

 

Huomasin tämän kirjan joku aika sitten ja ajattelin kuinka jännää on, että täysin eri puolueista tulevat henkilöt kirjailee yhdessä. 

Tässä haastattelussa puhuttiin tämän ja työskentelytapojen lisäksi myös seksistä. 

Kirja on saamassa ilmeisesti jatkoa, joten täytyy tääkin lukea. 

Rosa näyttelee Metsolat-sarjassa. Minulla meni vuosia, ennenkuin tajusin että kyse on samasta henkilöstä. Nytkin haastattelua seuratessa ajattelin paljon sitä roolityötä ja oli jotenkin vaikeaa asemoitua tähän hetkeen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Riivattu ja siunattu - Kalle Holmbergin elämä ja teot
Annina Holmbergin isästään kirjoittama elämäkerta Riivattu ja siunattu kulkee Kalle Holmbergin eteläsavolaisista lapsuudenmaisemista Mental Finland -näytelmän spektaakkeliin, näyttelijänä jäähdytelleen ohjaajan viimeiseen erään. Riivattu ja siunattu on intohimoisen totuudenetsijän ja tunteita herättäneen taiteilijan henkilökuva. Tytär kertoo karskisti mutta hellästi niin yksityiselämän ja dramaturgi Ritva Holmbergin kanssa solmitun taiteilijaliiton myrskyistä kuin ammatillisesta kunnianhimosta, huikeasta menestyksestä ja kirvelevistä pettymyksistä. Näkemyksellisen ja rohkeanelämäkerran sivuilla teatteri- ja kulttuurihistoria elävät.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Holmberg Annina, Honkanen Nina

 

 

Aloitin syksyllä kuuntelemaan tätä teosta, mutta se on yhä kesken. Annina itse lukee kirjan, mutta koska assosioin hänet vahvasti lapsuus aikojen suosikki kirjoihini Amorina, kesähevonen, Amor ja uusi kesä, sekä Amor onnen hevonen. 

Niin kuuntelin sitten ne. En edes tiedä monennettako kertaa tässä elämässä. 

Vietin muutaman päivän kavioiden kopseessa ja kaukana arjen väreistä. 

Ikävää, ettei näitä ole kaupallisina äänikirjoina. Oli pakko lainata Celiasta ja sydämeni itkee aina verta kun joudun lainaamaan sieltä, koska kirjailijat eivät saa lainauskorvauksia, paitsi cd-lainoista. Jos olen ymmärtänyt oikein. 

Tämä haastis oli mielenkiintoinen sillä vaikka Holmberg on tuttu nimi niin en hänestä saati perheensä elämästä paljoa tiedä. 

Esiintyjistä kyllä havaitsi, että he tuntevat toisensa. 

Jos haastista olisi tehnyt joku muu niin se olisi ollut varmasti hyvin erillainen. 

 

 

 

 28.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Yhteiskunta
Venäjä, energiavalta
Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen kiinni vallastaan. Venäjästä voisi kuitenkin muodostua uusiutuvan energian jättiläinen. Ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkystä haastattelee toimittaja Janne Hopsu.
Aika: 28.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Tynkkynen Veli-Pekka, Hopsu Janne

Tämä oli informatiivinen lisäys siihen kaikkeen tietoon mitä olen syksyn aikana eri medioista lukenut liittyen sähköön, kaasuun ja meidän riippuvaisuuteemme veli venäläisestä. 

Toivottavasti Sähkö tulee töpselistä-podcastiin tulee lisää jaksoja. Suosittelen kuunteleen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 28.10.2022 16:00 - 16:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Tiu tau tilhi
Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.
Aika: 28.10.2022 16:00 - 16:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hurme Juha, Tiihonen Jussi 

Minun ei alunperin edes pitänyt kuunnella tätä haastista, mutta kun se nyt sattui tulemaan suorana, enkä jaksanut vaihtaa virtuaalista lavaa niin kuuntelin tämän ja oli kyllä varmaan paras haastis koko messuilla! 

Mietin miten joku saa kokonaisen teoksen kasattua lasten laulun ympärille. 

Haastiksessa tuli esiin tuttuja ja vähemmän tuttuja nimiä vuosisatain takaa. 

Siinä vaiheessa kun Juha Hurme esitti Mirri sairastui laulun ihan tosta noin vaan puhuessaan melodiasta. 

Niin ajattelin, että tää on näitä blogistin elämän kohokohtia, että ilman tätä yhteistyötä en olisi saanut kuulla näin upeaa ja spontaania musiikkituokiota! 

KIITOS!

 

 28.10.2022 18:00 - 18:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Kivipuiston tyttö
Kuinka pohjanmaalla asuva Nilla Kjellsdotter kirjoitti dekkarikäsikirjoituksen, jonka oikeuksista käytiin kova kisa Ruotsin suurimmissa kustantamoissa? Kesällä suomennettu Kivipuiston tyttö avaa Murhia Pohjanmaalla -sarjan, ja on saanut loistoarviot ruotsalaislukijoilta ja -kuuntelijoilta. Nilla Kjellsdotter on kirjailijana luonnonlahjakkuus pohjoismaisen laatudekkarin genressä.
Aika: 28.10.2022 18:00 - 18:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Kjellsdotter Nilla

 

 

Kuuntelin Kivipuiston tytön kesällä. En ymmärrä mikä tässä teoksessa on se juttu. 

Tämä haastis oli ruotsiksi ja toivoisin, että tällasista sais sitten vaikka tekstinä käännöksen suomeksi joskus tilaisuuden jälkeen. 

 

 

 28.10.2022 10:30 - 11:00 · Senaatintori-lava · Kirjoittaminen ja kustantaminen
KÄSIKIRJOITUKSESTA KIRJAKSI
Miten käsikirjoituksen tie valmiiksi kirjaksi etenee kustantamossa? Mitä kustantamon työntekijät tekevät? Mihin kustantajia tarvitaan? Kustantamojen ammattilaiset kertovat. Keskustelemassa kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson (WSOY), kauno- ja tietokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen (Gummerus) sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen (haastattelija, WSOY).
Suomen Kustannusyhdistys
Aika: 28.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Carlson Anna-Riikka, Laitinen Johanna, Miettinen Reetta

 

 

Tämä oli mielenkiintoinen haastis. Itsehän en kirjaa tule koskaan julkaisemaan. Kirjallisuus ja myös se miten sitä julkaistaan on silti kiinnostavaa. 

Haastiksen teemaan pääsee myös kuuntelemalla Suomen Kustannusyhdistyksen Kirjan tie-podcastin jakson Käsikirjoituksesta kirjaksi. 

