torstai 7. syyskuuta 2023

R.I.P. Sinéad O'Connor

 


 

 

 

Heinäkuun lopulla uutinen Sinéad O'Connorin kuolemasta tavoitti minut. 

Uutisen kuultuani aloitin uudelleen lukemaan hänen elämäkertaansa. Hänen lapsuus oli aivan kaamea enkä ihmettele, että kävi niinkun kävi. 

Tässä muutama itselleni tärkeä biisi. 


Nothing Compares 2 U


 

 

 

 

 

Biisi,  jonka kaikki tietää ja jota olen itse kuunnellut erinäisissä tilanteissa. Tätä soitetaan radioissa jatkuvasti ja eräs tietty edelleenkin toimiva kanava tulee tästä mieleen. Minulle selvisi vasta joitain vuosia sitten, että tää on alunperin Princen biisi. 


Löysin Youtubesta Madonnan version tästä. 


Madonna // NOTHING COMPARES 2 U & PURPLE RAIN @Billboard Awards 2016


Tästä on olemassa myös omanlaisensa versio eräältä 90-luvun suosituimmalta oman genrensä edustajalta. 



Dune - Nothing Compares 2 U

 

 

Jealous

 

 

 


 

 


 

 

Tää biisi  soi jatkuvasti syksyllä 2000. Kuulin tämän ekan kerran eräänä arkisena iltapäivänä ja olin valmiiksi aika fiiliksissä. Olin just hieman ennen tämän kuulemista puhunut puhelimessa Erään Henkilön kanssa. Se jatkui mikä oli väliaikaisesti päättynyt kesällä -99. Ajattelin, ettei tään biisin kohta jossa sanotaan, että "You don't know how hard it is to be a woman in love with you." milloinkaan liittyisi mitenkään Meihin. 

Tänään kaikki on niin hajalla kuin olla voi. Ja kaikki vaan patriarkaalisuuden takia ja siksi, että ihmiset kuvittelee, että ne omistaa toisen ihmisen, toisen ihmisen ajatukset ja menneisyyden. Jaa, että mitä mä ite sitte oikeen kuvittelen? En mitään. En liikoja ittestäni. Riitän ittelleni ja läheisille. Jos joku ajattelee mun olevan vääränlainen niin siinäpähän ajattelloo! Oon henkisesti ja fyysisesti vapaa. 






Success Has Made a Failure of Our Home










Reilut kymmenen vuotta sitten kuuntelin tätä ja elin aikuisen elämäni parasta ja vaikeinta elämänvaihetta. Tään biisin jo pelkkä nimikin herätti omakohtaista samaistumisen tunnetta. Löysin itseni erityisesti tästä: 


"You have no time to love me anymore
Since fame and fortune knocked upon our door
And I spend all my evenings all alone
Success has made a failure of our home
Success has made a failure of our home
I never changed, I'm still the same
I never changed, stop what you're saying
You're killing me, and am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not your girl?
Am I not?"



En ollu nukkunu viikkoihin ja jos olinkin niin se tapahtu aina muutaman lasillisen jälkeen... Eräs ihmissuhde veteli viimeisiään ja ymmärsin vain, että olen vääränlainen jälleen ja niin edelleen. Sitten siinä valvottujen öiden, kymmenien luettujen ja kirjoitettujen ja minulle tulleiden viestien hetkissä tämä biisi tuli Spotifyssä vastaan. 




R.I.P. Sinéad O'Connor <3

sunnuntai 3. syyskuuta 2023

There's 7 billion souls and you chose mine

 

 


 

 

 

"I say up when I mean down
I say square when I mean round
I say in when I mean out
I say black when I mean white
I say low when I feel high
But I still can't work out why
There's 7 billion souls and you chose mine
You get me like you can read my mind
'Cause 7 billion in the world don't get it
And you're the only one I let in
Out of 7 billion souls, yeah, you chose mine
Finish my sentence before I have a chance to speak
Hearing voices out loud
Share my senses, you know every part of me
It's like I'm talking without a sound
I say stop and you say start
Cause you say what's in my heart
Yeah, you know exactly what I mean
So I say black when you say white
I say low, you say how high
But I still can't work out why, no
There's 7 billion souls and you chose mine
You get me like you can read my mind
'Cause 7 billion in the world don't get it
And you're the only one I let in
Out of 7 billion souls, yeah, you chose mine
(Woah, ohhh)
There's 7 billion souls, and out of all of those
I'm the one you chose
(Woah, woah, woah, ohh)
There's 7 billion souls, and out of all of those
I'm the one you chose
There's 7 billion souls and you chose mine
You get me like you can read my mind
'Cause 7 billion in the world don't get it
You're the only one I let in
Out of 7 billion souls, yeah, you chose mine
'Cause 7 billion in the world don't get it"
 

 

Sanat tarjoaa Musixmatch


Erään ensitapaamisen vuosipäivä on tänään. Tuosta arkisesta iltapäivästä ja illasta on nyt neljännes vuosisata. Sen vaikutukset näkyy elämässäni edelleen. Se on parasta mitä mun elämässä on ollut koskaan. Se on elettyä elämää, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois. Toiset päivät muuttavat elämäämme enemmän kuin toiset. 