 

 

 

 

 

 

 28.10.2022 14:30 - 15:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Häväistyt & Kostajan merkki
Lapset on pidettävä turvassa Tuomisen Häväistyt-kirjassa. 13-vuotias Laura katoaa koulumatkalla. Poliisi epäilee tytön karanneen kotoa, kunnes tämän kotikoneelta paljastuu huolestuttavia asioita. Häväistyt on Delta-sarjan itsenäinen neljäs osa.

Menneisyys alkaa kietoa Antti Hautalehtoa synkkään viittaansa Christian Rönnbackan Kostajan merkki -kirjassa, joka on sarjan 10. osa. Tilanne pakottaa hänet pohtimaan valintoja. Seuratako omia moraalisia periaatteitaan, vai noudattaako lakia?

Haastattelija Taija Tuominen.
Aika: 28.10.2022 14:30 - 15:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Rönnbacka Christian, Tuominen Arttu

 

 

Nämä kirjailijat on monilahjakkuuksia. 

Uusin Hautalehto on lukematta, koska on ollut niin kiire ja Delta-sarjaakin on lukematta uusin ja edellinen. 

 

 

 28.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Kööpenhamina-trilogia
Tanskalaisen Tove Ditlevsenin (1917-1976) omaelämäkerrallinen Kööpenhamina-trilogia löi suomalaiskriitikot häpnadilla. Lavalla toimittajat Annaleena Jalava Eeva-lehdestä, Anna Tulusto Yleltä sekä kustantaja Mari Koli keskustelemassa historiallisista klassikkolöydöistä.
Aika: 28.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Jalava Annaleena, Koli Mari, Tulusto Anna

 

Olen lukenut tuon trilogian kaksi ekaa osaa ja oli mielenkiintoista kuulla miten sarja on päätynyt suomalaisille luettavaksi. 

 29.10.2022 11:30 - 12:00 · Hakaniemi-lava · Äänikirja
BookBeat palkitsee vuoden kotimaisen tulokkaan ja kotimaisen dekkaristin
Suomen suurin äänikirjaraati on puhunut! Tule kuuntelemaan, kun BookBeat julkistaa vuoden 2022 kotimaisen tulokkaan ja dekkaristin. Palkinnot ratkaisee Suomen suosituimman äänikirjapalvelun käyttäjädatasta saatu tieto: kirjojen aloittaminen, loppuun asti kuuntelu ja asiakasarvioiden keskiarvot.
Aika: 29.10.2022 11:30 - 12:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hautala Anni, Forsström Sari

Bookbeat palkitsi Seppo Jokisen. Siitä tuli hyvä mieli. Vaikka käytänkin Storyteliä. 

ONNEA! 

Kevättä ja uutta Koskista odotellessa. 

 

 

 

 29.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Neiti Steinin keittäjätär
1900-luvun alun Paraisilla kahden siskoksen työpesti kartanon apulaisina päättyy hirvittävään veritekoon.Parikymmentä vuotta myöhemmin Pariisissa: maailmankuulu Gertrude Stein ja Alice B. Toklas pestaavat kahden naisen talouteensa keittäjättäreksi suomalaisen Margitin, toisen Paraisten tragedian sisaruksista.Keittäjättären ja palvelijan roolit määrittävät sekä Margitia että Alicea.Naisten välille syntyy erikoinen luottamus ja jännite.
Aika: 29.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Parkkinen Leena

Tämä kuuluu kirjailijoihin joiden teoksien lukemisesta olen haaveillut vuosia. Sinun jälkeesi, Max on ollut lukulistalla kauan. Galtbystä  länteen olen joskus aloittanut, mutta jäänyt kesken ja tätä uusinta en ole vielä aloittanut. 

Nyt oli kivaa saada kirjailijaa kuulla. 

 29.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Päänäyttämöllä
Suomen Kansallisteatteri on toiminut 150 vuotta suomalaisen kulttuurin eturintamassa. Päänäyttämöllä-kirja esittää kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Se tuo esiin myös kulissientakaiset riidat, harharetket ja epäilykset. Haastattelija Krista Kosonen.
Aika: 29.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Häggman Kai

Aloitin tätä kirjaa kuuntelemaan jo tammikuussa, mutta se on kesken. 

Rakastan hyvin kirjoitettua draamaa ja erityisesti muutamia 90-luvun TV-sarjoja, joiden dvdt pyörii tietokoneelta jatkuvasti, koska näinä aikoina ihminen tarvitsee tuttuja äänimaisemia. 

Oli mielenkiintoista kuulla teatterin historiaa ja stooria useammasta johtajasta. 

Oma elämänihän on melkoinen show. Ei sillä että oisin jotakin muuta kuin oon vaan sillä, että kohellan pitkin maailmaa ja kohkaan millon mistäkin. 

 29.10.2022 13:30 - 14:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Liekinkantajat
Ulla-Lena Lundberg kuvaa upeassa pitkään odotetussa Liekinkantajat-romaanissaan kolmen pariskunnan elämää kolmen sukupolven ajan – Vaasan palosta elokuussa 1852 Krimin sodan kautta 1920-luvun lopulle – lukutaidottomuudesta tyttökoulujen ja yliopistojen kautta pakkomielteiseen koulupelkoon. Suuri historiallinen kertomus, jota valaisevat rakkaus ja kansanvalistus. Haastattelija Eva Kela.
Aika: 29.10.2022 13:30 - 14:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Lundberg Ulla-Lena, Kela Eva

En osaa ruotsia, joten en pysty paljoa sanomaan tästä. 

Lundberg on tuttu nimi, mutta pitäisi perehtyä enemmän. 

 29.10.2022 17:00 - 17:30 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Hämähäkki
Lars Kepler on kirjailijanimi, jota käyttää ruotsalainen aviopari Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Suosittu Joona Linna -sarja on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 12 miljoonaa kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle.

Saga Bauer palaa Joona Linnan rinnalle sarjan yhdeksännessä osassa. Vastaansa Joona ja Saga saavat julman sarjamurhaajan, jolla tuntuu olevan heihin kumpaankin pelottava kytkös

Keskustelu on englanniksi
Aika: 29.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Kepler Lars

Tämä oli messujen kohokohta itselle! Haastista seuratessa avasin kuohuviinin ja fiilistelin tulevaa keikka iltaa. Näin vihdoinkin livenä Aino & Hajonneet. Ilta oli ikimuistoinen monesta syystä ja esiintyminen aivan mahtava ja kuohuviinin määrä illassa valtava! 

Keplerin kirja on kesken ja haastiksessa puhuttiin väkivaltaisuudesta ja siitä miten sitä kirjoitetaan ja minkälaiset työskentelytavat kirjottajilla on. 

Kuulin myös heidän kahden keskisestä lukupiiristään tai kirjakerhostaan. Eli luetaan samaa kirjaa samaan aikaan joku tietty aika kun ollaan päivän kirjoitustyöt tehty. 