Tuo kohtaaminen ja se mitä siitä alkoi järisytti mun sen aikaista käsitystä maailmasta ja on asioita, joista ajattelen yhä niinkuin opin niistä yhteisenä aikanamme ajattelemaan. 

 

Elämässä joutuu joskus vastailemaan elämää suurempiin kysymyksiin, kuten vaikkapa siihen miks en oo kenenkään kaa. 

Se mitä minä vastaan riippuu kysyjästä, kysymyksen asettelusta, sen hetken fiiliksestä ja ajankohdasta. 

Yleensä sanon, että kun pettyy ni ei sit halua altistaa itteensä sellasille tunteille montaa kertaa. Toki juurisyyt on syvemmällä. 

 

Ja muutenkin ajattelen, että ihminen on vapaa yksilö, olipa se sit parisuhteessa tai ei. Minä en omista toista osapuolta, eikä se mua. Tämän kun olisin aikanaan tajunnut niin. Mut on paljon ihmisii, jotka stä ei tajua vieläkään ja siitähän vasta ongelmia tulloo. 

 

Tästä syystä meiän välillä ei ole enää edes minkäänlaista yhteyttä. Olen lakannut olemasta ja se koskee, ainakin jos törmää yhteisiin tuttuihin reaalimaailmassa, eikä vaan somessa. Semmosissa kohtaamisissa oon kuin en oliskaan. 

 

Mietin monia biisejä, josta otsikoida tää ja päädyin kuitenkin melko tuoreeseen biisiin. 

 

Claire Richards - 7 Billion

 

 

Jotenkin tää biisi vaan just tänään puhuttelee. Lyriikoissa kuvantunlaista elo oli parhaina aikoina meillä. 


Saas nähä minkälainen maailma on vuonna 2048 kun tulee kuluneeksi puoli vuosisataa. Voipi kyllä olla niinkin, että koko Tellus on tuhoutunut jo paljon ennen.

torstai 31. elokuuta 2023

S.O.A.P. - Not Like Other Girls

 


 

 

 

Tämä on yksi kuunnelluimpia levyjäni koskaan! Tämän nostalgisempaa "nuottipohjaa" ei voi olla. 

 

Omat suosikki biisit on Romeo & Juliet, This Is How We Party, Stand By You, Dowutchalike ja Live Forever.

 

S Club 7 teki Stand By You-biisistä oman version, jonka voi kuulla tästä. 

Ite tykkään enempi alkuperäisestä.  


Singleinä julkaistu This Is How We Party, Ladidi Ladida, Stand By You, sekä Not Like Other Girls. 


S.O.A.Pin jäsenet malesialais-tanskalaiset siskokset Heidi & Saseline Sørensen. Albumin tuottajana Holger Lagerfeldt ja biisien kirjoittajana Remee eli Mikkel Johan Imer Sigvardt.

 

S.O.A.P. julkaisi kaksi levyä Not Like Other Girls vuonna 1998 ja Miracle vuonna 2000. 

Miracle on yksi huonoimmista kuulemistani levyistä koskaan. 

Näiden lisäksi on julkaistu joululaulu Let Love Be Love.  

Biisillä  on mukana myös Remee, Juice ja Christina. 

 

 

S.O.A.Pin hajottua molemmat on tehneet omaa musaa. Heidi on julkaissut muutamia singlejä nimellä Suriya ja osallistunut männä vuosina Tanskan euroviisukarsintoihin kappaleella Forever I B Young. Mielestäni tuo kappale muistuttaa jollakin tavalla Madonnan tuotantoa viimeisten 11 vuoden ajalta. 


Saseline on julkaissut soololevyn vuonna 2010 ja vaikka albumin nimi on Restart niin ei se mielestäni anna uutta alkua vaan on melkoisen mitäänsanomaton tuotos, jota ei muista kuulleensa edes näin parin kuuntelun jälkeen.

Hänen nimensä on nykyään Saszeline Emanuelle Dreyer.



This Is How We Party soi jatkuvallasyötöllä keväällä, kesällä ja syksyllä -1998. Rakastin sitä silloin ja edelleen! 


Annan levylle 2 tähteä. 


Levy myi Suomessa kultaa, joten muutkin kuin vain minä innostui siitä ja koki ettei oo niinku muut tytöt.


S.O.A.P. - Not Like Other Girls 

 

℗ 1998 Sony Music Entertainment (Denmark) A/S



Spotify


YouTubeMusic


YouTube 


 

Biisilista: 


1. S.O.A.P. Intro
2. Stand by You
 

 


 

 

3. This Is How We Party
4. Romeo & Juliet
5. Not Like Other Girls
6. Who Can I Talk To
7. Simon Says
 

 


 

 

8. Ladidi Ladida
9. Wishing
10. Deep in My Heart
11. Dowutchalike
12. Live Forever
13. Ladidi Ladida - Part II (TNT Meets Remee)

perjantai 18. elokuuta 2023

Podcastperjantai: Kirjan tie - 4. Äänikirjojen nousu

 

 


 

 

 

 

 

Jos oot lukenut blogia jo pidempään niin oot ehkä huomannut, että olen äänikirjojen puolestapuhuja. Tämä äänikirja aiheinen podcast-jakso tuli vastaan viime syksynä ja Pakko korjata muutama väite jaksosta, jonka kommentit hämmästyttävät minua ableistisuudellaan. 

 

 

 

4. Äänikirjojen nousu 

 

 

 

Jakson kuvaus
Millaiset kirjat ja genret vetoavat äänikirjoina? Mitä kirjan tuottaminen äänikirjaksi vaatii ja kuinka lukija valitaan? Otavan yleisen kirjallisuuden sähköisen kustantamisen liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani sekä Gummeruksen digitaalisen kustantamisen päällikkö Annikka Heinonen kertovat myös, mitä kaikkea voimme odottaa sähköiseltä kirjallisuudelta tulevina vuosina.

 

 

Suomen Kustannusyhdistyksen podcast-sarjassa kustannusalan ammattilaiset kertovat, keiden kaikkien työtä kirjan valmistumisessa tarvitaan. Millainen on innostavan käsikirjoituksen resepti ja kuinka äänikirjan lukija valitaan? Ketkä valmistavat ja valitsevat uudet oppimateriaalit kouluihin? 
Lisätietoa sivuilta Kustantajat.fi.
Toimittaja: Jonna Tapanainen
Tuotanto: F-tuotanto
Tunnusmusiikki: Petri Alanko
Graafinen suunnittelu: Elina Rajala

 

 

Jakson alussa mainitaan ettei  kirja-alaa ole viime vuosina  myllännyt niin paljon mikään muu kuin digitalisaatio ja jo useampi kuin jokatoinen myyty kirja Suomessa on sähköinen, joko e-, ja tai äänikirja. Mainitaan myös lainauskorvaukset, sekä keskustelu siitä onko kirjojen kuuntelu yhtä hyödyllistä kuin lukeminen,  ja se kuinka tietty ääni voi jättää muistijäljen ja juuri ennen haastattelun alkua mainitaan, että ihmiskunnan ensimmäiset tarinat olivat puhuttuja.

Muistutan tuontuosta kaikkialla, että jo ennen kirjoitustaitoa on tarinoita kerrottu puhumalla. Vänkään tästä asiasta aina kun joku "ylistää" paperikirjan oikeellisuutta. Porukat aina hiljenee ja keskustelut loppuu kun kysyn loppuisiko lukemisesi jos et enää näkisi tai vammautuisit esim. onnettomuuden seurauksena siten, ettei kirjan kädessä pitäminen olisi mahdollista. Kukapa se silloin sivuja kääntelisi vieressäsi puolestasi?

 

 

Digitalisaatio kirjoissa tarkoittaa e-, ja äänikirjoja, sekä on myös olemassa formaatti, joka yhdistää kuvaa, tekstiä ja ääntä.

Otava on tehnyt äänikirjoja yli 70 vuotta. Tämä tuli minulle yllätyksenä. Missäköhän niitä 870 vuotta sitten tehtyjä äänikirjoja on?

 

Ruotsi ja Tanska on pari vuotta Suomea edellä digitaalisen kustannuksen kanssa ja sieltä voidaan ottaa mallia toimintaan. 

 

 

Tämän jälkeen puhutaan siitä mitä kirjoja tehdään äänikirjaksi. 

Haastattelussa sanotaan, että on poikkeuksellista jos kirjaa ei tehdä äänikirjaksi nykyään. Kysymys on aseteltu siten, että vastaus on kyllä. 

 

 

Olen itse eri mieltä. 

 

Ei kirjoja vieläkään tehdä äänikirjoiksi läheskään kaikkia. Myöskään Celia ei tee. Ei tee vaikka kirjaa sieltä toivoisi. 