Kuulostaa parhaalta mahdolliselta tavalta nollata pää työrupeaman jälkeen hyvässä seurassa! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 30.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Historia
Gallian kukko kiekuu taas
Ranskan kuin omat taskunsa tunteva Helena Petäistö sukeltaa valtakunnan ytimeen. Kirjoituskokoelma tarjoaa jännittävän läpileikkauksen ja nautinnollisia lukuhetkiä Ranskan poliittisen elämän päänäyttämöiltä ja kulisseista.
Aika: 30.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Petäistö Helena

 

 

Tätä ei ole äänikirjana, mutta oli mielenkiintoista kuulla. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 30.10.2022 15:30 - 16:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Helsingin Sanomat: Tekijä
Viena on palannut Amerikan-vuosien jälkeen juurilleen Leppävaaran vanhaan huvilaan. Suvun naiset totuttelevat taas elämään saman katon alla, mutta mistä löytyisi työpaikka Vienalle? Vienasta tulee yksi tarmokkaista naisista, joiden uurastuksen ja uskollisuuden varaan Armi Ratia rakentaa imperiuminsa. Viena pyörii myös kulttuuriradikaalien joukossa ja Lapualaisoopperan kulisseissa, mutta vasta kun hän uskaltaa noudattaa Ida-mumman esimerkkiä, tulee hänestäkin oman elämänsä sankaritar.
Aika: 30.10.2022 15:30 - 16:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Mustonen Enni

 

 

Hyvä, että Syrjästäkatsojan tarinoita-sarja on päättynyt ja odotamme innolla ensi kevättä ja Rouvankartanon tarinoita-sarjan ensimmäistä osaa.

We Belong Together: Marraskuu 2002/2012-nyt

 

 

 

 

 

"We belong together Like summer and sun We belong together, You're my number one I'll never leave you alone We belong togetherIt feels like I'm in heavenLike summer and sun.I'll never never knowWe belong togetherI wanna stay foreverYou're my number one. I'll never leave you alone
Don't you know You were treating me so bad It was more Than another affair we had In my mind I never loved someone like you before And I cannot ignore You made my life just more than a foolish game Since the day you came
It it true. Don't you want me anymore Tell me why. Can you feel the same as before When you're gone I feel so lonely waiting all night long Cause together we're strong I always wanna make you feel the same Since the day you came" 

Indra - We Belong Together (Live @ Dimanche Martin France 2, May 21, 1995)

Tuo on biisi joka soi usein sinä viikonloppuna kun olin ekaa kertaa Tampereella tasan 20 vuotta sitten. Tarkemmin sanottuna se ei päivämäärällisesti mene ihan yksyhteen, mut marraskuun eka viikonloppu kuitenkin oli sillon. 

Kerron siitä viikonlopusta kohta. On kuitenkin huomioitavaa, että kymmenen vuotta myöhemmin eli marraskuun eka viikonloppu vuonna 2012 oli myös elämääni muuttanut tapahtuma. Entäs nyt sitten? Katotaan mitä tulee tapahtuun... 

Miten se voikin olla niin, että tärkeimmät ihmissuhteet liittyy samaan viikonloppuun eri vuosikymmenille... 

Kumpaa on ikävä enemmän? Tiiänkö itsekään. 

Molemmilla näistä on oma elämänsä. Omaa oloani helpottaa kun ajattelen sen niin, ettei kumpikaan oo onnellinen ja ettei se ole oikeeta rakkautta missä he nyt on. 

Kyseisten ihmisten onnettomuuden siis onnettoman olon tai siis olot huomaa siitä, että jos he olis onnellisia niin silloin myös mä oisin osa elämää näkyvästi. Sillä vain silloin kun olet aidosti ja oikeasti tasapainossa nykyisyyden ja menneisyyden kanssa niin vain sillä tavoin olet onnellinen. 

Se on välillä jumala joka kieltää kanssani tekemisissä olemisen tai siis se mitä eräs ikivanha satukirja opettaa avioliitosta. Välillä kanssani tekemisissä olon kieltää esim. kykenemättömyys kohdata mua KokoNaisena. Minut haluttas kohdata vaan tietyiltä osin; eli tietyssä humalatilassa, kun oon parhaimmillani ja kanssani on hauskaa. Mua ei kyetä kohtaamaan ongelmineni ja tunteineni, saati, että omat tunteet mua kohtaan kyettäs kohtaamaan. 

Viimeinen sivulause oli molemmille tai molemmista ja muutoin kuvaukseni niinkun joko/tai jompaankumpaan. 

Ainiin nythän toi teksti näytti osittain siltä, että ikäänkuin nää lukis tätä blogia, vaan eihän ne niin tee! 

Olen lakannut olemasta heille, vaan he ei mulle. 

Sitte päivän tekstiin.... Jotkut varmaan lukee tätä niinkun Piru Raamattuu. Kukaan ei oo vieläkään kertonu, että lukeeko se Piru kyseistä kirjaa tai että onko se Pirun Kirjallisuutta muutenkaan. 

Alussa oli.... 

Marraskuu 2002

Perjantai. Juna toi meitsin nykyiseen kotikaupunkiini ekaa kertaa. Kaverin suosiolla avustuksella junailin tänne ja käveltiin sitte sinne mihkä olin menossa. Kaverini läks sieltä sitten omille teille ja jäätiin kahden. 

Oli niin jännää olla kahestaan niin ettei kukaan eikä mikään häiritse. 

Kuunneltiin musaa ja juotiin kahvia ja yritettiin jutella. 

Minä en tiennyt miten olla. Olin siihen asti ollu paljon lähinnä aikuisten seurassa. En tienny miten kylässä ollaan. Jos ollaan rehellisiä niin en vielä tänäkään päivänä osaa olla ihmisten seurassa. 

En kykene jutteleen, koska en tiiä miten jutellaan. 

Jännitän jokaista sosiaalistatilannetta. Haluaisin että maailma ois semmonen paikka, että kaiken voisi kirjoittaa ja ettei ääntä tarvis käyttää. 

Voi myös olla että ne jotka oikeasti nykyhetkessä näkee mua livenä, että he eivät tunnista mua tästä puhumattomuus asiasta. 

Vaan se kyvyttömyys sosiaalisiin tilanteisiin on asia, jota en voi ohittaa jos kerron vaikkapa vuosista 2002-2009. 

Täytyy itekin oikein ihmetellä kuinka kykenen osallistumaan etänä lukupiireihin ja vaikka mihin ja kykenen siellä jutteleen nykyhetkessä siis. 

Olen myös muutakin kuin vain sosiaalisten tilanteiden vaikeuteni. 

Takas vuoteen -02. 

Siinä oltiin. 