Minulla on vuosikymmenten kokemus teosten saatavuudesta ja saamattomuudesta muussa kuin painetussa formaatissa, joten olen oikeutettu mielipiteeseeni. 

 

 

 

Seuraavaksi tullaankin sitten siihen, että haastattelussa esitetään tällainen aivan käsittämätön mielipide kustantajan toimesta. 

 

Tuossa sanotaan, että miksi kaikista kirjoista edes pitäisi tehdä äänikirjaa. 

 

 

Kommentti on aivan täysin käsittämätön ja osoittaa täysin selvästi piittaamattomuuden siitä, ettei painettu kirja ole mahdollinen kaikille ja lisäksi mielipide on todella vähättelevä ja ableistinen, ja kertoo kuinka rikki kustannusala TODELLA ON! 

 

 

 

Kustantajat eivät itse ajattele äänikirjaa kirjana, joka se on. He ajattelevat sen vain ikäänkuin olevan formaatti, johon osa teoksista tehdään ja osaa ei tehdä. Tällainen ajattelutapa kertoo asenteista! Ja lisäksi siitä, ettei "kirjojen formaattikohtelusta" päättävät henkilöt arvosta lukijoina heitä, joille painettu teksti ei ole vaihtoehto. 

Sillä jos kaikkia lukijoita arvostettaisiin niin kirjat julkaistaisiin yhä vaikkapa kivitauluihin käsinkirjoitettuina! 

Milloin loppuu se painettua tekstiä lukemattomien väheksyntä kirjamaailmassa ja etenkin kustannustoiminnassa!!!!! 

 

Olin ja olen aivan todella "järkyttynyt" tästä kuulemastani mielipiteestä tai tarkemmin sanottuna se ei ees ole mielipide vaan kysymyksen muodossa haastateltavan ilmaisu. 

 

"Kaikki kirjat ei ole luotu niin, että niistä pitäisi äänikirja tehdä". Kun kuulemma kuvateoksia ja joitain lasten kirjoja ei äänikirjaksi voida tehdä kun niissä on niukka visuaalinen sisältö. 

 

 

Ensinnäkin kirjan tekstit voi lukea ja tämän lisäksi kuvat voi kuvailla sanoilla. 

 

 

Löydän aina välillä aivan ihania lasten kuvakirjoja, joita ei kuitenkaan ole äänikirjana. Pitäisi kyllä olla, että minä ja miljoonat muut voisimme niistä nauttia!

 

"Kustantajan tehtävä on katsoa mitkä on parhaat mahdolliset formaatit juuri tälle kirjalle."

 

 

Sanonpahan vaan, että tällaisella henkilöllä on aivan käsittämättömän suuri päätösvalta siihen mitä saavat luettavaksi ihmiset, joille paperikirja ei ole vaihtoehto! 

Miten tällainen päätösvalta on voitu antaa kustantajille???? Miten sallitaankaan se, että aidosti kirjoja rakastavat paperikirjoja lukemattomat henkilöt eivät voi päättää mitä julkaistaan?

 

Haastiksessa puhutaan siitä kuinka dekkarit ja elämäkerrat on suosittuja äänikirjoina ja kuinka ihmiset on löytänyt lukemisen pariin äänikirjojen avulla. 

Sen jälkeen mainitaan tämä paperikirjan ja äänikirjan vastakkainasettelu, josta tulisi päästä pois ja heti seuraavassa lauseessa sanotaan että kun on ollut himolukija paperikirjoissa niin äänikirja on tullut siihen päälle ja että on tämmösiä "sekakäyttäjiä" ja ettei nää sulje toisiaan pois. 

 

 

 

Tässä kohtaa kuunnellessa mietin, että miten noin voi ees sanoa? Kaikillahan ei ole mahdollisuutta toimia siten, että lukee paperikirjaa ja äänikirjat on siinä lisänä. Miten voi yhä vuonna 2023 olla ajatusmaailmaltaan nuin kapeakatseisia ihmisiä? 

 

"Suomessa on ollut älypuhelimia jo pitkään, kuulokkeita saa halvalla ja audiosisällöt on kohderyhmä nuorten tavoittamiseen kun kuunnellaan esim. podcasteja."

 

 

 

Itse en juurikaan kuuntele podcasteja ja en ole nuori. 

Lisäksi älypuhelimen saatavuus ei ole itsestäänselvää. Pitää löytää sellainen vekotin, jossa on omiin tarpeisiin sopivat apuvälineet, kuten esim. valmiiksi ruudunlukuohjelma, ja vaikka se olisikin valmiiksi laitteessa niin on kokonaan toinen juttu toimiiko se vaikkapa äänikirjasovellusten kanssa yhteen. 