Perjantai vaihtui lauantaiksi ja kun makasin siinä hänen vieressään aamuyön tunteina niin tajusin, että koko maailmani on tässä, koko elämäni, kaikki mitä olin koskaan halunnut ja tarvinnut ja kaikki mitä tulisin koskaan haluamaan ja tarvitsemaan. Tiesin, että tässä haluan olla ja ettei mikään eikä kukaan koskaan, ikinä milloinkaan tulisi olemaan minulle tärkeämpää. 

Olen tänä syksynä siis nyt 2022 kattellu sarjaa The Harlins. 

Siinä itketään, nauretaan ja ikävöidään paljon. 

Tiiän miltä tuntuu kun on ikävä vaikka toinen olisi läsnä. 

Vaan tästä en voi puhua läheisilleni. 

Tämä biisi kuvaa hyvin tuota äsken mainitsemaani aamuyön hetkeä, vaikka on siis julkaistu vuosia myöhemmin.

Tammikuussa 2013 tämä sama biisi tuli jossakin vastaan ja mietin sen kuvaavan erästä hetkeä vuodelta 2012 ja kun laitoin tän biisin linkin eräälle, niin sain niin hirveän vastauksen, etten tiiä oonko toipunut siitä vieläkään. 

 

 

 

"Makaan vierelläsi
Mun pieni sydän sykkii peiton alla
Tässä lähelläsi
On paikka, jossa mun kuuluu olla
Ota minut syliisi,
Enkä enää pelkää
Kiedo siivet ympärilleni,
Enkä enää pelkää
Pehmeä äänesi
Tänä yönä minut nukuttaa
Saanko ikuisesti
Tähän jäädä, sua rakastaa?
Ota minut syliisi,
Enkä enää pelkää
Kiedo siivet ympärilleni,
Enkä enää pelkää
Ota minut syliisi,
Enkä enää pelkää
Kiedo siivet ympärilleni,
Enkä enää pelkää
Kaikki, mitä mä etsin
Kaikki sinusta löysin
Kaikki, mitä mä etsin
Kaikki sinusta löysin
(Ota minut syliisi
Kiedo siivet ympärilleni
Enkä enää)
Saanko ikuisesti
Tähän jäädä, sua rakastaa?
En enää pelkää
En enää pelkää"

Sanat tarjoaa Musixmatch

Biisin saa soimaan tästä. 

 

Loppu vuodesta 2012 koin tuollaisen hetken jälleen. 

Marraskuussa 2012 juurikin kyseisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina istuin baarissa. 

Olin ennen baariin kävelyäni nauttinut kotona uutta joulukaudeksi myyntiin tullutta viiniä, joka oli ilmeisen hyvää. Olin myös kuullut järkyttäviä asioita ystäväpiiristäni ja tuntui, että tarvitsin oman hetken ja etten voi olla kotona. 

Juoma maistui ja juttua riitti. Mulle myi uusi ihminen, jonka olin kohdannut edellisenä sunnuntaina ekaa kertaa. 

Puhetta riitti kaikesta maan ja taivaan välillä. Kissat. Kotiin kävellessä mietin niitä kissoja ja että kuinka kiva olis jos voisin ne kohdata. 

Tunne joka oli alkanut jo silloin edellis viikolla kasvoi. Menin kotiin ja viestitin, nykyään entisille frendeilleni, että juteltiin ja tuntuu tältä ja oli niin mahtavaa ja.... 

Se lauantai se vasta kummallinen olikin. Ylösnousin.... Siis luin Remeksen Ylösnousemusta ja ihmettelin, että voiko tuntuu tältä. 

Tykkäsin pitkästä aikaa Remeksen uudesta kirjasta siis tästä Ylösnousemuksesta. Voi myös olla, että olisin tykännyt vaikka olisin puhelinluetteloa lukenut... 

Marraskuussa 2012 taisi juomaa virrata aika lailla. Vuoteen 2022 on niin suuri kontrasti. En käy baareissa. Keikoilla käyn, mutta se että lähtisin iltaa istuun ja ihan vaan juomisen ilosta juomaan niin se tuntuu kaukaiselta. 

Ok. Kyllä Minä Lähden jos Sä Pyydät....... 

Viikot vierivät ja kaikenlaista tapahtui. Oli eräs talvinen joulukuinen ilta ja tapahtu se mitä ihmisten välillä tapahtuu. 

Luulin että siitä alkais jotain uutta. Vaan ei, kun kohtasin taas sen saman. Ollaan kuin mua ei olisi ja kuin mitään meiän välillä ei olisi ollut. Läheisille kun sitä ei voi näyttää, että on Annukan kanssa, koska mitä ne kaveritkaan sitte sanoisi? 

Keväällä 2013 en osannut sanoa sanaakaan kun minulta kysyttiin, että haluunko olla. 

Vai miten itse vastaisit kun kysyttäs, että kun oon tässä miettiny mitä kaveritkin ajattelee jos oon sun kans, vaan olisitko kuitenkin? 

Nykyään siis vuonna 2022 Annukka ajattelee, että jos ihminen miettii ensin sitä mitä kaverit ajattelee, eikä siks uskalla olla Annukan kanssa yhdessä. Niin sellanen ajatusmaailmahan kertoo ihmisestä kaikenlaista. Se ei tarkota sitä, että Annukka olisi vääränlainen tai huono ihminen. 

Vaan keväällä 2013 A ei ollut henkisesti kasvanut tähän saakka ja silloin tuntu siltä, että mä olen vääränlainen, että jos mä oisin toisenlainen tai joku muu niin sit mä kelpaisin. 

Viäkö joku ihmettellee miksi en ole parisuhdeihminen? 

Olen tehnyt huonoista kokemuksistani voimavaran. Alussahan kirjoitin, ettei nää ihmiset ole nykyisissä elämäntilanteissaan onnellisia ja tasapainoisia. 

He ovat itse valinneet, että minä en kuulu heidän elämäänsä. Olen omaan taiteeseeni siirtänyt sen miltä se tuntuu ja tässä tälläkin hetkellä teen taidetta meistä. 

Avaan koko maailmalle kaiken sen miten mua kohdeltiin. 

Laulussa sanotaan, että: 

"Jos sua ei oo niin mä teen susta maalauksen ja kirjoitan kaiken sen mitä ikinä saanut en. Pidän näyttelyn kaikille ja sen nimi on Rakas Sua Ei Oo."

Törmäsin tuohon biisiin vahingossa ja siitä on tullut mun viime kuukausien voimabiisi ja se antoi näkökulmaa sille millä tavalla mun tulee tää vuosipäiväpostaus tehä. 

 

Biisin voi kuulla täällä. 

Mua on rakastettu paljon ja rakastetaan tänäänkin. Tiiän sen ja samalla kannan tuskaa kaikesta siitä mitä oli, olis voinut olla ja mitä ei ole. 

Kummankaan kanssa en tule milloinkaan olemaan tekemisissä saati väleissä. 

Jatkan taiteen tekemistä. 

Luin joku aika sitten Redraman elämäkerran. Löysin itseni siitä. Erityisesti eräästä keskustelusta, jota käydään sohvalla istuen ja jota Redi käy ittensä kanssa. 

Siinä puhutaan just siitä kuinka se menee niin täysin siihen ihmiseen jos on löytäny jonkun uuden kumppanin ja siks mikään ei voi toimii kauaa, koska kaikki muu häviää ympäriltä. On vaan se uusi ihminen ja kaikki ne tunteet. 

Mähän oon samanlainen! 

Nykyään en halua tutustua uusiin ihmisiin. Suojelen itteeni sillä. 

Siks mä voinkin hukkua ja hukuttautua siihen kaikkeen mitä oli ennen.

 

"En ole katkera, mutta kuitenkin."

Laura Suomela: Minä vastaan marraskuu

 

 

 

 

 

Laura Suomela - Minä vastaan marraskuu 

 

Karisto 2021 

ISBN

9789511393740

 

E-kirjan sivumäärä 

129

 

 

Uusi elämä omassa kämpässä uhka vai mahdollisuus? Valloittava nuortenromaani Emmin ekasta opiskelijasyksystä.
17-vuotias Emmi ei aio tuhlata enää hetkeäkään sen suremiseen, että poikaystävä jätti ilman varoitusta ja särki hänen sydämensä. Mutta kammottava marraskuu lähestyy, pimeys yltyy. Emmi lojuu illat yksin opiskelijakämpässään ja kaipaa uusia ystäviä. Miten opiskelijoita vilisevä kerrostalo voi olla kuin ruumishuone? Missä yhteiset bileet ja hauska opiskelijaelämä?
Emmi päättää antaa vuoden synkimmälle ajalle mahdollisuuden ja aloittaa ”Minä vastaan marraskuu” -projektin. Nyt kylvetään ympärille iloa ja valoa! Onneksi isosisko Sanni on ideassa mukana, samoin naapurin jätkä, Kuronen.
Laura Suomela on tamperelainen lasten- ja nuortenkirjailija. Suomela työskentelee ammatikseen nuorten parissa ja kirjoittaa romaanien lisäksi juttuja lehtiin.

 

 

 

"Minä, Emmi Söderbacka, aivan henkilökohtaisesti ja ihan itse voin vaikuttaa siihen, ettei kohta alkava kammottava marraskuu ole vain pimeä kuilu, jonka pohjalle luisun. Valon määrälle en mahda mitään enkä sille, että luottamukseni petettiin. MUTTA. Voisiko pieni ihminen jotenkin onnistua kesyttämään inhoamansa kuukauden ja tehdä siitä vastoin kaikkia odotuksia siedettävän tai jopa kivan? Sanoisi vain ”simsalabim” ja ranteet auki -marraskuu muuttuisi täysin uudenlaiseksi, kepeäksi ja toivontäyteiseksi hämärän hyssyksi. Sitä vain käpertyisi pimeän savusaunamaiseen syliin, jossa chillailisi rauhassa, lukisi huikeita satukirjoja, katselisi romanttisia leffoja ja hörppisi herkullista vadelmateetä kuvitteellisen takkatulen ääressä. Voisin käpertyä ihanan viltin alle villasukat jalassa vain rentoutumaan ja inspiroitumaan, samalla kun sade piiskaisi tunnelmallisesti ikkunaa.

Mitä, jos uhmaankin tänä vuonna marraskuuta koko voimallani, aivopesen itseni ja napsin rusinat pullasta. Keskitynkin vain kauniiseen ja mukavaan enkä kaikkeen ahdistavaan paskaan. Olen valittanut pimeästä ajasta joka ikinen vuosi niin kauan kuin muistan. Minusta se, että valo vain törkeästi katoaa, on luonnotonta. Luin juuri netistä, että historiantutkijatkin ovat jostain ikivanhoista luista päätelleet, että muinaiset ihmiset ovat jääkaudella vaipuneet mitä todennäköisimmin talvihorrokseen! Miksi nuoren opiskelijan pitää vaan jaksaa painaa sata lasissa? On suuri vääryys, että karhukin saa nukkua, mutta minä en.

Jos yritän olla puolueeton, niin ei varmaan ole kovin mukavaa olla marraskuu, kuukausien musta lammas, jota 90% suomalaisista inhoaa. Kesäkuukaudet ovat lellikkejä ja sitten ovat väliinputoajat, huhti- ja lokakuu. Tiedän yhden Jennin, joka rakastaa marraskuuta. Myrskyt ovat hänen mielestään parhaita! Voisinhan minä, EDES KERRAN elämässäni antaa inhokkikuukaudelleni uuden mahdollisuuden ja hieroa sen kanssa orastavaa sopua. Mitä menetettävää minulla enää on? Ei mitään! Sydämeni on viimeisen kuukauden aikana ottanut jo niin paljon osumaa, että tästä on reitti ainoastaan ylöspäin. En voi olettaa, että mikään muuttuu, jos en itse ryhdistäydy. Ja siinä se on! Päätös, joka syntyy päiväkodin kuraeteisessä tiistaiaamuna kello 7.54.
"

 

 

 

Rakastan tätä kirjaa. Tämä sai minut tuntemaan kuin oisin itse osa tarinaa. 

Pystyn samaistumaan päähenkilön oman paikan etsimisen epävarmuuksiin ja tietynlainen asioista "kohkaaminen" on myös minulle ominaista. 

Elin ja hengitin tätä stooria vaikka olen jo 40 ikävuotta lähentelevä sinkkutäti-ihminen. 

 

Kirja herättikin kysymyksen itselleni siitä olenko yhtään valmiimpi maailmaan kuin tää päähenkilö? 

 

Viihdyin Emmin seurassa todella hyvin. Toivoisin hänenlaista ihmistä naapuriksi niin alkaisi tässäkin talossa aivan varmasti tapahtuu! 

 

Ihana idea leipoa keksejä ja pudottaa ne asukkaiden postiluukuista. 

Tuo mokailu päivämäärän kanssa pikkujoulujärjestelyissä oli niin tuttuu ja pystyin kuvitteleen itteni tilanteeseen, jossa ootan juhlaväkeä ja kun ketään ei saavukaan niin korkkaan kuoharii.

 

Kirjassa ollaan Tampereella ja se tuntui myös olevan osa kirjaa. 

Tutut paikat, kauppakeskukset ja raflat vaan lisäsi kirjan viihtyvyyttä. 

 

Ihailen päähenkilön tapaa mennä eteenpäin elämässä. Sydän on särkynyt, mutta hän vaan porskuttaa. 