 

 

 

"Kustantajan vastuulla on lukijalle annettavat ääntämisohjeet ja lisäksi luettu kirja tarkistetaan kuuntelijalla ja siihen tehdään tarvittavat korjaukset."

"Lukija mietitään kirjakohtaisesti ja jos on joku vähemmistö mistä kirjassa kerrotaan niin se huomioidaan lukijavalinnassa."

 

 


Mitenkähän se huomioidaan? En tunne ainuttakaan sokeaa henkilöä, joka lukisi äänikirjoja äänitysstudiossa. Tuntuu, että tämä vähemmistöpuhe on vain sanahelinää, eikä toteudu todellisuudessa! 

 

 

"Lukijat on ammattinäyttelijöitä."

 

 

Tämäkin on väärin! Ei Celia-kirjaston 1950-luvulla tehtyjä äänitteitä lue näyttelijät vaan jotkut random lukijat! 

 

 

 

 

Haastiksessa puhutaan myös siitä kun on eri kielellä kuunnellut kirjan ja sit lukenut paperilta niin se onkin pettymys. En ymmärrä miten se voi olla pettymys, koska tarina on se sama!

 

 

Lopuksi puhutaan koneäänen lukemista äänikirjoista. 

 

"Me ollaan suojassa siltä, ettei vielä koneääni lue kirjoja kun ollaan niin pieni kielialue."

 

 

Puhutaanko koneäänestä tarkoittaen jotakin nimenomaan äänikirjan tai minkä tahansa tekstin lukemaan rakennettua systeemiä? 

 

Luen itse e-kirjoja jo nyt ruudunlukuohjelmalla, joka on eräänlainen koneääni. 

Kuuntelen päivittäin ruudunlukijoita niin puhelimen kuin tietokoneenkin kanssa. Ne on hyviä ja ilman niitä tää bloggauskaan ei ois mahollista, mutta taas tääkin on näitä asioita mitä kirjamaailma ei tiiä, eikä osaa huomioida. Periaatteessa meillä on jo koneäänellä luettuja kirjoja pilvinpimein, mutta kustantamot eivät sitä tiedä. 

 

 

 

Olen lähes vuoden verran hautonut tätä tekstiä ja nyt koin oikean ajan julkaisulle tulleen. On nimittäin aivan sietämätöntä, että äänikirjoista jatkuvasti keskustellaan negatiiviseen sävyyn. 

 

Tässä eräs kommenttini kesältä 2023.

 

 

"Millonkahan äänikirjojen ja äänikirjoja kuuntelevien aliarviointi loppuu? Pari huomiota: 1. Painettuja kirjoja ”oikeana” pitävät uskovat olevansa niin kaikkivoipaisia, ettei heille voi koskaan elämässä sattua mitään mikä vaikeuttaisi painetun kirjan lukua. Sitä voi vaikeuttaa vaikka jos kädet ei toimi; kukapa se silloin tulisi sivuja viereesi kääntelemään tai kirjaa edessäsi pitämään, jotta yhä paperilta luku onnistuu? Näkökin voi lähteä, joten silloinko on lopetettava lukuharrastus, koska yhä edelleen vain painetun tekstin luku on sitä ainoaa ”oikeaa” lukemista. 2. Äänikirjassa ei voi palata taaksepäin tarkistamaan tiettyä kohtaa tai lausetta. Äänikirjaa pystyy kelaamaan nykyisillä sovelluksilla ja näin ollen palaamaan tekstissä taaksepäin. Kelaaminen oli mahdollista myös C-Kasettien aikaan. 3. Tarina välittyy paperilta luettuna eri tavoin kuin kirjaa kuunnellen. Muuttuukohan aivot tässä välissä siis jotenkin? Se tarina on se sama tarina riippumatta formaatista. 4. Ableismi kukoistaa. Kun kerron, että äänikirjat ovat itselle ainut tapa lukea. Niin saan kommentiksi, että voi kun on hyvä kun edes jotenkin pääset kirjallisuutta harrastamaan. Ja jos arvostelen Celia-kirjastoa tuotantoajoista tai siitä, ettei joku tärkeäksi yhtä aikaa julkaistava kirja ole heillä valmis samaan aikaan kun sen saa muu maailma luettavakseen niin mulle sanotaan, että pitäs olla tyytyväinen kun Celia on ilmainen ja niin edelleen. En ole tyhmä ihminen, vaikkei kirjat välity paperilta minulle. En tartte ableismia lukemiseeni liittyen. Stoorit äänikirjoista nauttimalla olen lukijana saman arvoinen maailman kaikkeudessa lukevien kanssa."