Opiskeluelämä on sivuosassa tässä ja keskitytään nimenomaan marraskuusta selviämiseen! 

 

Kuuntelin tämän kesällä äänikirjana Storytelistä ja päätin jo silloin, että ostan tämän itselle e-kirjaksi ja teen blogitekstin just marraskuun ekaan päivään. 

 

Annan kirjalle viisi tähteä ja suosittelen Kaikille jotka haluaa piristystä marraskuuhunsa. 

 

Laitan tähän vielä kirjassa olleen aivan upean runon. 

 

 

"Minä vastaan marraskuu,

en aio pimeydelle antautuu

Otan asenteen uuden,

annan kaamokselle

mahdollisuuden.

Aion kuunnella hyvää jazzii

ja katsella töllöstä kiekkomatsii.

Lähde mukaan säkin tähän,

piristetään toisiamme ees vähän."

2.5. Vuotta Kuplivassa Maailmassa

 

Kuplivassa maailmassani on oltu nyt olemassa kaks ja puol vuotta. Maailma on tänä aikana muuttunut täysin. Siis tämä ympäröivä. 

Vuosi 2022 on ollut omassa elämässä haastava ja kirjojen lukeminen ei ole maistunut, jonka johdosta arvostelukappaleiden arvostelujen julkaisut on siirtyneet keväältä ja kesältä syksyyn valitettavasti. 

Pari sattumusta valokuvien kanssa on tänä vuonna käynyt. Pahoittelut niistä ja viivästyneistä teksteistä.

Muistutan, että minäkin olen vain ihminen ja ihminen on erehtyväinen otus. 

 

Arvostelukappaleiden osalta aletaan olla voiton puolella. 

Kovin montaa postausta ei tänä vuonna enää muutenkaan tule. 

 

Muutenkin näyttää siltä, että tehokasta blogiaikaa on syys-toukokuu ja kesällä on sitten parempi, etten kirjoita, koska jos kesä -23 on samanmoinen kuin tämä -22 niin se on enempi sitä, että selviää päivästä seuraavaan. 

 

En ole kesäihminen. Sitä ei vaan saa Suomessa sanoa, koska leimaantuu negatiiviseks heti. 

Helle vie voimat ja lisäksi heinäkuu on ollut elämässäni hirvein kuukausi aina muutenkin. Traumaattisia kokemuksia usealta vuodelta ja niin edelleen. 

 

Ens vuonna teen loppuun Dion levy postaukset. Muuten en ole hirveästi suunnitellut blogijuttuja.

Äänikirjoista voisin jauhaa loputtomiin. Tietenkin sama e-kirjojen kohdalla. 

Kuluvalla viikolla sain taas huomata, ettei lukijuuttani arvosteta. 

Sain kommentin, ettei e-kirjojen lukeminen ole lukemista vaan kuuntelemista. 

Se on lukemista niinkuin kaikki muukin. Teksti ei vain ole fyysisenä kirjana ja se ei tee lukemisesta yhtään huonompaa vaan on saman arvoista, samanlaista, saavutettavaa ja tasavertaista ja tasa-arvoista! 

On todella ikävää kun lukijuuttani ei pidetä minään, kun en lue painettua tekstiä. 

Minua ei siis arvosteta eikä pidetä lukevana ihmisenä siksi että en lue painettua tekstiä. 

Tällaiset kommentoijat siis ajattelevat, että olen todella typerä ja aivan täysi moukka, KOSKA SESE NYT VAAN ON SILLÄ LAILLA, ETTÄ SE PAINETTU TEKSTI ON SE AINUT OIKEE JA MIKÄÄN MUU EI OLE LUKEMISTA! 

 

Niin. Näinkö se on? Kysyy jo vuosikymmeniä itselle sopivilla lukemisella lukenut. 

 

Olen tähän mennessä muutaman viime vuoden aikana kuunnellut eräästä äänikirjapalvelusta 799 kirjaa ja 10594 tuntia. 

Voin keskustella näistä kirjoista vaan sitä ei pidetä arvossa, koska en ole fyysisesti lukenut ja kokenut tekstiä. 

Olen ikäänkuin alempaa kastia ja muutenkin eri luokkaa kun en lue paperilta. 

Tämä on syrjivää kirjakeskusteluissa. Siellä on jotenkin sellanen ajatus, että voi voi kun on hyvä, että äänikirjojen ja e-kirjojen kautta pääset edes vähän osalliseksi kirjamaailmaa, mutta et kuitenkaan oikeasti lue kun et lue paperilta. 

Mikä oikeus paperilta silmillä lukevalla kansanosalla on väheksyä minua ja tehdä olemassaolostani pienempää? Kysyn vaan! 

Ja aina kun kerron tästä niin se ymmärretään niin, että loukkaannun ja koen, että ihmiset on äänikirjoja vastaan. Kysymys ei ole mistään loukkaantumisesta vaan siitä että tuon esille sen ettei lukemistani arvosteta ja minua nähdä lukijana! 

Se että ihmiset aivan avoimesti kertoo väheksyvänsä kaikkia jotka ei lue fyysisiä kirjoja kertoo todella paljon heidän maailman katsomuksestaan, koulutustasosta, erilaisuuden peloista yms. 

En myöskään ole lukemisesteinen. Vammani ei estä minua lukemasta. En vain lue fyysistä kirjaa. Se ei kuitenkaan tee minusta lukemisesteistä. 

Meillä on eräs ymmärtääkseni valtion kirjasto, joka on tarkoitettu lukemisesteisille. 

En ole lukemisesteinen ja olen kirjaston asiakas. 

Mikä tarve on luokitella ihmiset kuuluvaksi johonkin ryhmään kun he eivät sinne kuitenkaan kuulu? 

En ole lukemisesteinen. Luen vaan muuta kuin paperilta. 

En myöskään kuulu erityisryhmään vammani vuoksi. 

Ihmiset vaan haluaa katekorisoida toisiaan päättämällä, että toi nyt on tollanen ja kuuluu tuohon. 

Minä en edusta näkövammaisia, sokeita, lukemisesteisiä, mielenterveydenhäiriöistä sairastuneita  tai mitään muutakaan ryhmää. 

Olen oma itteni ja edustan vain sitä! 

Milloin ihmisistä aletaan puhua ihmisinä ja jätetään pois kaikki katekorisoinnit? 

Kait se on niin, että niin kauan kuin valkoisella heteromiehellä on ylivaltaa niin niin kauan kaikki muut saa taistella olemassaolostaan! 

 

Äänikirjoista voit lukea tulevasta Kirjamessupostauksesta.

Olen tänä syksynä poikkeuksellisesti katsonut Vain elämää-sarjaa muutaman jakson verran. 

Eiks ookin kauheeta kun puhun katsomisesta ja en näe? 

Siellä tuli vastaan tämä versio, josta en yhtään tykkää, mutta jonka uusi sanoitus on sellanen, että on pakko lainata sitä tähän.

 

"Kun päätin päästää irti siit
Mä aloin uskoo ihmeisiin
Sen hetken jälkeen muutuin niin
Et melkein hukuin mun sinisiin kyyneliin

 

Tahdon olla mulle joku jota en oo unohtanut
Liekki jota valvon toivon ettei liikaa haavoittunut
Aion olla mulle joku ketä olen rakastanut
(Rakastanut)
Muistot mitä kannan
Niistä pahimmatkin sulattanut
En luovuttanut
*
Se tunne kun saan olla mä
Ja mennyt mitään ei tuu puolest päättämään
Tää ääni luotu on lentämään
Ei kuolemakaan sen lentoo saa pysähtymään
Ei ollut toivoo, ei uskoo
Ja helppoo aikaa erolle ei oo
Ei tarvi pyytää anteeksi
Kun voin vaan olla oma itseni
*
Tahdon olla mulle joku jota en oo unohtanut
Liekki jota valvon toivon ettei liikaa haavoittunut
Aion olla mulle joku ketä olen rakastanut
Se jonka päästin ois ollu loppuun asti liikaa"

 

Biisin voi kuunnella täällä ja Yonan alkuperäinen lähtee soimaan tästä. 

 

Eilen myös suosikki bändini Aino & Hajonneet julkaisi uuden biisin nimeltä Tänään täällä. 

Siinä on osuvat sanoitukset ja virallisen videon voi katsoa tästä.

 

 

 

Näin tänään. Katotaan minkälaista on sitten huhtikuussa -23. Että kuinka Kupliva maailmani pyörii kun kolme vuotta tulee täyteen.

Lucinda Riley: Auroran salaisuus

 

 

 

 

Lucinda Riley - Auroran salaisuus 

 

Bazar 2022

SUOMENTAJA
Hilkka Pekkanen
KANSI
Laura Noponen
ALKUTEOS
The Girl on the Cliff 

ISBN
9789523763616

 

Sydämeen asettuva sukupolvien kudelma.
Rakastetun Lucinda Rileyn romaani Auroran salaisuus kuljettaa lukijansa Irlannin jylhille rannoille ja punoo upeasti yhteen kahden suvun salaisuudet.
Jylhät rantakalliot Irlannin West Corkissa ovat antaneet ja ottaneet paljon. Eräänä talvisena päivänä New Yorkin taakseen jättänyt kuvanveistäjä Grania Ryan kohtaa rannalla nuoren punatukkaisen tytön. Lapsi on läheisen Dunworley Housen yksinäinen, äitiään sureva Aurora Lisle. Kohtaaminen Auroran kanssa muuttaa synnyinseudulleen palanneen Granian elämän lopullisesti.
Salaperäinen Aurora vetää Graniaa puoleensa magneetin lailla. Tyttö tuntuu olevan läsnä kaikkialla. Kun Auroran leski-isä pyytää Graniaa veistämään tyttärensä muotokuvan, kohtaa Grania yllättäen oman äitinsä vastustuksen. Ryanien ja Lislejen sukujen historiat ovat kietoutuneet erottamattomasti ja kipeästi yhteen jo vuosisadan ajan. Aurora on kuin avain salaisuuksien lippaaseen.
Auroran salaisuus vie lukijan Lucinda Rileylle itselleen rakkaisiin maisemiin. Mystistä tunnelmaa kantavassa romaanissa sukusalaisuudet kuljettavat myös Edwardin ajan Lontooseen sekä nykyajan Manhattanille.

 

Kiitos arvostelukappaleesta!

 

Odotin tätä kirjaa ja kohkasin tästä lähipiirilleni. 

Kirja julkaistiin syyskuisena perjantaina ja odotin vuorokauden vaihtumista, jotta pääsen uppoutumaan tarinaan. 

Elisakirja pelasti tässä, koska siellä tämä teos oli kuunneltavissa heti vuorokauden vaihduttua. 

Muihin palveluihin se tuli kuunteluun vasta aamulla. 

Elisakirja ei petä koskaan! Olen joidenkin muidenkin teosten kohdalla huomannut, että sinne ne saapuu ensteks! 

 

Aloitin kirjan kuuntelun silloin yöllä. Tai kuuntelun ja kuuntelun. Fiilistelin myös aiemmin illalla ollutta Lost in Music keikkaa, jossa esiintyi Anna Järvinen, Lyyti ja aina niin upea Yona. 

 

Arvostelukappaleen eli e-kirjaversion sain perjantaina päivällä ja siirryin sitä lukemaan. 

 

Olen nyt tässä vajaassa kuukaudessa sekä lukenut kirjan e-kirjana, että kuunnellut sen omakustanteisesti Storytelistä. 

 

Ensimmäinen adjektiivi kuvaamaan tätä teosta on: Ärsyttää! 

 

Pitäisi varmaan pitää taukoa lukemisesta, jotta stoorit maistuisivat! 

Ei minua jaksa kiinnostaa kuinka huono naisen asema oli vuosia sitten ja ja ja...... 

 

Jotenkin tuntuu, että kirjat ovat varmasti hyviä, mutta hetket vääriä. 

 

Tässä on ne tyypilliset elementit Rileylle; liikutaan kahdessa aikatasossa, on hylätty lapsi, pitkään säilytetty salaisuus, matkustellaan ja kirjalla on mittaa niinkuin sillä kuuluisalla nälkävuodella! 

Vähempikin sivumäärä olisi riittänyt tämän tarinan kerrontaan. 

 

Kummallakaan lukukerralla en muodostanut minkäänlaista suhdetta näihin henkilöihin. 

Odotin vain kirjan loppuvan. 

 

Annan kirjalle kaksi tähteä. 

Tämä on taattua laatua. Minä en vain lämmennyt millekään. Kahdesta lukukerrasta huolimatta en löydä oikein mitään sanottavaa. 

Odotan Seitsemän sisarta-sarjan päätöstä. Nämä yksittäiset teokset eivät vain uppoa minuun. Silti ne on aina pakko lukea.