 

 

Joku saattaa luulla, että minulla on paha olo. Sellainen luulo on väärä! Saan sanoa mielipiteeni omalla tavallani ja jos haluan käyttää blogiani äänikirjoihin liittyvien epäkohtien esille tuomiseen niin sitten teen niin! 

 

 

Kirjasyksy kolkuttelee jo aivan kulman takana. 

 

 

Lukekaa ihmiset, lukekaa! 

 

 

P.S. Äänikirja on kirja! Tarina ei muutu, vaikka sen hiekkaan kirjoittaisi.  

keskiviikko 16. elokuuta 2023

Elokuun viikonloppu

 


 

 

 

Epärakkauslaulu 

 

"Sen minkä tyttö kerran antaa vaan
Sulle antaa taisin
Joo, susta tuli osa mua
Vaikka kaikkee en ees muistaa haluu
Jäljel on kirjasto sun sanoja
Jotka vieläkin sattuu
Halusin tehä susta epärakkauslaulun
Mut eihän tästä sellasta tullu
Rakkaus ei vaan lopu siihen kun
Meit ei enää oo ja se on hulluu
Et kukaan ei tunne mua
Niinku sä oot tuntenu
Muut voi aina katsoo mua
Mut vaan sä näet mut
Nyt meil on uudet elämät
Enkä haluis muuttaa mitään
Oot läsnä vaan mun mikroilmeissä
Kun Don McLean maalaa tiedät kyllä mitä
Vaik aika teki meistä vieraita
Niin joskus kun sä ajat lapsias tarhaan
Luulet et näät liikennevalois mut
Ja hetken sä hymyilet hiljaa
Halusin tehä susta epärakkauslaulun
Mut eihän tästä sellasta tullu
Rakkaus ei vaan lopu siihen kun
Meit ei enää oo ja se on hulluu
Et kukaan ei tunne mua
Niinku sä oot tuntenu
Muut voi aina katsoo mua
Mut vaan sä näet mut
Ei niitä vuosia saa takas enkä haluukaan
Ja vaik paljon oonkin ehtinyt jo unohtaa
Niin jos mistään mitään tiedän
Mun sisäl elää vielä
Se tyttö jolla oli hyvä olla sun kaa"

 

 

Elokuinen viikonloppu vuonna 2003. Muutama päivä aiemmin palasin opiskelupaikkakunnalle ja tietenkin tulin heti viikonlopuks Tampereelle. 

Viime kerrasta oli jo muutama kuukausi. 

Kaveri läks kauppaan ja sinä aikana ehdittiin tehdä sitä mitä kaks ihmistä tekee ja uuestaan sit ku kaveri oli tuonut meille ruokaa ja saatiin olla kahden. 

Kävin suihkussa ja sieltä tullessa soi Eurooppa 3 - Älä Unohda Minua-biisi. Nykyään jos kuulen sen niin palaan tuohon hetkeen ja tunteeseen siitä kuinka varmasti tiesin, että missään muualla, ikinä, koskaan, milloinkaan en tahtois olla kuin just siinä seurassa, jossa silloin olin ja kuinka varma olin omasta riittämisestä ja naiseudesta. 

Juotiin pirusti kahvia sen viikonlopun aikana. En osannu sillon kieltäytyy kahvista ja maha ei oikeen ikinä sietäny sitä. Jossain kohtaa olin useemman vuoden juomatta kahvia, mut nykyään se on luxus tuote ja kodissani on kaikenlaista kyseiseen harrastukseen liittyvää vekotinta. 

Kyseinen viikonloppu meni luultavasti taas hyvin hiljaisena mun osalta. En osannu sillon enkä osaa viäkään olla ihmisten seurassa. Jos aina voisi vain kirjoittaa niin mähän olisin jo varmaan vaikka missä. 

Lauantaina jouduin olosuhteiden vuoksi olla yksin useita tunteja. Se oli siistiä. 

Mietin minkälaista se olis jos asuttas yhdessä ja venaisin häntä palaavaks kotiin. 

Illalla oltiin kahestaan ja radiossa kerrottiin Göstan kuolleen. 

Me ihmeteltiin sitä ja kuunneltiin se lähetys, johon ihmiset sai soittaa ja muistella. 

Sunnuntaina oli pakko lähtee takas opiskelupaikalle. Junamatkan jälkeen ostin aivan helvetin pahaa kookos suklaata. Sitä ei luultavasti enää saa mistään, tai ei ainakaan kyseisen valmistajan toimesta. 

 

Opiskelin ja välillä ramppasin tulevassa kotikaupungissani viettämässä viikonloppua. 

Toivoin saavani opinnot ajoissa valmiiksi, jottei tarvis jäädä enää seuraavaan syksyyn ja pääsis muuttaan Treelle.