Laura Baldini: Uuden ajan opettaja

 

 

 

Laura Baldini - Uuden ajan opettaja 

 

Bazar 2022

 

SUOMENTAJA
Helinä Kangas,Sari Ristolainen
KANSI
Johannes Wiebel
ALKUTEOS
Lehrerin einer neuen Zeit

ISBN
9789523764033

 

 

Maailmaa mullistanut opettaja, joka omisti elämänsä lapsille
Laura Baldinin romaani Uuden ajan opettaja herättää henkiin Montessori-pedagogiikan kehittäjän huikean elämäntarinan
Nuori Maria Montessori valmistuu lääkäriksi Rooman kaupungin valmistautuessa juhlimaan vuosisadan vaihtumista ja 1900-luvun valoisaa alkua. Montessori kuitenkin tyrmistyy huomatessaan, että hänen kollegansa eivät ole kiinnostuneita aivan kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset nähdään viallisina ja heidät suljetaan erilaisiin laitoksiin pois yhteiskunnan silmistä. Lasten surulliset ja lannistuneet katseet kohdatessaan Maria päättää, että asioiden täytyy muuttua. Hän alkaa innostaa lapsia antamalla heille leluja oppimisen tueksi, ja pian Marian oppilaat alkavat edistyä niin huimaa vauhtia, että hänen työnsä kiinnittää koko opetusmaailman huomion.
Yhtäkkiä koko maailma haluaa kuulla lisää tästä uudesta tavasta opettaa ja Marian elämä mullistuu peruuttamattomasti. Julkisuuden valokeilaan joutunut Montessori päätyy monta maata käsittävälle matkalle, jonka aikana hän joutuu taistelemaan lasten oikeuksien, periaatteidensa ja rakkauden vuoksi.
Laura Baldinin historiallinen romaani Uuden ajan opettaja maalaa kuvan maailmaa mullistaneen kasvattajan ja pedagogin elämästä vieden lukijan samalla keskelle 1900-luvun alun kukoistavaa Eurooppaa.

 

Laura Baldini on itävaltalaiskirjailija Beate Malyn toinen kirjailijanimi. Baldini on kirjoittanut lukuisia historiallisia romaaneja ja tehnyt pitkän kirjailijanuran kotimaassaan. Baldini asuu aviomiehensä ja kolmen lapsensa kanssa Wienissä. 

 

Kiitos arvostelukappaleesta! 

 

Luulin kyseessä olevan opettajasta kertovan tietokirjan, mutta kyse onkin lääkäriksi valmistuvasta naisesta, jonka tapa opettaa on maailmoja mullistava. 

 

Olen aiemmin törmännyt Montessorikouluun vain suosikki sarjassani Blondi tuli taloon, jossa Margit kertoo vaarille eli Hermannille eli Matti Raninin esittämälle henkilölle ilmoittaneensa vauvansa Montessorikouluun ja useampaan muuhunkin paikkaan. 

Olen itse kotoisin pieneltä paikkakunnalta, joten sinne ei kyseinen opetustapa ollut rantautunut ainakaan omassa lapsuudessa. 

Tässä vähän infoa siitä mitä on montessoripedagogiikka.

"Casa dei Bambinissa, Rooman San Lorenzon slummikorttelin Lastentalossa, syntyivät ne montessoriympäristön ulkoiset puitteet, joita noudatetaan edelleen. Montessori halusi antaa lapselle mahdollisimman luonnollisen työympäristön. Kaiken tuli vastata lapsen ikää, kokoa ja kehitysvaihetta. Hän piti tärkeänä ulkoistenkin esteiden poistamista kehityksen tieltä.
Kaikissa Lastentalon lapsissa tapahtui sama kehitys, mielenkiinnon kerran herättyä alkoi heidän sisäinen itsekurinsa ja terve itseluottamuksensa kasvaa ja taito valita tarkoituksellisesti mielekästä tekemistä kehittyä. Montessori kutsui tätä prosessia normalisoitumiseksi. Sillä hän tarkoitti normaalia, luontaista olotilaa, joka saa kehittyä spontaanisti. Edellytyksenä tälle kehitykselle on, että ympäristö antaa siihen mahdollisuuden.
Valmisteltu oppimisympäristö on montessorimaailman tunnusmerkki ja perusjalka, joka koostuu fyysisistä ominaispiirteistä sekä ilmapiiristä. Valmisteltu ympäristö on rauhaisa ja hyvin järjestelty kodinomainen paikka, jossa lapsi saa rauhassa keskittyä ja toteuttaa itseään. Montessoriympäristö on suunniteltu tukemaan lapsen itsenäistymistä, liikkeen ja liikkumisen kontrollia, keskittymistä sekä sosiaalisuutta. Valmisteltu oppimisympäristö antaa puitteet lapsen vastaanottavaisen mielen työstettäväksi. Valmisteltu ympäristö on paikka, joka vastaa lapsen fyysisiin, psyykkisiin, emotionaalisiin, sosiaalisiin sekä älyllisiin tarpeisiin."

Lisää aiheesta voit lukea täältä. 

Kirjassa käsitellään naisen asemaa. Onhan se hurjaa ja kurjaa, että nainen on poikkeus lääketieteenopinnoissa ja miehet ja naiset ei voi samaan aikaan olla harjoittelemassa ruumiiden leikkausta vaan Maria joutuu yksin muiden lähdettyä sitä tekemään. 

Tuohon aikaan myös lapsia kohdellaan huonosti ja he saa mielisairaaloissa sähköshokkihoitoja ja muita kaameita hoitoja niinkuin aikuisetkin. 

Onneksi on Maria joka pelastaa! 

Hän joutuu valitsemaan uran ja perheen välillä sillä molempia ei voi saada tuon ajan nainen. Jos hän menisi naimisiin niin hänen tekemänsä tutkimustyö laitettaisiin miehen nimiin. 

Hän synnyttää lapsen ja antaa tämän maalle toisen perheen kasvatettavaksi. 

Huomaan etten kykene lukemaan naisen aseman huonoudesta yhtään! 

Minua rupesi ärsyttämään naisten huono kohtelu ja tietynlainen kirjan ennalta arvattavuus. 

Jotakin tästä jäi puuttumaan. 

Tuntui, että tarina jäi kesken ja olisin halunnut lukea siitä mitä myöhemmin 1900-luvulla tapahtui. 

Lisäksi olisin kaivannut havainnollistavaa tekstiosuutta siihen miten ja milloin Montessori saapui Suomeen. 

Olen itse käynyt tavallisen peruskoulun ja kaikki muu tuntuu jotenkin hörhöilyltä tai jotenkin speciaalilta oppimisympäristöineen yms. 

Vaan ihminen on ennakkoluuloinen otus. Myös minä. 

Annan tälle teokselle kolme tähteä.

Lippuarvonta: Helsingin kirjamessut 2022

 

 

 

 

 

Helsingin kirjamessut on to-su. Arvon pari lippua paikalle messuille ja pari lippua verkkotapahtumaan. 

Seurailen ite taas streamin kautta.

 

Jätä kommenttisi ja kerro kumpaan haluat lipun, sekä jätä myös sähköpostiosoitteesi, koska lippu lähetetään vain sähköisessä muodossa. 

Aikaa kommentoida on keskiviikkoon 26.10.2022. klo 18. 

Arvontaan osallistuu vain tämän tekstin alle jätetyillä kommenteilla. 

 

Onnea arvontaan!