 

Opinnot valmistui aikataulussa ja elämäni alkoi sen jälkeen tässä kaupungissa ja "täällä mä oon vieläkin sun". 

 

 

Mulla on mielessä miljoona kysymystä. Yks niistä on se, että miten ihminen voi vaan jatkaa elämäänsä niin, että mut on siivottu siitä täysin pois? Oon lakannut olemasta ja se tuskaisuus siitä ei lopu koskaan. 

Voi myös olla ihmisii, jotka ajattelee minun itseni tehneen heille samoin. Helpottaisi varmasti heitä jos tulisivat sen mulle itse kertomaan. Tokihan en kaipaa enkä tarvitse syyllistämistä siitä minkälainen joskus olin. 

Ei aika oo tehnyt minusta niinsanotusti parempaa ihmistä. Nykyään juon vähemmän, en käy baareissa, nukun pääasiallisesti öisin, joka tarkottaa, että tunnelmat on yleensä melko tasaisia. 

En kykene yhtään paremmin kuin ennenkään huomioimaan jos jonkun läheisen elämässä tulee vastaan joku vaikea tilanne. Olen vain opetellut miten sellaisissa tilanteissa käyttäydytään. Ainiin osaan nykyään puhua, ettei ihmisten tarvi saada useita viestejä joissa jauhan joka hetki etenevää oloa ja tunnelmaa jos ja kun on tapahtunut jotain konfliktisoivaa, jotka tapahtumat on yleensä joko minun tai jonkun toisen väärinymmärrystä. Enhän mä oikeasti voi sitä tietää kuinka helppona tai vaikeana tunnelmasta toiseen rymistelevä persoonani on milloin kenenkin toimesta koettu. 

Ainiin vihaan ihmisiä. Oon onnellisempi päivinä jolloin kukaan ei ota yhteyttä kuin niinä päivinä jolloin joku ottaa, koska yhteydenpito kuormittaa ja häiritsee mun mielenrauhaa. 

Ihmisiä häiritsee mun hiljaisuus livenä. Ennen minua häiritsi oma hiljaisuuteni ja se että se häiritsi muita. Nykyään en mieti minkälaisen kuvan hiljaisuus minusta antaa tai että häirihteekö se muita ihmisii. 

 

Jokaista kirjoittamaani merkkiä ei kannata niin KIRJAIMELLISESTI ottaa. Yhteistyökuvioihin ja asiallisiin blogin omaan mailiin tuleviin viesteihin vastaan asiallisesti tai asiaankuuluvasti. Privaatti sähköpostiosoitteeseeni tulevat viestit on eri juttu sinäänsä. 

 

Jos ajattelet, etten oo reilussa 20 vuodessa päässyt elämässäni eteenpäin. Ni jos sulle ei riitä, että elän ja hengitän ja herään jokaiseen päivääni, ni mitäpä sitte?

maanantai 14. elokuuta 2023

Anastacia: Supergirl

 


 

 

 

Anastacia - Supergirl

 

℗ 2023 Stars by Edel; a label of Edel Music & Entertainment GmbH

 

Spotify 

 

 

Kuukausi sitten julkaistiin Anastacian Supergirl, josta tuli ehdottomasti loppu kesän voimabiisini. Sellaisia biisejä tarvitaan! 

 

Tää on vaan niin puhutteleva Sanat menee näin: 

 

"She walks that she's my girl
You can tell by the way
She talks she rules the world
You can see in her eyes
That no one is her chain
She's my girl
My supergirl
And then she'd say "It's okay
I got lost on the way
But I'm a supergirl
And supergirls don't cry"
And then she'd say "It's alright
I got home late last night
But I'm a supergirl
And supergirls just fly"
And then she'd say
That nothing can go wrong
When you're in love
What can go wrong?
And then she'd laugh
The night time into day
Pushing her fear further away
And then she'd say "It's okay
I got lost on the way
But I'm a supergirl
And supergirls don't cry"
And then she'd say "It's alright
I got home late last night
But I'm a supergirl
And supergirls just fly"
And when she'd shout down the line
Tell me she's got no more time
'Cause she's a supergirl
And supergirls don't cry
And then she'd scream in my face
Tell me to leave leave this place
'Cause she's a supergirl
And supergirls just fly
Yes she's a supergirl
A supergirl
She's sowing seeds she's burning trees
She's sowing seeds she's burning streams
Yes she's a supergirl
A supergirl
A supergirl
My supergirl"
 

Sanat tarjoaa Musixmatch


Minua puhuttelee erityisesti tämä: 


"And then she'd say "It's alright
I got home late last night
But I'm a supergirl
And supergirls just fly"
And when she'd shout down the line
Tell me she's got no more time
'Cause she's a supergirl
And supergirls don't cry
And then she'd scream in my face
Tell me to leave leave this place
'Cause she's a supergirl
And supergirls just fly
Yes she's a supergirl
A supergirl
She's sowing seeds she's burning trees
She's sowing seeds she's burning streams
Yes she's a supergirl
A supergirl
A supergirl
My supergirl"


Toinen voimaannuttava kohta on tietenkin tämä:


"But I'm a supergirl
And supergirls don't cry

But I'm a supergirl
And supergirls just fly"



En voi avata sitä miten tää biisi liittyy elämääni nyt. 


Anastacialta tulee uusi levy nyt syksyllä. Odotan sitä mielenkiinnolla. 


En harmikseni löytänyt singlen kansikuvaa, joten kuva artistista saa nyt kelvata. 


Annan tälle viisi tähteä.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2023

Kaikki kahdeksan minuuttia


 

 

Melanie C - Enemy 

 

℗ 2011 Red Girl Records Ltd.

 

Spotify 

 

 

"Caught in the chaos of life
Didn't know my own mind, did you?
Could you feel me drifting away?
If you did you didn't say, did you?
Locked in a world of your own
Beyond my control, somehow
Couldn't hear what I'm trying to say
You wouldn't listen anyway, not now
We never really took the time
Only want to make it right
I wish I didn't but I miss you
If the lines are drawn
And the flags unfurl would you fight for me?
Or would you be my enemy?
When the conflict calls
In this tug of war
Will you be my strength?
Or would you be my enemy?
If I lose my way
On this battle ground
Will you reach for me?
Or would you be my enemy?
Be my enemy
If the lines are drawn
And the flags unfurl would you fight for me?
Or would you be my enemy?
Be my enemy
I can breathe without you by my side
I believed everything we did was right
I can heal this is just another fight
Another fight
We never really took the time
Only want to make it right
I wish I didnt but I miss you
Everything I wanted to be
Got buried in history, like you
Be my enemy, be my enemy
If the lines are drawn
And the flags unfurl would you fight for me?
Or would you be my enemy?
Be my enemy
When the conflict calls
In this tug of war
Will you be my strength?
Or would you be my enemy?
Be my enemy
The scars run deep but I'm gaining ground
In this gift to me there's a strength I've found
Will you stand with me or will you be my enemy?
Be my enemy
The scars run deep but I'm gaining ground
In this gift to me there's a strength I've found
Will you stand with me or will you be my enemy?
I can breathe without you by my side
I believed everything we did was right
I can heal this is just another fight
Another fight
I only want to make it right
Only want to make it right
Only want to make it right
With you"
 

Sanat tarjoaa Musixmatch 


Kirjoja lukemalla voi päätyä vaikka mihin. Jos en olisi lukenut Mel C:n elämäkertaa niin en olisi koskaan kuullut tätä biisiä. Tässä on yli kahdeksan minuuttia musiikkia, joka kertoo Kaikesta Siitä ja Kysyy ne Kysymykset jotka haluaisin Kysyä ja miettii niitä asioita just niinkun ite oon niitä miettinyt. 


Tänään on ihmissuhteen päättymisen vuosipäivä. 


Oon kulkenut pitkän matkan siitä päättymishetkestä tähän päivään. Varmasti löytyy ihmisii, jotka sanoo, etten ole päässyt mihkään. Mut jos niin sanoo ni ei tiä mistä puhuu. 

Tässä hetkessä mun elämä on niin täyttä kuin se mun voimavaroilla vaan voi olla. Saan olla surullinen tänään ja kertoa sen koko maailmalle. Tai ainakin Kuplivalle maailmalle. Hehheh. 


Elän Hyvää Elämää, paitsi näinä Hetkinä Muutaman kerran vuodessa. 


Suojelen itteeni menetyksiltä. En voi olla parisuhteessa tai oikeen missään muussakaan systeemissä, koska en halua kokea kenenkään lähtöä. Enkä myöskään voi ottaa uutta kissakaveria tassuttelemaan ja kehräilemään, koska joskus edessä on se luopuminen. 


Tänään en voi olla miettimättä sitä miten erillaista elämä olisi jos...... 


Huomenna oon taas niinkun en olis koskaan tällasta päivää viettänytkään. Mut semmonen ihminen mä oon. 

 

 

 

***

 

Kupliva maailmani pysähtyy seuraaviksi viikoiksi. 

 

Elokuussa taas!

Keikalla: Litku Klemetti @ Olympia

              Litku Klemetti esiintyi Olympiassa 9.11.2024.    Oli poikkeuksellisen hyvä keikka!    Uuden levyn  Funny Girl olin kuunnellut...